Huumeet – Väestötason käyttö alueittain

Tällä sivulla

Huumeiden käyttö on lisääntynyt pitkällä aikavälillä

THL:n valtakunnallisessa jätevesitutkimuksessa havaitaan, että eri huumeiden käytössä ja käytön muutoksissa on merkittäviä alueellisia eroja. Huumeita käytetään keskimääräisesti enemmän eteläisen Suomen suurissa kaupungeissa.

Pitkällä aikavälillä käytön kasvu on ollut jatkuvaa aina vuoden 2021 alkupuoleen asti. Esimerkiksi amfetamiinin, metamfetamiinin, metyleenidioksimetamfetamiinin (MDMA. ”ekstaasi”) ja kokaiinin yhteenlasketut käyttömäärät ovat olleet noin nelinkertaisia verrattuna jätevesitutkimuksen aloitusvuoteen 2012. Tämä voidaan todeta, kun tarkastellaan tuloksia alusta saakka mukana olleista 10 kaupungista lähialueineen (noin 43 % koko Suomen väestöstä).

Amfetamiinia käytetään laajalti koko maassa. Sen käyttö jatkoi pitkällä aikavälillä kasvuaan aina vuoden 2021 kevääseen asti, minkä jälkeen käyttömäärät lähtivät laskuun. Vuosina 2022 ja 2023 amfetamiinin käyttö pysyi edellisiä vuosia matalammalla tasolla keräyskaupungeissa. Vuonna 2024 amfetamiinin käyttö lisääntyi useimmissa kaupungeissa.

Kokaiinin käyttö on puolestaan noussut valtakunnallisen jätevesitutkimuksen aloituksesta lähtien (2012) voimakkaasti. Käyttö painottuu edelleen vahvasti pääkaupunkiseudun läheisyyteen. Vuoden 2024 tulosten perusteella kokaiinin käyttö on kuitenkin alkanut lisääntyä selvästi myös muissa kaupungeissa aina pohjoisinta Suomea myöten. Vaikka kokaiinin käyttömäärät ovat edelleen pääkaupunkiseudullakin eurooppalaista keskiarvoa alhaisemmat, kokaiinin osuus huumeiden käytössä on nykyään etenkin pääkaupunkiseudulla merkittävä. Pohjoisemmassa Suomessa kokaiinin käyttö on yhä selvästi vähäisempää käytön kasvusta huolimatta.

Ekstaasin käyttö on pysynyt huomattavasti tasaisempana pidemmällä aikavälillä.

Jätevedenpuhdistamoiden seuranta: huumekäyttö (mg/1000 as/pvä). Eri kaupunkien mittaustuloksia aikavälillä toukokuu 2012–marraskuu 2025. Kuvion keskeiset havainnot kerrotaan sivun tekstissä.

Jätevedenpuhdistamoiden seuranta: huumekäyttö (mg/1000 as/pvä). Eri kaupunkien mittaustuloksia aikavälillä toukokuu 2012–marraskuu 2025. Kuvan keskeiset havainnot kerrotaan sivun tekstissä.

