Tällä sivulla

Puolella eskari-ikäisistä ruutuaika vapaapäivinä on vähintään kaksi tuntia

Esikouluikäiset kuluttivat paljon aikaa ruudun äärellä vuonna 2024. Noin puolet lapsista vietti vapaapäivinä digilaitteiden parissa vähintään kaksi tuntia, pojat hieman tyttöjä yleisemmin. Kyselyn mukaan esikouluikäisistä pojista 81 prosenttia ja tytöistä 75 prosenttia kuitenkin liikkui vapaapäivinä vauhdikkaasti yli tunnin.

Lapsista noin 40 %:a oli kiusattu, poikia hieman tyttöjä yleisemmin. Vanhempi tai muu läheinen aikuinen oli kaltoinkohdellut henkisesti vähintään kerran viimeisen vuoden aikana noin puolta lapsista ja fyysisesti noin 6 %:a lapsista. Vanhemman humalahakuiselle juomiselle oli altistunut 15 % lapsista.

Suurin osa esikouluikäisten perheistä voi hyvin, mutta etenkin yhden vanhemman perheet ovat kuormittuneita

Yli 80 prosenttia esikouluikäisten lasten vanhemmista oli tyytyväisiä elämäänsä vuonna 2024. Useimmat vanhemmat voivat hyvin ja suhtautuivat optimistisesti tulevaisuuteen. Valtaosa vanhemmista kertoi perheensä viihtyvän asuinalueellaan. Lisäksi suurimmalla osalla vanhemmista oli luotettavia läheisiä, joiden kanssa jakaa iloja ja suruja, ja joilta saa myös tarvittaessa apua.

Jopa 40 prosenttia esikouluikäisten vanhemmista kertoi vuoden 2024 kyselyssä kokevansa uupumuksen oireita ja heillä oli myös muuta kuormittuneisuutta. Erityisesti yhden vanhemman perheet raportoivat terveysongelmista, yksinäisyydestä ja taloudellisesta niukkuudesta.

Yli kolmannes esikouluikäisten äideistä, jotka olivat perheen ainoita vanhempia, kertoi joutuneensa tinkimään ruuasta tai lääkkeistä rahan puutteen vuoksi. Lisäksi perheen ainoat aikuiset pitivät usein kiinnostavia harrastuksia liian kalliina.

Luottamus tulevaisuuteen lisää vauvaperheiden lapsitoiveita

Vuonna 2024 lapsen saaneista vanhemmista 44 prosenttia toivoi lisää lapsia. Esikoisen saaneiden vastaajien keskuudessa osuus oli 67 prosenttia. Heistä seitsemän prosenttia kertoi, ettei halua lisää lapsia ja 26 prosenttia epäröi asiaa. Lisää lapsia toivovien osuudet olivat hieman pienemmät kuin vuonna 2020. Silloin 49 prosenttia kaikista vanhemmista ja 73 prosenttia esikoisen saaneista toivoi lisää lapsia.

Yleisin syy epäröinnille lapsitoiveiden suhteen vauvaperheissä oli vuoden 2024 kyselyssä vanhempana jaksaminen. Sen kertoi syyksi 35 prosenttia lapsitoivettaan epäröivistä. Toiseksi yleisin syy oli tyytyväisyys nykyiseen lapsimäärään. Myös esimerkiksi taloudellinen tilanne, perheen ja työn tai opiskelun yhteensovittaminen, vaikeat synnytyskokemukset sekä ilmastonmuutos ja maailman tila mainittiin merkittävinä syinä epäröinnille.

Yli 90 prosenttia vauvaperheiden vanhemmista suhtautui tulevaisuuteen optimistisesti, ja useimmat kokivat myös terveytensä hyväksi vuonna 2024. Uupumuksen oireet olivat kuitenkin tavallisia. Niistä raportoi yli kolmannes vastaajista. Vakavia uupumusoireita kertoi kokeneensa noin 10 prosenttia vauvaperheiden vanhemmista ja heistä vain neljännes toivoi lisää lapsia.

