Väestön hyvinvointi – Ulkomaalaistaustainen väestö

Noin joka toinen maahanmuuttanut kokee elämänlaatunsa hyväksi

Suomen ulkomaalaistaustainen väestö voi pääosin hyvin, mutta hyvinvoinnissa, osallisuudessa ja palvelujen saatavuudessa on merkittäviä eroja taustamaaryhmien, sukupuolen ja iän mukaan.

Vuonna 2022 alle puolet maahanmuuttaneista (48 %) koki elämänlaatunsa keskimäärin hyväksi. Osuus oli hieman pienempi kuin koko väestössä, jossa vastaava osuus oli 52 prosenttia. Elämänlaadulla tarkoitetaan ihmisen käsitystä omasta tilanteestaan, kuten terveydestä, hyvinvoinnista, sosiaalisista suhteista ja elinympäristöstä.

Elämänlaadun haasteet vaihtelivat ikäryhmittäin ja taustamaaryhmittäin. Nuoret aikuiset kokivat eniten tyytymättömyyttä suhteessa itseensä, asuinalueeseensa ja ihmissuhteisiinsa. Sen sijaan 50–74-vuotiailla naisilla korostuivat terveyteen liittyvät haasteet.

Yksinäisyyden kokemukset vaihtelevat maahanmuuttaneilla taustan ja iän mukaan

Maahanmuuttaneista 14 prosenttia koki yksinäisyyttä, mutta yksinäisyyden kokemukset vaihtelivat merkittävästi iän, sukupuolen ja taustamaaryhmän mukaan. Yksinäisyys oli yleisintä nuorilla miehillä sekä Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta Suomeen muuttaneilla miehillä.

Valtaosalla maahanmuuttaneista oli ystäviä Suomessa, mutta erityisesti Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta suomeen muuttaneilla osuus oli selvästi pienempi.

Osallisuuden kokemus oli maahanmuuttaneilla keskimäärin hieman parempi kuin koko väestössä, mutta osattomuus korostui tietyissä ryhmissä.

Maahanmuuttaneet luottavat poliisiin ja kokevat turvallisuutta, vaikka syrjintäkokemukset ovat yleisiä

Maahanmuuttaneiden luottamus yhteiskunnallisiin instituutioihin vaihteli sukupuolittain ja taustamaaryhmän mukaan. Luottamus poliisiin oli erittäin korkeaa – noin 90 prosenttia maahanmuuttaneista luotti poliisiin, eikä merkittäviä eroja eri taustamaiden tai ikäryhmien välillä havaittu.

Maahanmuuttaneet kokivat päivittäisen elämänsä erittäin tai hyvin turvalliseksi hieman useammin kuin koko väestö.

Hyvästä turvallisuuden kokemuksesta huolimatta syrjintäkokemukset olivat maahanmuuttaneilla yleisiä. Edeltävän 12 kuukauden aikana 43 prosenttia maahanmuuttaneista oli kokenut syrjintää. Syrjintäkokemukset korostuivat erityisesti Lähi-idästä ja Afrikan maista tulleilla miehillä.

Valtaosa maahanmuuttaneista arvioi terveytensä hyväksi

Noin kaksi kolmesta vastaajasta koki terveytensä hyväksi, miehet naisia hieman yleisemmin. Omaan ilmoitukseen perustuvia pitkäaikaissairauksia tai terveysongelmia maahanmuuttaneilla oli vähemmän kuin koko väestössä keskimäärin.

Maahanmuuttaneiden koettu terveys oli myös hieman parantunut vuodesta 2018 ja pitkäaikaissairauksia tai terveysongelmia ilmoittaneiden osuus laskenut neljän vuoden aikana, vaikka muutos oli suhteellisen pieni.

Maahanmuuttaneet ovat varsin kielitaitoisia, koulutettuja ja työkykyisiä

Ulkomaalaistaustaisesta väestöstä 44 prosenttia oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon. Vastaava luku koko väestössä oli 30 prosenttia. Valtaosa maahanmuuttaneista (63 %) osaa suomea tai ruotsia erinomaisesti tai keskitasoisesti.

Osittain tai täysin työkyvyttömäksi itsensä kokevien osuus oli maahanmuuttaneilla samaa tasoa kuin koko väestössä. Koettu työkyky oli kuitenkin joissakin taustamaaryhmissä koko väestöä parempi. Työ- ja toimintakyvyn ongelmien yleisyys vaihtelee suuresti lähtömaan mukaan.

Kielelliset haasteet ja tiedon puute vaikeuttavat sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin hakeutumista

Maahanmuuttaneet kokivat tarvitsevansa lääkärin, hoitajan ja hammaslääkärin palveluita merkittävästi enemmän vuonna 2022 kuin vuonna 2018. Erityisesti nuorilla aikuisilla mielenterveyspalvelujen tarve oli suurta. Samalla kokemus palvelujen riittämättömyydestä kasvoi.