Jätevedenpuhdistamoiden seuranta: huumekäyttö (mg/1000 as/pvä). Eri kaupunkien mittaustuloksia aikavälillä maaliskuu 2018–marraskuu 2024. Kuvion keskeiset havainnot kerrotaan sivun tekstissä. — Huumeiden takaisinlasketut käyttömäärät eri kaupunkien jätevedenpuhdistamojen toiminta-alueilla (milligrammaa käytettyä huumetta/1000 henkilöä/päivä) eri keräysviikkoina vuosina 2012–2025. Parittomina vuosina 2015, 2017, 2019, 2021, 2023 ja 2025 mittauksia on tehty vain Helsingin, Espoon, Tampereen ja Turun alueilla. Keräyspaikat on nimetty kunkin puhdistamon toiminta-alueen suurimman kaupungin mukaan. Jätevesipuhdistamon toiminta-alue voi olla sijaintikaupunkia laajempi. Esimerkiksi Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamon toiminta-alueeseen kuuluu Helsingin lisäksi muun muassa Tuusula, Kerava sekä Vantaan keski- ja itäosat ja Turussa muun muassa Kaarina, Naantali, Raisio ja Paimio. Kaupungit on ryhmitelty seurantajakson pituuden perusteella, ja järjestetty maantieteellisen sijaintinsa perusteella etelästä pohjoiseen, lukuun ottamatta itsehallintoalue Ahvenanmaata (Maarianhamina), joka on sijoitettu jälkimmäiseen kuvaajaan alas oikealle. Vuonna 2020 tehtiin parillisen vuoden kahden keräysjakson (maaliskuu ja marras-joulukuu) lisäksi ylimääräiset keräykset touko-kesäkuussa ja elokuussa huumeidenkäytön selvittämiseksi koronaepidemian poikkeusolojen ja niiden jälkeisen yhteiskunnan avautumisen aikana. Tampereen seudun jätevedenpuhdistamoissa tapahtuneiden muutosten vuoksi loppuvuoden 2025 tuloksia ei ole raportoitu. Tampereen uuden Keskuspuhdistamon toiminta-alueen tuloksia raportoidaan pidemmän seurantajakson jälkeen vuonna 2026.

Löydösten ajankohdasta voi päätellä käyttötapoja

Tutkituista huumausaineista kokaiinin ja ekstaasin (metyleenidioksimetamfetamiini, MDMA) käyttö painottuu jätevesitutkimusten mukaan voimakkaasti viikonloppuihin. Tämä viittaa kyseisten huumausaineiden satunnaiskäyttöön ja osin eri käyttäjäryhmiin kuin esimerkiksi amfetamiinin, metamfetamiinin tai synteettisten katinonien kohdalla.

Ilmiö näkyy erityisen voimakkaana, jos puhdistamon toiminta-alueella on järjestetty suuria yleisötapahtumia keräysaikana. Esimerkiksi Tampereen jatkuvassa pitkittäisseurannassa havaitaan poikkeavaa kokaiinin käyttöä elokuussa 2023 ja 2025.

Samaten Jämsän keskuspuhdistamon maaliskuun 2024 keräysjaksolla todettiin erityisesti viikonloppuna poikkeuksellisen suurta kokaiinin (noin 3000–3500 mg/1000 henkilöä/päivä) ja MDMA:n (noin 1000–1500 mg/1000 henkilöä/päivä) käyttöä. Jämsässä järjestettiin kyseisenä ajankohtana suuri yleisötapahtuma. Tämän vuoksi Jämsän tuloksia vuoden 2024 keräyksestä ei ole sisällytetty valtakunnalliseen tuloskoosteeseen eri kaupunkien ja lähialueiden huumeiden käytöstä.

Tietoa yhdistämällä kohti moniulotteisempaa kuvaa huumeiden käytöstä Suomessa

THL yhdistää jätevesitutkimuksin saatua väestötason tietoa muista eri lähteistä saatavilla olevaan tutkimus- ja rekisteritietoon. Näin saadaan mahdollisimman luotettava ja moniulotteinen kuva huumetilanteesta. Tiedon yhdistäminen mahdollistaa lisäksi täysin uudentyyppisiä lähestymistapoja arvioida muulla tavoin vaikeasti mitattavia asioita, kuten huumekaupan rahallista arvoa tai käytettyjen huumeiden määrää verrattuna lainvalvontaviranomaisten Suomessa tekemiin huumetakavarikoiden määriin.

Valtakunnallisen jätevesitutkimuksen tulokset ovat olleet aiemmin hyvin yhteneviä huumerattijuopumustilastojen kanssa, mutta hiljattain trendit ovat osin eriytyneet. Vuonna 2024 korostunutta eroa selittää suurelta osin amfetamiini, jota havaittiin jätevesitutkimuksissa vuotta 2022 runsaammin, mutta rattijuopumusepäilyissä vuotta 2022 harvemmin. Toinen selittävä tekijä on kokaiinin käytön lisääntymisen näkyminen jyrkempänä muutoksena jätevesitutkimusten perusteella lasketuissa käyttömäärissä kuin huumerattijuopumusaineiston positiivisten tapausten lukumäärissä. Lisäksi huumerattijuopumusepäilyjen kokonaislukumäärä on merkittävästi vähentynyt huippuvuoteen 2020 verrattuna.

