Huumeet – Löydökset vainajissa

Tällä sivulla

Huumekuolemien määrä on lähes kolminkertaistunut 2000-luvulla 

Vaikka myrkytyskuolemat ovatkin työikäisten yleisin tapaturmainen kuolinsyy Suomessa, on myrkytyskuolemien kokonaismäärä viimeisten parinkymmen vuoden aikana laskenut merkittävästi. 

Lasku selittyy ennen muuta alkoholimyrkytysten vähentymisellä. Myös itsemurhien määrän väheneminen Suomessa näkyy myrkytyskuolemien kokonaismäärän laskussa. 

Sen sijaan huumemyrkytyskuolemien määrä on miltei kolminkertaistunut 2000-luvulla, ja alle 25-vuotiaiden osuus huumemyrkytyskuolemista on Euroopan kärkitasoa.

Huumemyrkytyskuolemia on Suomessa, muissa pohjoismaissa ja Baltian maissa asukaslukuun nähden enemmän kuin EU-maissa keskimäärin, mihin osaltaan ovat vaikuttaneet moniainekäyttö ja vaarallisemmat käyttötavat, kuten suonensisäinen käyttö.

Huumemyrkytyskuolemat alle 25-vuotiailla ja sitä vanhemmilla
Vuosi alle 25-vuotiaat 25-vuotiaat ja vanhemmat
2005 18 54
2006 35 53
2007 34 58
2008 35 77
2009 28 77
2010 31 87
2011 36 129
2012 37 118
2013 26 136
2014 20 117
2015 19 122
2016 26 107
2017 36 131
2018 50 138
2019 56 133
2020 76 152
2021 60 146
2022 53 139
2023 89 164
2024 42 167

Nuorten huumemyrkytyskuolemat ovat olleet huolestuttavassa nousussa viime vuosina. Kuolemien määrän vuosittainen vaihtelu on melko voimakasta, ja muutoksen suuntaa voikin paremmin arvioida pidemmällä aikavälillä. 

Huumemyrkytyksellä tarkoitetaan laittoman huumausaineen tai päihdekäytössä olevan lääkeaineen aiheuttamaa yliannostuskuolemaa. Euroopan huumevirasto (EUDA) on määritellyt perusteet, millaiset myrkytyskuolemat lasketaan huumemyrkytyksiksi yhteiseurooppalaisessa raportoinnissa.

Myrkytyskuolemien kokonaismäärä on laskenut

Myrkytyskuolemien kokonaismäärä on laskenut 2000-luvulla alle puoleen. Suurin myrkytyskuolemien määrä koettiin vuonna 2006, jolloin kuolemia oli yhteensä 1228. Vuonna 2024 myrkytyskuolemia oli kaikkiaan 567.

Myrkytyskuolemalla tarkoitetaan sellaista kuolemaa, joka on aiheutunut suoraan jonkin myrkyllisen aineen tai aineyhdistelmän joutumisesta elimistöön liian suurena määränä. Myrkytyksen aiheuttajana voi olla esimerkiksi alkoholi, lääkeaine, huume, häkä, kemikaali tai luonnon toksiini.

Myrkytyskuolema voi olla kuolemanluokaltaan tapaturma, jolloin henkilö on voinut vahingossa ottaa liikaa esimerkiksi alkoholia tai huumetta, tai itsemurha, jolloin myrkytys on ollut tahallinen. Myrkyttämällä tehdyt henkirikokset ovat Suomessa harvinaisia, ja niitä todetaan vain noin 0–3 vuodessa.

Tapaturmaisista myrkytyskuolemista monet liittyvät päihteiden väärinkäyttöön, kun taas myrkyttämällä tehtyjen itsemurhien uhrit ovat suhteellisen harvoin päihteiden väärinkäyttäjiä. 

Myrkytyskuolemat Suomessa
Vuosi Huumeet ja lääkkeet Alkoholit Häkä ja muut palokaasut
2000 546 476 132
2001 522 433 95
2002 505 411 126
2003 458 494 112
2004 490 585 127
2005 501 511 101
2006 560 524 136
2007 570 558 88
2008 553 542 108
2009 636 466 98
2010 541 408 90
2011 518 396 65
2012 500 365 91
2013 476 312 62
2014 408 279 90
2015 401 263 68
2016 361 270 81
2017 428 229 66
2018 432 267 46
2019 405 222 52
2020 435 205 50
2021 426 162 60
2022 393 135 57
2023 466 150 63
2024 369 128 59

Eniten myrkytyskuolemia aiheuttaa opioidilääke buprenorfiini

Vuodesta toiseen Suomessa eniten myrkytyskuolemia aiheuttaa opioidilääke buprenorfiini, jota käytetään kivun hoidossa ja opioidiriippuvaisten henkilöiden korvaushoidossa. 

