Sairastavuus on edelleen yleisintä Itä- ja Pohjois-Suomessa
Sairastavuusindeksi on korkein Pohjois-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueilla. Myös Pohjois-Karjala ja Lappi ovat korkean sairastavuuden alueita.
Matalimman sairastavuuden alueita ovat Pohjanmaa, Uudenmaan hyvinvointialueet ja Helsinki kaikissa sairausryhmissä lukuun ottamatta syöpiä ja tapaturmia.
Alueiden väliset erot ovat suurimpia alkoholisairastavuudessa ja vakavissa mielenterveyden häiriöissä. Sairastavuuden alue-erot ovat samansuuntaisia miehillä ja naisilla.
Sydän- ja verisuonisairaudet vähentyvät, diabetes ja krooniset keuhkosairaudet yleistyvät
Sepelvaltimotaudin ja aivoverenkiertohäiriöiden sairastavuus on koko maassa vähentynyt.
Myös vakavia mielenterveyden häiriöitä kuvaavassa mielenterveysindeksissä havaitaan laskua, minkä taustalla on erityisesti mielenterveyssyistä myönnettyjen työkyvyttömyyseläkepäätösten väheneminen.
Tilastoon kuuluvista sairausryhmistä krooniset keuhkosairaudet ja diabetes ovat yleistyneet voimakkaimmin. Keuhkosairausindeksi kuvaa astmaa, keuhkoahtaumatautia tai uniapneaa sairastavien määrää, ja indeksiluvun kasvun taustalla on erityisesti uniapneadiagnoosien lisääntyminen väestössä.
Diabeteksen yleistyminen näkyy sekä ikävakioiduissa että ikävakioimattomissa indekseissä.
Sekä diabeteksen että uniapnean lisääntyminen johtuu erityisesti lihavuuden yleistymisestä työikäisessä väestössä.
Lihavuus ja liikkumattomuus ovat yhteydessä myös moniin muihin sairauksiin, ja ne voivat lisätä pidemmällä aikavälillä muun muassa mielenterveysongelmia, tuki- ja liikuntaelinten sairauksia ja verenkiertoelinten sairauksia. Jos lihavuuden yleistymistä ei onnistuta ehkäisemään, se voi lisätä tulevaisuudessa myös työkyvyttömyyttä.
Työkyvyttömyys on yleisintä Itä-Suomessa ja vähäisintä Uudellamaalla
Suomalaisten työkyvyttömyystilanne eriytyy alueellisesti: Uudellamaalla työkyvyttömyys on entisestään hieman vähentynyt, kun muualla maassa se on pääosin pysynyt ennallaan tai lisääntynyt.
Työkyvyttömyysindeksi mittaa myönnettyjä työkyvyttömyyseläkkeitä, pidempiä sairauspäivärahakausia sekä ammatillisen kuntoutuksen myöntäviä päätöksiä.
Työkyvyttömyyseläkkeitä maksetaan yleisimmin Kainuussa ja Pohjois-Savossa. Vähiten työkyvyttömyyseläkkeitä maksetaan Länsi-Uudellamaalla ja Helsingissä.
Yli 90 päivän mittaisia sairauspäivärahakausia on eniten Kainuussa ja Lapissa. Vähiten sairauspäivärahakausia maksetaan Helsingissä, Länsi-Uudellamaalla ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella.
Alue-erot ovat suurimpia ammatillisen kuntoutuksen myöntävissä päätöksissä. Ammatillista kuntoutusta myönnetään eniten Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa ja vähiten Länsi-Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla.
Syvenny tilaston aineistoihin
Lue koko tilastoraportti (Julkari)
Raportointipalvelut
- Indikaattoritietoa Sotkanetissä - sairastavuusindeksi ja sairausryhmittäiset osaindeksit
- Indikaattoritietoa Kelan Tietotarjottimella - työkyvyttömyyden kokonais- ja osaindeksit
Taustatietoja
Lähteet
Kansallinen terveysindeksi 2024. Työkyvyttömyyden alue-erot ovat kasvaneet – sairastavuuden alue-erot ovat pysyneet ennallaan. Tilastoraportti 22/2026, 11.6.2026.
Alueelliset terveyserot. THL.
Kela, Eläketurvakeskus, Tilastokeskus.
Tilastokuvaus
Alueelliset terveyserot -tilasto kuvaa Suomessa asuvien aikuisten sairastavuuden ja työkyvyttömyyden alueellisia eroja. Tilasto tuotetaan THL:n ja Kelan yhteisen Kansallinen terveysindeksi tietokokonaisuuden pohjalta, joka sisältää tietoja keskeisten kansansairauksien ja työkyvyttömyyden yleisyydestä hyvinvointialueiden ja kuntien väestössä. Kansallisen terveysindeksin tietokokonaisuus on saatavissa vuodesta 2017 vuoteen 2024 asti hyvinvointialueille, kunnille ja yhteistyöalueille.
Tilastoon kuuluvat indikaattorit esitetään indeksilukuina, jotka kuvaavat hyvinvointialueiden ja kuntien väestön terveyttä ja työkykyä suhteessa koko maan tasoon (koko maa = 100). Indeksin arvo on sitä suurempi, mitä yleisempää sairastavuus tai työkyvyttömyys alueen väestössä on. Indekseistä julkaistaan sekä ikävakioitu että vakioimaton versio.
Alueelliset erot sairastavuudessa ja työkyvyttömyydessä johtuvat ikärakenteen lisäksi monista tekijöistä, kuten elintavoista, työttömyydestä, taloudellisesta tilanteesta, koulutuksesta, kulttuurisista ja geneettisistä tekijöistä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuudesta. Lisäksi tiedon kattavuudessa ja siirtymisessä rekistereihin voi olla alueellisia eroja.
Päivittymisaikataulu
Kansallinen terveysindeksi päivitetään vuosittain keväällä THL:n Sotkanetiin ja Kelan Tietotarjottimelle. Seuraava tilastopäivitys toteutetaan keväällä 2027.