Huumetta jätevedessä kg/10 kaupunkia/vuosi ja huumelöydöstä huumerattijuopumuksissa kpl/vuosi. Kuvien keskeiset havainnot kerrotaan sivun tekstissä. — Huumeiden käytön kehitys 10 kaupungin alueella (Helsinki, Espoo, Turku, Lahti, Lappeenranta, Tampere, Jyväskylä, Kuopio, Oulu ja Rovaniemi lähialueineen) jätevesitutkimuksen perusteella verrattuna positiivisten löydösten lukumäärään epäillyissä huumerattijuopumuksissa koko maassa vuosina 2012–2024.

Jos verrataan jätevesitutkimusten perusteella laskettua käytetyn huumeen määrää Suomessa tehtyihin huumetakavarikoihin, voidaan arvioida, että vuonna 2014 amfetamiinia, metamfetamiinia ja kokaiinia käytettiin 5–10-kertainen määrä verrattuna takavarikoituun määrään.

Huumeiden käytön lisääntyminen on kasvattanut huumemarkkinoiden rahallista arvoa

Suomen amfetamiinimarkkinoiden arvon laskettiin vuonna 2014 olleen 70 miljoonaa euroa, ja metamfetamiini- ja kokaiinimarkkinoiden arvon noin 10 miljoonaa euroa. Tutkimus on kokonaisuudessaan julkaistu Science of the Total Environment -lehdessä vuonna 2016. Tämä kirjoitus on jatkoa vuonna 2014 samaisessa julkaisusarjassa olleelle ensimmäiselle valtakunnalliselle jätevesitutkimukselle.

Huumeiden käytön lisääntyminen on kasvattanut myös huumemarkkinoiden rahallista arvoa merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Jos käytetään valtakunnallisella jätevesitutkimuksella saatua tietoa huumeiden käyttömääristä, vuonna 2024 amfetamiinin markkina-arvo oli Suomessa laskennallisesti arvioituna 120–150 miljoonaa euroa, kokaiinin 87–96 miljoonaa euroa ja metamfetamiinin noin 5 miljoonaa euroa. Kymmenen vuoden ajanjaksolla tässä on siis merkittävää kasvua erityisesti kokaiinin osalta.

Aineiden puhtaus vaikuttaa käyttömääriin

Yhdistämällä jätevesitutkimuksin todetut huumeiden kokonaiskäytön trendit tietoon lainvalvontaviranomaisten takavarikoimien huume-erien puhtausasteesta, havaitaan usein lyhyellä aikavälillä korrelaatiota. Vaikuttaakin siltä, että aikoina, jolloin markkinoilla on puhtaampaa ainetta, käytetyn huumeen määrä väestötasolla kasvaa.

Esimerkiksi vuonna 2017 takavarikoidun amfetamiinin ja metamfetamiinin keskimääräinen pitoisuus laski Suomessa merkittävästi vuodesta 2016: Metamfetamiinin keskimääräinen pitoisuus laski 31 prosentista 17 prosenttiin ja amfetamiinin vastaavasti 25 prosentista 17 prosenttiin vuosien 2017 ja 2016 välillä (Keskusrikospoliisi, 2018).

Toisaalta muutamana aiempana vuonna Suomessa oli markkinoilla tavallista puhtaampaa amfetamiinia ja metamfetamiinia. Tämä selittänee ainakin osaltaan vuoden 2017 pienempiä käyttömääriä pääkaupunkiseudulla verrattuna vuoteen 2016 ja toisaalta käytön poikkeuksellista lisääntymistä vuosien 2014 ja 2015 aikana. Pidemmällä aikavälillä puhtausasteen muutosten vaikutus käyttömääriin tasoittuu ja vaikutus jää vähäiseksi.

