THL SuomiAreenassa: Henkinen kriisinkestävyys rakennetaan arjessa – sen ytimessä ovat luottamus ja yhteisöllisyys

Julkaisuajankohta 24.6.2026 15.56
Tyyppi:Uutinen

”Suomen kokonaisturvallisuudessa on kyse siitä, miten pärjäämme yhdessä – ei vain siitä, miten minä pärjään”, sanoi THL:n ylijohtaja Otto Helve SuomiAreenalla. Henkinen kriisinkestävyys on keskeinen osa kokonaisturvallisuutta. Se tarkoittaa yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan kykyä kestää kriisien kuormitusta ja selviytyä niiden vaikutuksista.

Henkistä kriisinkestävyyttä käsiteltiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) järjestämässä kutsuvierastilaisuudessa SuomiAreenalla 24.6.2026. THL:n johtava tutkija Laura Kestilä korosti alustuksessaan, että kriisit ovat nykyään usein pitkittyneitä, päällekkäisiä ja muuntuvia, mikä on hyvä huomioida myös varautumisessa.

Kriisinkestävyyttä voidaan tarkastella peruskriisinkestävyytenä ja akuuttien tilanteiden kriisinkestävyytenä. Perusresilienssi on yhteiskunnan ja ihmisten pitkällä aikavälillä rakentuvaa kykyä kestää epävarmuutta ja muutoksia. Se syntyy esimerkiksi luottamuksesta instituutioihin, toimivista yhteisöistä, koulutuksesta, turvallisuuden tunteesta ja kokemuksesta siitä, että arki on ennakoitavaa ja merkityksellistä. 

"Perusresilienssi on perusta, jolle akuuttiresilienssi eli kyky vastata kriiseihin, nojaa”, Laura Kestilä sanoo.

Suomen kriisinkestävyyden tilannekuva osoittaa, että suomalaisten turvallisuuden kokemus on heikentynyt. Myös monet taloudellisen toimeentulon indikaattorit osoittavat heikkenemistä, luottamus peruspalveluihin on ollut pidemmällä aikavälillä laskussa, ja erityisesti nuorten ja pienituloisten tulevaisuususko on hiipunut.

”Nämä seikat voivat heikentää väestön henkistä kriisinkestävyyttä”, Kestilä toteaa.

”Henkisen kriisinkestävyyden perusta rakennetaan arjessa, ja se on keskeinen toimintakyvyn ylläpitämisessä kriisin aikana. Se edistää myös kriiseistä toipumista.”

Luottamus on turvallisuuden keskeinen perusta

Kokonaisturvallisuudesta puhuttaessa huomio kiinnittyy usein rakenteisiin. Niiden taustalla on kuitenkin myös toinen taso: luottamus. Se tarkoittaa luottamusta instituutioihin ja viranomaisiin, toisiin ihmisiin sekä siihen, että yhteiskunta toimii ennakoidusti ja oikeudenmukaisesti, myös häiriötilanteissa.

Ilman luottamusta perusresilienssi heikkenee: arki ei kanna, yhteiskunnallinen yhteenkuuluvuus ja sisäinen turvallisuus rapautuvat, mutta myös akuuttiresilienssi eli kyky reagoida kriiseihin hidastuu. 

Luottamus ei ole niin sanottu pehmeä lisä, vaan koko järjestelmän toiminta- ja kantokyvyn edellytys. Se rakentuu hitaasti, mutta voi murentua nopeasti.

Henkistä kriisinkestävyyttä voidaan vahvistaa ja kehittää

Henkinen kriisinkestävyys on yksi yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista, joilla turvataan kokonaisturvallisuuden toteutuminen (Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2025). Sen tietopohja ja strateginen koordinaatio ovat kuitenkin tällä hetkellä hajallaan.

Väestön henkisen kriisinkestävyyden seuranta on tarpeen vakiinnuttaa pysyväksi toiminnoksi. Tämä edellyttää seuranta- ja analyysimallia, jossa yhdistetään esimerkiksi väestökyselyjä, rekisteritietoa sekä viranomaisten ja tutkimuslaitosten tuottamaa dataa. Tarve nousee esiin myös THL:n hallitusohjelmaratkaisuissa. 

Opit Ukrainasta kannattaa hyödyntää

SuomiAreenan tilaisuuden paneelissa Huoltovarmuuskeskuksen Roope Siirtola, Mieli ry:n Sanna Vesikansa ja MTV:n sotakirjeenvaihtaja Niko Nurminen pohtivat, mitä henkisen kriisinkestävyyden vahvistamisessa ja ylläpidossa tulisi huomioida. Keskustelussa nousi esiin luottamus ihmisiin ja yhteisöihin, mutta myös huoli esimerkiksi mielenterveyden kriisin riittämättömästä hoidosta.

Niko Nurminen ja Laura Kestilä toivat tilaisuuteen näkökulmia Ukrainasta. Arkea pyritään ylläpitämään sodasta huolimatta mahdollisuuksien mukaan: ilmahälytysten ja ohjusiskujen jälkeen ihmiset palaavat töihin ja kouluun, kahvilat ja ravintolat avaavat ovensa.

”Meidän on tärkeää seurata ja tutkia resilienssin rakentumista yhteiskunnissa, jotka elävät akuutin kriisin keskellä. Voimme oppia paljon Ukrainan tilanteesta”, sanoo Laura Kestilä. 

Lisätietoa

Yhteystiedot

Otto Helve
ylijohtaja
puh. 029 524 7711
sähköposti: [email protected]

Laura Kestilä
tiimipäällikkö
puh. 040 483 0990
sähköposti: [email protected]
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen Sote-palvelujen johtaminen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Turvallisuus ja väkivalta Työ- ja toimintakyky