Syvenny tilaston aineistoihin

Lähteet

Tilastokuvaus

Alle kouluikäisten lasten ja perheiden hyvinvointia koskevat tulokset perustuvat FinLapset-kyselytutkimuksen vuosina 2018, 2020 ja 2024 toteutettuihin tiedonkeruisiin.

Vuonna 2018 tiedonkeruu kohdistui nelivuotiaiden lasten perheisiin. Kaikkia perheitä, joiden 4-vuotiaan lapsen laaja terveystarkastus neuvolassa toteutui 1.2.–31.10.2018 välisenä aikana tiedonkeruuseen osallistuvissa kunnissa, pyydettiin osallistumaan tutkimukseen lastenneuvolassa. Tiedonkeruuseen osallistui 290 Manner-Suomen kuntaa. Helsinki, Vantaa, Kerava, Nurmijärvi ja Tyrnävä eivät osallistuneet tiedonkeruuseen. Lapsen molemmilla vanhemmilla oli mahdollisuus vastata kyselyyn verkossa tai paperisena. Vastaamisesta muistutettiin maksimissaan kolme kertaa. Yhteensä 8720 lapsen toinen tai molemmat vanhemmat vastasivat kyselyyn (noin 24 % tutkimusotoksen lapsista). Yhteensä vanhempien vastauksia on 10 737. Kattavuudessa oli huomattavia kunnallisia eroja eikä tarkkaa vastausaktiivisuutta ole mahdollista laskea.

Vuosien 2020 ja 2024 tiedonkeruut toteutettiin postikyselyinä niin, että kutsu tutkimukseen ja muu tutkimusmateriaali lähetettiin lapsen molemmille virallisille vanhemmille kotiin postitse ja henkilökohtaisena. Kyselyyn oli mahdollista vastata verkossa tai paperilla ja vastaamisesta muistutettiin maksimissaan kolme kertaa.

Vuonna 2020 tiedonkeruu kohdistui vauvaperheisiin. Tutkimusotokseen poimittiin kaikki tiettyinä aikaväleinä vuoden 2019 lopussa tai vuoden 2020 aikana syntyneet vauvat (N = 19 382) ja vauvan molemmat viralliset vanhemmat (N = 34 076). Kyselylomakkeeseen vastasi yhteensä 8 977 synnyttänyttä (vastausaktiivisuus 50 %) ja 5 843 toista (36 %) vanhempaa.

Vuonna 2024 esikouluikäisten lasten perheiden tiedonkeruun tutkimusotokseen poimittiin joka toinen vuonna 2017 syntynyt lapsi (N = 25 721) ja lapsen molemmat viralliset vanhemmat (N = 49 636). Kyselyyn vastasi 12 616 vanhempaa (vastausaktiivisuus 25 %), joista oli äitejä 8 064 (32 %) ja isiä tai toisia vanhempia 4 552 (19 %). Vastauksia saatiin 9 798 lapsesta (38 % tutkimusotoksen lapsista).

Vuonna 2024 vauvaperheiden tiedonkeruun tutkimusotokseen poimittiin kaikki tiettyinä aikaväleinä vuoden 2024 aikana syntyneet vauvat (N = 16 835) ja vauvan molemmat viralliset vanhemmat (N = 32 494). Kyselyyn vastasi 11 971 vanhempaa (vastausaktiivisuus 37 %), joista oli synnyttäneitä äitejä 7 545 (45 %) ja isiä tai toisia vanhempia 4 426 (28 %). Vastauksia saatiin 8 291 lapsesta (49 % tutkimusotoksen lapsista).

Päivittymisaikataulu

FinLapset-kyselytiedonkeruita ei enää toteuteta.

Huomisen Suomi -syntymäkohortti tulee jatkossa tuottamaan seurantatietoa alle kouluikäisten lasten ja perheiden hyvinvoinnista. Tiedot päivittymisaikataulusta selviävät vuoden 2026 aikana.

Yhteystiedot

Maaret Vuorenmaa

erikoistutkija
puh. 029 524 7008
[email protected]