Muutokset huumetilanteessa tunnistetaan varhaisessa vaiheessa

Edustavuuden lisäksi yksi jätevesitutkimuksen keskeisistä eduista on lähes reaaliaikaisen tiedon tuottaminen huumetilanteesta. Tämä mahdollistaa huumetilanteessa tapahtuvien keskeisten muutosten varhaisen tunnistamisen. Valtakunnallisen jätevesitutkimuksen lisäksi kolmen suuren jätevedenpuhdistamon alueella (Helsinki, Turku, Tampere) toteutetaan noin kahden viikon välein jatkuvampaa pitkittäisseurantaa. Useat keskeiset muutokset Suomen huumetilanteessa on havaittu ensimmäisen kerran pääkaupunkiseudun jäteveden pitkittäisseurannassa.

Esimerkkejä havaituista muutoksista

Vuonna 2016 metamfetamiini ilmaantui hyvin lyhyessä ajassa vuosikymmeniä Suomen valtastimulanttina olleen amfetamiinin rinnalle.
Vuonna 2020 koronavirustilanteen vuoksi asetuista poikkeustoimista huolimatta amfetamiinin käytön nouseva trendi jatkui: sen jälkeen, kun poikkeusolot astuivat voimaan, todetut amfetamiinimäärät olivat suurempia kuin koskaan aikaisemmin.
Vuonna 2021 amfetamiinin käyttö lähti pääkaupunkiseudulla voimakkaaseen laskuun, mikä johtui todennäköisesti lainvalvontaviranomaisten tekemistä ennätyksellisen suurista huumetakavarikoista (Operation Greenlight).
Kokaiinin määrä on noussut vuosia tasaisesti, ollen ennätyksellisellä tasolla uusimmissa mittauksissa vuosina 2025 ja 2026. Kokaiinin käyttö ylittääkin tänä päivinä viikonloppuisin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla jopa amfetamiinin käyttömäärät.
Alfa-PVP:n käyttö on lisääntynyt merkittävästi viimeisten vuosien aikana.

Huumeiden määrä jätevedessä Helsingissä 930 000 asukkaan alueella 2013–2026. Kuvan keskeiset havainnot kerrotaan sivun tekstissä.

Huumeiden määrä jätevedessä Helsingissä 930 000 asukkaan alueella 2013–2026. Kuva keskittyy alfa-PVP:n käytön muutoksiin. Kuvan keskeiset havainnot kerrotaan sivun tekstissä. — Huumejäämät Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla (noin 930 000 asukasta) ajanjaksolla 04/2013–02/2026 ilmoitettuna yksikössä milligrammaa (huumejäämä)/1000 henkilöä/päivä. Kokaiinin ja metadonin tulokset on ilmoitettu kyseisten huumausaineiden aineenvaihduntatuotteina bentsoyyliekgoniinina (BE) ja 2-etylidiini-1,5-dimetyyli-3,3-difenyylipyrrolidiinina (EDDP). Kaikki mitatut 282 näytettä ovat edustavia 24 tunnin kokoomanäytteitä sunnuntai- ja maanantaiaamun väliseltä ajanjaksolta. Huumejääminä todetut pitoisuudet eivät suoraan korreloi käytettyjen huumeannosten kanssa eri aineiden välillä. Alempi kuva on osasuurennos ylemmästä kuvasta, jossa alfa-PVP:n käytön muutokset ovat paremmin nähtävissä.

Huumeiden määrä jätevedessä Turussa 300 000 asukkaan alueella 2020–2026. Kuvan keskeiset havainnot kerrotaan sivun tekstissä.

