Nuorten hyvinvointi ratkaisee koko Suomen tulevaisuuden
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n viesti on pysäyttävä: Suomessa hyvinvointi eriytyy sukupolvien välillä. Siinä missä vanhemmat ikäluokat sijoittuvat monilla mittareilla kansainvälisen vertailun kärkeen, nuorten tilanne on selvästi heikompi. Jos tähän ei tartuta ajoissa, kyse ei ole vain nuorten tulevaisuudesta vaan koko Suomen suunnasta.
Nuorten hyvinvointia käsiteltiin kesäkuussa hyvinvointitalouden yhteistyöryhmässä, jonka THL asetti joulukuussa 2025. Ryhmän kokouksessa kiteytyi olennainen havainto: nuorten aikuisten hyvinvointi ei ole vain yhden ikäryhmän asia, vaan koko yhteiskunnan tulevaisuuskysymys.
Kun nuoren aikuisen arjessa horjuvat usko tulevaisuuteen, kokemus osallisuudesta tai mahdollisuus kiinnittyä koulutukseen ja työhön, vaikutukset näkyvät nopeasti laajemmin. Kyse on työ- ja toimintakyvystä, luottamuksesta yhteiskuntaan ja lopulta siitä, miten suomalainen hyvinvointivaltio koetaan niiden silmissä, joiden pitäisi sitä seuraavaksi kantaa ja uudistaa.
OECD:n tuore tutkimus tekee asetelman näkyväksi: Suomessa on avautumassa hyvinvoinnin sukupolvikuilu. Yli 65-vuotiailla 13 hyvinvoinnin 25 mittarista sijoittuu OECD-maiden parhaaseen kolmannekseen, keski-ikäisillä vastaava luku on 10 ja nuorilla vain 5. Samaan aikaan nuoret suomalaiset sijoittuvat muita useammin vertailun heikoimpaan kolmannekseen.
Kyse ei siis ole yksittäisistä ongelmista, vaan hyvinvoinnin eriytymisestä, joka haastaa koko suomalaisen hyvinvointimallin.
Mahdollisuudet ja vastuut jaettava tasapuolisesti
Tilanne pakottaa katsomaan ja johtamaan kokonaisuutta yksittäisten ratkaisujen sijaan.
Ylisukupolvinen hyvinvointi ei rakennu yhdellä palvelulla tai yhdellä hallinnonalalla. Kyse on siitä, miten asetamme tavoitteet, rakennamme toimivat rakenteet, vahvistamme ihmisten kyvykkyyksiä ja luomme mahdollisuuksia osallisuuteen.
Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden ja hyvinvoinnin rakennuspalikoita ovat ennen kaikkea reilut rakenteet, jotka jakavat mahdollisuuksia ja vastuuta tasapainoisesti sukupolvien välillä.
Lisäksi tarvitsemme päätöksentekoa, joka ulottuu yli vaalikausien, sekä kykyä arvioida valintojen vaikutuksia myös tulevien sukupolvien näkökulmasta.
Yhtä tärkeää on osallisuus: kokemus siitä, että oma ääni kuuluu ja että yhteiskuntaan voi kiinnittyä.
Lisäksi tarvitaan ennakointikykyä, jotta hyvinvointia rakennetaan tunnistamalla ajoissa ne muutokset, jotka vaikuttavat nuorten ja tulevien sukupolvien mahdollisuuksiin elää hyvää elämää.
Poliittisten päätösten vaikutuksia arvioitava ennalta
Ajankohta tekee asiasta erityisen vaativan. Julkisen talouden sopeutustarve on todellinen, eikä ratkaisuja voi rakentaa lisärahoituksen varaan. Tarvitsemme yhteiset tavoitteet, uusia toimijoita ja toimintatapoja – rohkeutta, halua ja kykyä innovoida ja ajatella ja tehdä toisin kuin ennen.
Uutta ajattelua tarvitaan myös vaikutusten arviointiin ja siihen, miten tutkimustieto, kokemustieto ja tulevaisuustieto saadaan samaan pöytään ennen päätöksiä – ei vasta niiden jälkeen.
Politiikka yksin ei riitä, on panostettava myös yhteiskunnalliseen kulttuuriimme. On puhuttava arvoista ja tartuttava siihen, miten kohtaamme toisemme arjessa – kotona, kouluissa, työpaikoilla, palveluissa ja julkisessa keskustelussa.
Tämä korostuu, sillä yksinäisyys ja sosiaalinen eristyneisyys ovat OECD:n raportin mukaan lisääntyneet kaikissa ikäryhmissä vuoden 2018 jälkeen.
Sukupolvien välisen hyvinvoinnin eriytymisen vähentämiseksi tulisi kiinnittää huomiota seuraaviin:
- Päätöksenteossa on siirryttävä lyhytjänteisyydestä pitkän aikavälin päätöksentekoon.
- Kansalaiset on otettava aidosti mukaan tulevaisuutta koskevaan päätöksentekoon.
- Nuorten hyvinvointiin ja osallisuuteen on panostettava määrätietoisesti.
- Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus on tuotava vahvemmin päätöksenteon ytimeen.
- Ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys on nähtävä yhtenä kokonaisuutena.
- Nuorten tulevaisuususkoa ja luottamusta yhteiskuntaan on vahvistettava.
- Hyvinvointimallin lupaus ja sukupolvisopimuksen oikeudenmukaisuus on päivitettävä.
(Lähde: Sitra)
Hyvinvointitalouden yhteistyöryhmä edistää hyvinvointitalouden näkökulmia päätöksenteossa
Hyvinvointitalouden yhteistyöryhmän toimikausi on 2026–2027, ja sen puheenjohtaja on THL:n pääjohtaja Mika Salminen.
Ryhmän tavoitteena on luoda jaettua ymmärrystä ja edistää hyvinvointitalouden näkökulmia kansallisessa, alueellisessa ja paikallisessa päätöksenteossa sekä kansainvälisesti.
Hyvinvointitalous-käsite on keino kehittää päätöksentekoa tunnistamaan kestävän talouden, ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin keskinäisriippuvuudet sekä tasapainottamaan sosiaaliset, taloudelliset ja ekologiset tavoitteet siten, että kestävä hyvinvointi nykyisille ja tuleville sukupolville turvataan.
Lue lisää
Sitran lausunto ylisukupolvisen oikeudenmukaisuuden vahvistamisesta päätöksenteossa