Sairastavuus ja työkyvyttömyys edelleen yleisintä Itä- ja Pohjois-Suomessa
Sairastavuusindeksi on miehillä ja naisilla korkein Pohjois-Savossa. Myös Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Karjala ja Kymenlaakso ovat korkean sairastavuuden alueita.
Alueiden väliset erot ovat suurimpia alkoholisairastavuudessa verrattuna muihin sairausryhmiin. Alue-erot ovat merkittäviä myös aivoverisuonitauti-, keuhkosairaus-, muistisairaus- ja sepelvaltimotautisairastavuudessa, myös sukupuolittain tarkasteltuna.
Matalimman sairastavuuden alueita ovat Pohjanmaa, Uudenmaan hyvinvointialueet ja Helsinki kaikissa sairausryhmissä lukuun ottamatta syöpiä ja tapaturmia.
Työkyvyttömyysindeksi on korkein miehillä Kainuussa ja naisilla Pohjois-Savossa. Työkyvyttömyydessä ammatillisen kuntoutuksen myöntävissä päätöksissä alue-erot ovat suurempia kuin työkyvyttömyyseläkkeissä ja sairauspäivärahoissa. Ammatillista kuntoutusta saadaan yleisimmin Pohjois-Karjalassa.
Sairastavuuden alue-erot ovat samansuuntaisia miehillä ja naisilla
Sekä miehillä että naisilla sairastavuusindeksi on korkein Pohjois-Savossa, jossa on koko maan korkeimmat tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ja mielenterveyden indeksit.
Pohjois-Savon lisäksi myös Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjois-Karjala kuuluvat kolmen korkeimman sairastavuuden alueisiin, kun tarkastellaan naisia ja miehiä yhteensä. Lisäksi miehillä Kainuu ja naisilla Pohjois-Pohjanmaa ovat korkean sairastavuuden alueita. Sekä naisilla että miehillä alkoholisairastavuus on yleisintä Etelä-Karjalassa.
Diabetes, krooniset keuhkosairaudet ja muistisairauden yleistyvät
Tilastoon kuuluvista sairausryhmistä krooniset keuhkosairaudet ja diabetes ovat yleistyneet voimakkaimmin. Keuhkosairausindeksi kuvaa astmaa, keuhkoahtaumatautia tai uniapneaa sairastavien määrää, ja indeksiluvun kasvun taustalla on erityisesti uniapneadiagnoosien lisääntyminen väestössä.
Diabeteksen yleistyminen näkyy sekä ikävakioiduissa että ikävakioimattomissa indekseissä. Muistisairauksien yleisyys kasvaa loivasti, kun tarkastellaan ikävakioimattomia indeksitietoja. Väestön ikärakenteen muutoksen huomioivassa ikävakioidussa indeksissä muutos on kuitenkin laskeva.
Syvenny tilaston aineistoihin
Taustatietoja
Tilaston laaturaportti
Lähde
Kansallinen terveysindeksi 2021–2023. Tilastoraportti 26/2025.
THL, Kela, Eläketurvakeskus, Tilastokeskus.
Tilastokuvaus
Alueelliset terveyserot -tilasto kuvaa Suomessa asuvien aikuisten sairastavuuden ja työkyvyttömyyden alueellisia eroja.
Tilasto tuotetaan THL:n ja Kelan yhteisen Kansallinen terveysindeksi -tietokokonaisuuden pohjalta, joka sisältää tietoja keskeisten kansansairauksien ja työkyvyttömyyden yleisyydestä hyvinvointialueiden ja kuntien väestössä. Kansallisen terveysindeksin tietokokonaisuus on saatavissa vuodesta 2017 vuoteen 2023 asti hyvinvointialueille, kunnille ja yhteistyöalueille.
Tilastoon kuuluvat indikaattorit esitetään indeksilukuina, jotka kuvaavat hyvinvointialueiden ja kuntien väestön terveyttä ja työkykyä suhteessa koko maan tasoon (koko maa = 100). Indeksin arvo on sitä suurempi, mitä yleisempää sairastavuus tai työkyvyttömyys alueen väestössä on. Indekseistä julkaistaan sekä ikävakioitu että vakioimaton versio.
Alueelliset erot sairastavuudessa ja työkyvyttömyydessä johtuvat ikärakenteen lisäksi monista tekijöistä, kuten elintavoista, työttömyydestä, taloudellisesta tilanteesta, koulutuksesta, kulttuurisista ja geneettisistä tekijöistä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuudesta. Lisäksi tiedon kattavuudessa ja siirtymisessä rekistereihin voi olla alueellisia eroja.
Päivittymisaikataulu
Kansallinen terveysindeksi päivitetään vuosittain keväällä THL:n Sotkanetiin ja Kelan Tietotarjottimelle. Seuraava tilastopäivitys toteutetaan keväällä 2026.