Huumeiden määrä jätevedessä Tampereella 200 000 asukkaan alueella 2020–2025. Kuvan keskeiset havainnot kerrotaan sivun tekstissä. — Huumejäämät Turun Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolla ajanjaksolla 4/2020-02/2026 ja Tampereen Viinikanlahden jätevedenpuhdistamoilla ajanjaksolla 04/2020-09/2025 ilmoitettuna yksikössä milligrammaa (huumejäämä)/1000 henkilöä/päivä. Kaikki mitatut 153 (Turku) ja 141 (Tampere) näytettä ovat pääkaupunkiseudun (Helsingin Viikinmäki) tavoin edustavia 24 tunnin kokoomanäytteitä sunnuntai- ja maanantaiaamun väliseltä ajanjaksolta. Kokaiinin ja metadonin tulokset on ilmoitettu kyseisten huumausaineiden aineenvaihduntatuotteina bentsoyyliekgoniinina (BE) ja 2-etylidiini-1,5-dimetyyli-3,3-difenyylipyrrolidiinina (EDDP). Tampereen seudun jätevedenpuhdistamoissa tapahtuneiden muutosten vuoksi loppuvuoden 2025 tuloksia ei ole raportoitu. Tampereen uuden Keskuspuhdistamon toiminta-alueen tuloksia raportoidaan pidemmän seurantajakson jälkeen vuonna 2026.

Alfa-PVP:tä jätevesissä aiempaa suurempia määriä

Perinteisempien huumausaineiden rinnalla Suomessa eniten käytetyn muuntohuumeen, synteettisiin katinoneihin kuuluvan alfa-PVP:n käyttö on jätevesitutkimusten perusteella merkittävästi lisääntynyt viime vuosina. Käyttö on pysynyt vuonna 2025 ja alkuvuonna 2026 historiallisesti korkealla tasolla etenkin pääkaupunkiseudulla. Alfa-PVP:n käytön lisääntyminen havaitaan esimerkiksi rattijuopumusepäilyihin liittyvissä tutkimuksissa.

Alfa-PVP:n lisäksi samaan synteettisten katinonien aineryhmään kuuluvien alfa-PHP/alfa-PiHP:n käyttöä havaittiin erityisesti vuosien 2021–2024 aikana aiempaa enemmän. Vuosina 2025 ja alkuvuonna 2026 niiden käyttö ainakin suurissa kaupungeissa on ollut jätevesitutkimusten perusteella kuitenkin hyvin vähäistä.

Alfa-PVP-jäämät Helsingissä, Espoossa, Turussa ja Tampereella lähialueineen (milligrammaa huumejäämää/1000 henkilöä/päivä) eri keräysviikkoina vuosina 2020–2025. Kuvan keskeiset havainnot kerrotaan sivun tekstissä.

Tämänhetkisen tieteellisen tutkimuksen perusteella alfa-PVP:n käyttömääriä ei pystytä arvioimaan jätevesistä mitattujen jäämien perusteella. Pääkaupunkiseudulla alfa-PVP:n käyttö on kuitenkin merkittävää jopa amfetamiinin käyttöön verrattuna, kun tarkastellaan esimerkiksi pistämällä tapahtuvaa käyttöä.
Ruiskuhuumejäämätutkimus (ESCAPE)

Alfa-PVP:n käyttö painottuu jätevesitutkimusten mukaan vuonna 2024 poikkeuksellisen voimakkaasti Etelä- ja Lounais-Suomeen. Vuoden 2024 valtakunnallisessa tutkimuksessa synteettisten katinonien käyttöä todettiin jokaisena päivänä pääkaupunkiseudun lisäksi ainoastaan osassa Suomen kaupungeista ja niiden lähialueilla: Turussa, Tampereella, Lahdessa, Kotkassa, Hämeenlinnassa, Vihdissä, Porvoossa, Salossa, Huittisissa, Lappeenrannassa, Savonlinnassa, Vaasassa ja Seinäjoella.

Muuntohuumeille onkin tyypillistä, että ajalliset ja alueelliset käytön vaihtelut ovat selvästi suurempia kuin perinteisimmillä huumausaineilla. 2010-luvun alussa suositun synteettisen katinonin MDPV:n käyttöä ei jätevesitutkimuksen perusteella ole enää esiintynyt muutamaan vuoteen Suomessa.

Karttakuva: Alfa-PVP:n alueellinen esiintyvyys Suomen eri kaupungeissa ja lähialueilla vuonna 2024. Kuvan keskeiset havainnot kerrotaan sivun tekstissä.