Muiden maiden sote-järjestelmät eivät tarjoa pikaratkaisuja Suomen sote-mallin kehittämiseen - työ vaatii parlamentaarista yhteistyötä
Muissa maissa käytössä olevat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämismallit antavat aineksia myös Suomen sote-järjestelmän kehittämiseen, mutta eivät tarjoa pikaisia ratkaisuja, todetaan THL:n tuoreessa selvityksessä.
Huomionarvoista on, että mittavia rakenteellisia uudistuksia ei Suomessa välttämättä tarvita, vaan eri ratkaisujen ominaisuuksia voidaan hyvin edistää nykyjärjestelmän sisällä.
”Sen sijaan, että koko sote-järjestelmämme pistettäisiin uusiksi, nykymallia pitäisi kehittää pitkäjänteisesti ja vaalikaudet ylittäen. Olemme esittäneet, että Suomessa aloitettaisiin parlamentaarinen sote-järjestelmän tulevaisuustyö”, sanoo THL:n pääjohtaja Mika Salminen.
Julkisessa keskustelussa on ollut esillä useita erilaisia malleja, joita on myös tarjottu vaihtoehdoksi Suomen nykyiselle tavalle järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut.
THL tuoreessa julkaisussa esitellään neljä erilaista ratkaisua ja niiden soveltamista Suomessa.
”Mallit eivät ole THL:n ehdotuksia, vaan tavoitteemme on tuoda tietoa ja näkökulmia julkiseen keskusteluun sote-järjestelmän kehittämisen suunnasta”, korostaa THL:n johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen.
Tarkastelussa neljä järjestämisen tapaa
THL:n selvityksessä tarkastellaan seuraavia sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelkän terveydenhuollon järjestämismalleja:
- Kansallinen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä
Palveluiden järjestämisestä vastaa kansallinen organisaatio, joka ohjaa tuotannosta vastaavia toimijoita. Palveluiden tuotanto on pääosin julkista. Kansallinen terveydenhuolto on esimerkiksi Britanniassa.
- Vahvat alueelliset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjät
Vahvat itsehallinnolliset alueet vastaavat palveluiden järjestämisestä omalla alueellaan. Mallissa korostuvat usein vahva aluedemokratia ja alueiden mahdollisuus kerätä verotuloja. Malli on käytössä esimerkiksi Espanjassa.
- Vakuutuspohjainen terveydenhuolto
Terveysvakuutus on kaikille pakollinen. Yksityiset vakuutusyhtiöt keräävät vakuutusmaksut asiakkailtaan ja solmivat yksityisten tuottajien kanssa sopimuksia, joiden perusteella asiakkaat saavat palvelut. Yleensä myös valtio osallistuu rahoitukseen. Sosiaalihuolto järjestetään ja rahoitetaan erikseen. Malli on käytössä esimerkiksi Alankomaissa.
- Kansallinen terveysvakuutus
Yksi kansallinen vakuuttaja maksaa korvauksia terveyspalveluiden käytöstä tai korvaa niistä koituvia kuluja suoraan palveluiden tuottajille. Sääntely ja rahoitus ovat vahvasti kansallisessa ohjauksessa. Pääosin yksityiset toimijat tuottavat palvelut. Malli on käytössä esimerkiksi Australiassa.
Kansallinen järjestelmä ja vahvat alueet lähimpänä Suomen nykymallia
Suomen nykyjärjestelmässä on jo nyt elementtejä kaikista edellä mainituista järjestämisen tavoista.
”Nykyinen hyvinvointialueiden pohjalle perustuva ratkaisumme sijoittuu kansallisen mallin ja vahvojen alueellisten järjestäjien välimaastoon. Yksityisten vakuutusten yleistymisen ja Kela-korvausjärjestelmän takia terveydenhuollossamme on kuitenkin ituja myös muista käsitellyistä malleista”, Tynkkynen sanoo.
Selvityksen mukaan luontevia jatkoja Suomen nykymallille voisivat olla kansallinen sote-järjestelmä tai vahvat alueelliset sote-järjestäjät.
Kansallinen malli keskittäisi päätöksentekoa entisestään, ja alueellisten toimijoiden rooliksi jäisi palveluiden pyörittäminen ilman poliittisia valtuustoja.
Vahvojen alueellisten sote-järjestäjien malli voisi puolestaan vahvistaa nykyisten hyvinvointialueiden itsehallintoa, joka on verotusoikeuden puuttuessa heikko. Alueellinen malli tukisi myös Suomessa vaalittua ideaa lähipalveluista.
Merkittävimmän muutoksen nykytilaan toisi vakuutuspohjainen malli.
”Vakuutuspohjaiseen terveydenhuoltoon liittyisi Suomessa todennäköisesti merkittäviä perustuslaillisia ongelmia, sillä perustuslain mukaan vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä kuuluu julkiselle vallalle”, Tynkkynen sanoo.
Hän myös muistuttaa, että kaikki sote-ratkaisut ovat aina vahvasti sidoksissa ympäröivään yhteiskuntaan, kulttuuriin ja arvoihin, mikä vaikeuttaa muiden maiden mallien soveltamista.
”Kansainvälisten esimerkkien tarkasteleminen tarjoaa kuitenkin hyödyllisen peilin arvioida oman järjestelmämme nykytilaa ja kehittämisen mahdollisuuksia.”
Lisätiedot:
Työpaperi: Näkökulmia kansainvälisten terveydenhuoltomallien soveltamiseen Suomessa
Tiedote 27.5.2025: THL vahvistaa rooliaan hyvinvointialueiden kansallisessa ohjauksessa
THL:n raportti (10.3.2025): Tilannekuvia hyvinvointialueilta: muutokset palvelujärjestelmässä sote-uudistuksen alkuvuosina
Mika Salminen
pääjohtaja
THL
p. 029 524 6001
Liina-Kaisa Tynkkynen
johtava tutkija
THL
p. 029 524 8517
