Sosiaalihuollon uudistus muuttaa työllistymistä tukevia palveluja – mitä tapahtuu kaikkein haavoittuvimmille?

Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistus tuo merkittäviä muutoksia sekä rakenteisiin että käytännön työhön. Kuntouttavan työtoiminnan lakkauttaminen ja uuden työikäisten toimintakyvyn ja osallisuuden palvelun luominen sosiaalihuoltolakiin muuttaa palvelujen oikeudellista luonnetta ja viranomaisten välistä työnjakoa.

Uudistuksen tavoitteet ovat selkeät: sosiaalihuollon keskittyminen ydintehtäviinsä, työnjaon selkeyttäminen, palvelujen joustavuuden lisääminen ja kustannussäästöjen saavuttaminen. Uudistus koskettaa noin 35 000 asiakasta ja useita viranomaistahoja.

Samanaikaiset uudistukset uhkaavat heikentää työttömien asemaa entisestään

Uudistus ei tapahdu tyhjiössä. Keväällä 2026 sosiaaliturvaa kiristävät erityisesti toimeentulotukiuudistus, työttömyysturvan karenssit ja uuden yleistuen käyttöönotto. Työttömille muutokset merkitsevät kokonaisuutena tiukempaa vastikkeellisuutta. Toimeentulotuen velvoitteiden ja karenssien kiristys lisää painetta hakea ja vastaanottaa työtä tai osallistua työllistymistoimiin. Yleinen työllisyystilanne hankaloittaa tilannetta valtavasti. 

Muutosten yhteisvaikutus kohdistuu eniten pienituloisiin työikäisiin: leikkaukset lisäävät pienituloisuutta, ja on riski, että erityisesti ei-työllisten asema heikkenee merkittävästi.

Muutokset palvelun oikeudelliseen luonteeseen

Aikaisempien sosiaalihuollon työllistymistä edistävien palvelujen tilalle on esitetty uutta työikäisten toimintakyvyn ja osallisuuden tuki -nimistä palvelua. Uusi palvelu riippuisi käytettävissä olevasta rahoituksesta, mikä tarkoittaisi sitä, että palvelua ei olisi velvoite järjestää samalla tavalla kaikille, kuten nykyistä kuntouttavaa työtoimintaa. Tämä voi johtaa siihen, että hyvinvointialueiden taloudellisen tilanteen ollessa tiukka palvelun tarjonta vähentyy.

Uusi palvelu ei olisi enää työttömyysturvan ehtoon sidottu velvoittava palvelu. Vapaaehtoisuus voi vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta. Samalla on kuitenkin mahdollista, että osa asiakkaista jää palvelujen ulkopuolelle joko omasta halustaan tai epäselvän ohjauksen vuoksi.

Kuntouttavan työtoiminnan mahdollinen lakkauttaminen vaikuttaa myös järjestöihin ja kolmannen sektorin toimijoihin, jotka ovat tuottaneet palveluja ostopalveluina. On olemassa riski, että palvelutuotanto loppuu. Jos osaaminen katoaa markkinoilta ennen kuin uusi palvelu on vakiintunut, syntyy tyhjiö, jota ei nopeasti paikata.

Uudistuksen onnistumisen edellytykset

Uudistuksen onnistuminen vaatii aktiivista ja vahvaa kansallista toimeenpanon tukea, ohjausta ja koulutusta. 

On tärkeää luoda selkeä ohjeistus työnjaosta sosiaalihuollon ja työvoimaviranomaisten välillä. Lisäksi koulutus uuden palvelun tavoitteista, kohderyhmästä ja sisällöllisistä reunaehdoista on tarpeen, samoin kuin yhdenmukaiset linjaukset siirtymävaiheen asiakastilanteisiin. Ilman yhteistä ymmärrystä lain tarkoituksesta käytännöt voivat eriytyä alueittain.

Palvelujen vaikuttavuutta ja toteutumista on myös seurattava systemaattisesti. Seurannassa tulisi mitata työ- ja toimintakyvyn muutoksia, osallisuuden kokemusta ja palvelupolkujen jatkuvuutta. Työllisyysvaikutus ei yksin kerro onnistumisesta.

Asiakasymmärrys ratkaisee

Pitkään työttömänä olleille ja osatyökykyisille asiakkaille on edelleen tarve kehittää työelämää kohti suuntaavia, kuntouttavia palveluja. Vaikka nykyisessä kuntouttavassa työtoiminnassa on ollut monia epätarkoituksenmukaisuuksia, sen alasajo ilman korvaavia palveluja voi johtaa monella kohtuuttomaan tilanteeseen. Tyhjän päälle putoaminen tai ilman jatkopolkua jääminen voivat heikentää elämäntilannetta ja työkykyä.

Pirkanmaan hyvinvointialueella Laatua työkyvyn ja työllistymisen tukeen -hankkeessa työskennellään sellaisten asiakkaiden kanssa, jotka eivät ilman sosiaalihuollon ammattilaisen tukea etenisi suunnitelmissaan kohti työtä. Hankekokemukset osoittavat, että asiakkaat tarvitsevat intensiivistä ja rinnalla kulkevaa työotetta kuntoutumisensa edistämiseksi. 

Tällainen työote vaatii ammattilaiselta suhteeseen asettumista, joustavuutta ja sinnikkyyttäkin. Asiakkailta saatu erittäin positiivinen palaute kuitenkin osoittaa, että tällainen työskentelymalli vie asiakkaita eteenpäin ja voimaannuttaa.

Sosiaalihuoltoa uudistettaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että asiakasymmärrys otetaan työskentelyn lähtökohdaksi ja resurssit suunnataan sellaisiin työmuotoihin, jotka ovat tutkimus- ja kokemustiedon perusteella vaikuttavimpia. Vaikuttavat työmuodot hyödyttävät asiakasta parantuneen elämänlaadun, toiminta- ja työkyvyn ja osallisuuden kokemuksina. Verkostoissa ja asiakkaan elinympäristöissä tapahtuva, monialaista asiantuntijuutta hyödyntävä, rinnalla kulkeva tehostettu työmuoto on esimerkki laadukkaasta sosiaalihuollon toteutuksesta.