Vuonna 2022 jo kolmasosa koki lääkäripalvelut tarpeeseensa nähden riittämättömiksi. Vastaavasti lähes puolet koki hammaslääkäripalvelut tarpeeseensa nähden riittämättömiksi.

Vaikka palvelujen tarve oli monissa ryhmissä suuri, maahanmuuttaneet käyttivät vastaanotto- ja työterveyspalveluja koko väestöä harvemmin. Hoitoon hakeutumista vaikeuttivat etenkin yhteisen kielen ja tiedon puute, pitkät jonot ja korkeat asiakasmaksut.

Sosiaalipalveluja käytettiin suhteellisesti enemmän, mutta kaikki eivät kokeneet löytäneensä tarpeitaan vastaavaa tukea, ja kielelliset haasteet vaikeuttivat osan asiointia.

Syvenny tilaston aineistoihin

• Lue koko tilastoraportti (Julkari)
• MoniSuomi 2022 -tutkimuksen ilmiöraportit ja indikaattoritiedot
  Indikaattoritaulukot sisältävät kunkin indikaattorin tulokset iän, sukupuolen, koulutuksen, taustamaan ja maahantulosyyn mukaan. Lisäksi tietoja on saatavana 12 hyvinvointialueelta sukupuolittain. Taulukkosivulta löydät tulokset, 95 prosentin luottamusvälit sekä kuvauksen indikaattorin muodostamisesta. Lisäksi taulukkosivuilla on asiantuntijan arvio.
• Tiivistelmä tuloksista: Kansallinen tutkimus ulkomailla syntyneiden terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluista - MoniSuomi 2022 -tutkimus: Keskeisiä havaintoja päätöksenteon tueksi

Tutkimustuloksia monikielisesti

MoniSuomi-tutkimuksen terveyspalveluiden käyttöä koskevista tuloksista on saatavilla tietopaketti viroksi, venäjäksi, arabiaksi ja vietnamiksi. Sama tietopaketti on käännetty myös suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kaikki kieliversiot ovat ladattavissa THL:n aineistopankista.

Tietopaketti on tarkoitettu kolmannen sektorin toimijoille, erityisesti järjestöille sekä väestölle.

Tutkimustuloksia monikielisesti

Taustatietoja

• Tietosuojailmoitus
• Tietosuojailmoitus (på svenska)
• Tietosuojailmoitus (In English)
• Tietosuojailmoitus (по-русски)

Lähde

Ulkomaalaistaustaisen aikuisväestön terveys ja hyvinvointi – MoniSuomi 2022. Tilastoraportti 36/2023, 14.6.2023. Ulkomaalaistaustainen väestö. THL.

Tilastokuvaus

MoniSuomi-tutkimus tuotti tietoa Suomessa asuvan ulkomailla syntyneen aikuisväestön terveydestä ja hyvinvoinnista. MoniSuomi-tutkimuksen kohdejoukon muodosti 20–74-vuotiaat Suomessa asuvat ulkomailla syntyneet ulkomaalaistaustaiset.

Tiedonkeruu toteutettiin syyskuun 2022 ja maaliskuun 2023 välisenä aikana. Tietoa kerättiin sähköisellä lomakkeella, paperilomakkeella ja puhelinhaastatteluin.

Tutkimuksen otos poimittiin ositettuna satunnaisotantana Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämästä väestötietojärjestelmästä. Poiminnasta rajattiin pois henkilöt, jotka olivat asuneet Suomessa alle 12 kuukautta sekä adoption kautta Suomeen muuttaneet. Otos ei siten sisällä Ukrainan sodan myötä Suomeen muuttaneita. Otos ositettiin siten, että 12 hyvinvointialueelta, joissa maahanmuuttanutta väestöä oli eniten, poimittiin 750–800 henkilöä kustakin alueesta sekä muusta Manner-Suomesta 1000 henkilöä satunnaisesti. Tämän lisäksi tutkimusta rahoittaneista kaupungeista (Espoo, Helsinki, Turku ja Vantaa) poimittiin lisäotokset. Tutkimuksen otos oli näin yhteensä 18 600 henkilöä.

Tutkimukseen osallistui 7838 henkilöä, joka on 44 % otoksesta. Raportoinnin vertailuaineistona käytetään koko väestöstä kerättyä Terve Suomi 2022 -tutkimusta, joka kerättiin samaan aikaan MoniSuomi-tutkimuksen kanssa. Muutosta ajassa tarkastellaan vuonna 2018–2019 maahanmuuttaneesta väestöstä kerätyn FinMonik-tutkimuksen avulla. Nämä tulokset on rajattu alle 65-vuotiaisiin FinMonik-tutkimuksen yläikärajan mukaisesti.

Ilmiöraporttien aineistojen ja tulosten lyhyt menetelmäkuvaus

Päivittymisaikataulu

MoniSuomi-tutkimus yhdistyy Terve Suomi -tutkimuskokonaisuuden kanssa, joka toteutetaan jatkossa kolmen vuoden välein. Seuraava laaja aikuisväestön kyselytutkimus toteutetaan vuonna 2028.