Buprenorfiini on oikein käytettynä turvallinen lääke. Kuitenkin aineen väärinkäyttö, esimerkiksi käyttö suonensisäisesti ja käyttö yhtä aikaa muiden keskushermostoa lamaavien aineiden kanssa voi aiheuttaa hengenvaarallisen hengityslaman, joka johtaa vuosittain kymmenien ihmisten ennenaikaiseen kuolemaan. 

Myrkytyskuolemissa buprenorfiinin lisäksi muutkin opioidit ovat merkittävässä roolissa. Esimerkiksi tramadoli, oksikodoni ja fentanyyli aiheuttavat vuosittain useita myrkytyskuolemia – nekin usein yhdistettynä muihin päihteisiin.

Myrkyttämällä tehdyissä itsemurhissa useimmiten todettuja aineita ovat eräät psykoosi-, masennus- ja unilääkkeet. Myös särkylääke parasetamoli aiheuttaa vuosittain useita myrkytyskuolemia.

Alkoholimyrkytysten määrä on vähentynyt 

Kuolemaan johtavien alkoholimyrkytysten määrä on Suomessa dramaattisesti vähentynyt viimeisten noin 15 vuoden aikana. 

Erityisesti vähenemistä on tapahtunut nuorten, alle 45-vuotiaiden, alkoholimyrkytyskuolemissa. Tässä ikäryhmässä alkoholimyrkytykseen kuolee enää noin neljäsosa 1980- ja 90-lukujen määrästä.

Päihdekäyttöön liittyvät löydökset vainajissa

Vaikka kuolema ei aiheutuisikaan suoraan huumeiden tai muiden päihteiden käytöstä, voi vainajassa silti olla huumelöydöksiä, esimerkiksi kannabiksen aineenvaihduntatuotetta tai pieniä määriä amfetamiinia. 

Kuolemansyy voi tällöin olla huumeisiin liittymätön, jolloin huumeet mainitaan kuolintodistuksessa kuolemaan myötävaikuttaneena tekijänä. Toisinaan huumeiden ei ole katsottu edes myötävaikuttaneen kuolemaan, vaan löydös on ollut kuoleman kannalta epäolennainen.

Huumeiden ja lääkkeiden päihdekäyttöön liittyvät löydökset oikeuskemiallisissa tutkimuksissa
Vuosi Tapausten kokonaismäärä Kannabis Amfetamiinit Buprenorfiini Kokaiini Heroiini
2000 171 62 77 7 3 63
2001 152 62 84 10 1 26
2002 153 70 61 22 2 6
2003 147 82 51 73 1 4
2004 176 80 52 72 3 0
2005 175 71 66 83 4 3
2006 187 99 64 88 1 2
2007 234 94 94 97 3 1
2008 247 93 73 104 4 3
2009 256 119 94 111 5 3
2010 304 116 113 156 7 2
2011 288 124 93 150 4 1
2012 309 141 114 129 6 3
2013 352 134 108 145 6 5
2014 349 143 133 152 9 2
2015 300 114 120 125 10 5
2016 377 170 153 152 19 3
2017 423 204 187 168 21 3
2018 442 190 205 184 28 5
2019 434 156 209 199 26 2
2020 509 207 254 219 36 4
2021 505 228 243 221 30 0
2022 477 205 210 212 33 1
2023 572 282 232 266 75 2
2024 536 226 225 217 49 3

Amfetamiinin, kannabiksen ja buprenorfiinin löydösmäärät vainajissa ovat lisääntyneet koko 2000-luvun ajan. Heroiinia todettiin vielä 2000-luvun alussa melko usein, mutta sittemmin buprenorfiini on korvannut sen päihdekäytössä merkittävimpänä opioidina. Kokaiinin löydösmäärät ovat viime vuosina jonkin verran lisääntyneet, mutta edelleen sitä todetaan vainajista melko harvoin.

Tilastokuvaus

Oikeuslääketieteelliseen kuolemansyyn selvittämiseen liittyvät oikeuskemialliset tutkimukset tehdään koko Suomen osalta keskitetysti THL:n oikeuskemiayksikössä Helsingissä.

Vuonna 2024 oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus suoritettiin yhteensä noin 13 %:ssa kaikista kuolemantapauksista Suomessa, ja näistä 76 %:ssa tehtiin myös oikeuskemiallinen tutkimus.

Päivittymisaikataulu

Tarkempi tilastojen julkaisuaikataulu löytyy julkaisukalenterista. 
Tilastojen julkaisukalenteri

Yhteystiedot

Pirkko Kriikku

oikeuskemisti, dosentti
puh. 029 524 8054
[email protected]
Pirkko Kriikku (LinkedIn)