Yhä useampi iäkäs saa perhehoitoa
Iäkkäiden perhehoito on lisääntynyt hyvinvointialueilla. Vuonna 2024 palvelua sai jo noin 4500 iäkästä. Lähes puolet heistä sai kiertävää perhehoitoa omassa kodissaan, ja joka kymmenes asui perhekodissa pitkäaikaisesti.
Tämä ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) selvityksestä, joka perustuu hyvinvointialueiden perhehoidon vastuutyöntekijöille tehtyyn kyselyyn.
Perhehoitoa tarjottiin vuonna 2024 kaikilla hyvinvointialueilla yhtä lukuun ottamatta, mutta määrä ja muodot vaihtelivat huomattavasti. Toisilla alueilla painottuvat perhekodit, toisilla kiertävä perhehoito. Yhteensä perhekoteja oli 250 ja kiertäviä perhehoitajia 750.
Selvityksen perusteella perhehoidon tarjonta ja kattavuus on lisääntynyt 2020-luvun alusta. Suurimmalla osalla alueista perhehoito kuului asiakasohjauksen palveluvalikoimaan, eli sen soveltuvuutta harkittiin aina asiakkaan tarpeita kartoittaessa.
”Jokaisella alueella nähdään, että perhehoidon asiakkaiden määrä kasvaa. Perhehoito alkaa löytää paikkansa iäkkäiden palveluissa, kuten kansallisissa ohjelmissa on tavoiteltu”, sanoo THL:n erikoistutkija Katja Ilmarinen.
Perhehoito sopii iäkkäille, joiden arkea vaikeuttavat esimerkiksi turvattomuus, yksinäisyys, alkava muistisairaus tai hankaluudet päivittäisissä toimissa, mutta jotka selviytyvät öisin ilman säännöllistä apua. Se voi edeltää tai täydentää omaishoitoa, kotihoitoa ja kotona asumisen tukipalveluja.
Asiakkaan kotona tehtävä perhehoito yleistyy
Perhehoidossa iäkäs voi asua pysyvästi perhehoitajan kanssa perhekodissa tai hoidosta voi huolehtia kiertävä perhehoitaja, joka käy iäkkään kotona. Kiertävää perhehoitoa saaneiden asiakkaiden määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2021.
”Kiertävästä perhehoitajasta on moneen. Hän voi tulla kotiin omaishoitajan lakisääteisen vapaan tai asiointi- tai lepotauon ajaksi. Kiertävät hoitajat myös sijaistavat kokoaikaisia perhehoitajia. Yksin asuvien luona kiertävät hoitajat turvaavat kotona asumista ja tarjoavat pysyviä ihmissuhteita”, Ilmarinen kuvailee.
Uutena muotona muutamilla alueilla on kokeiltu päivystyksellistä perhehoitoa.
”Jos esimerkiksi omaishoito keskeytyy äkillisesti, hoidettavalle on kriisipäivystyksen sijaan paikka perhehoidossa”, Ilmarinen kertoo.
Hyvinvointialueiden toimintatavat voivat edistää perhehoitoa
Perhehoitajien vähäisyys on ollut este iäkkäiden perhehoidon yleistymiselle, mutta kyselyn vastaajista kolmannes piti perhehoitajien rekrytointia helpohkona.
”Näillä alueilla on todennäköisesti onnistuttu luomaan perhehoitajuutta tukevat rakenteet ja toimintatavat. Perhehoito on vakiintunut palvelurakenteeseen ja perhehoitajien valmennus- ja tukikäytännöt toimivat”, Ilmarinen tulkitsee.
Palvelumuodon yhä yleistyessä kansallisen ohjauksen tarve voi kasvaa.
”On tärkeää, etteivät perhehoidon tarjonta, palveluun pääsemisen kriteerit ja perhehoitajan tuki lähde alueilla eri suuntiin, ettei palvelu kehity eriarvoistavaksi”, Ilmarinen sanoo.
Lisätiedot
Iäkkäiden perhehoidon yleisyys ja toimintakäytännöt hyvinvointialueilla 2024
Katja Ilmarinen
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 6788
[email protected]
