Tällä sivulla

Noin joka toinen kokee elämänlaatunsa hyväksi

Terve Suomi -tutkimuksen mukaan työikäisten elämänlaatu on heikentynyt viime vuosina. Vuonna 2024 noin puolet aikuisista – myös työikäisistä – koki elämänlaatunsa hyväksi, mikä merkitsee selvää laskua vuoteen 2018 verrattuna (64 %). Elämänlaadulla tarkoitetaan ihmisen käsitystä omasta tilanteestaan, esimerkiksi terveydestä, hyvinvoinnista, sosiaalisista suhteista ja elinympäristöstä.

Myös kokemus omasta terveydentilasta on heikentynyt työikäisillä. Vuonna 2024 kolmannes työikäisistä koki terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi, kun vastaava osuus oli vuonna 2018 noin 28 prosenttia.

Eläkeikäisillä (65 vuotta täyttäneet) koettu elämänlaatu ja terveys pysyivät lähes muuttumattomina vuosina 2018–2024.

Koetun hyvinvoinnin ja terveyden muutokset 20–64-vuotiailla vuosina 2018–2024
Vuosi Hyvä koettu elämänlaatu (%) Heikko koettu terveys (%) Psyykkinen kuormittuneisuus (%)
2018 63,5 27,5 12,9
2020 56,6 32,2 16,2
2022 50,9 32,7 19,3
2024 49,4 33,2 19,8

Mielenterveysoireet ja yksinäisyys ovat lisääntyneet työikäisillä 2020-luvulla

Vuonna 2024 noin joka viides työikäisistä koki psyykkistä kuormittuneisuutta, yleisimmin nuoret aikuiset. Psyykkinen kuormittuneisuus lisääntyi tasaisesti vuosina 2018–2022, mutta kasvu tasaantui vuonna 2024.

Eläkeikäisistä noin joka kymmenes koki psyykkistä kuormittuneisuutta, ja sen yleisyys pysyi lähes ennallaan vuosina 2018–2024.

Yksinäisyyden kokemukset olivat yleisiä nuorilla aikuisilla, mutta myös kaikkein iäkkäimmillä. Noin 18 prosenttia 20–39-vuotiaista koki yksinäisyyttä, vastaavasti 85 vuotta täyttäneistä noin 15 prosenttia. Yksinäisyys lisääntyi työikäisillä tasaisesti vuosina 2018–2024.

Noin joka kymmenes eläkeikäinen koki yksinäisyyttä vuonna 2024, ja sen yleisyys lisääntyi vuosina 2018–2024 jonkin verran erityisesti miehillä.

Myös lihavuus on yleistynyt työikäisillä

Lihavuus on yleistynyt väestössä viime vuosikymmenten aikana. Lähes 30 prosentilla aikuisista on lihavuutta, mikä tarkoittaa noin 1,2 miljoonaa henkilöä. Lihavuus oli yleisintä 40–64-vuotiailla.

Lihavuus on yleistynyt työikäisillä (20–64-vuotiaat). Vuoteen 2017 verrattuna lihavuus on lisääntynyt miehillä 3 prosenttiyksikköä ja naisilla 4 prosenttiyksikköä. Keskimittaisen miehen paino on noussut 1,6 kg ja naisen 1,8 kg.

Tulokset perustuvat Terve Suomi 2022–2023 ja sitä edeltävissä terveystarkastustutkimuksessa tehtyihin pituuden ja painon mittauksiin.

Työkyvyssä on suuret erot koulutusryhmien välillä

Työikäisistä (20–64-vuotiaat) miehistä ja naisista noin viidesosa koki itsensä täysin tai osittain työkyvyttömäksi. Osuus on pysynyt lähes ennallaan vuosina 2017, 2022 ja 2024. 65–74-vuotiailla vastaava osuus oli miehistä 42 prosenttia ja naisista 46 prosenttia.

Vuonna 2024 itsensä täysin tai osittain työkyvyttömäksi kokevien osuus 20–74-vuotiaista miehistä oli alimmassa koulutusryhmässä kaksinkertainen (30 %) verrattuna korkeasti koulutettuihin (16 %). Naisilla vastaavat erot ovat myös selvät, mutta hieman pienemmät kuin miehillä (30 % alin vs. 19 % ylin koulutusryhmä).

Heikentyneestä toimintakyvystä aiheutuva hoivan ja palvelujen tarve lisääntyy väestön ikääntyessä

Lähes miljoona Suomessa asuvaa henkilöä kokee, että tarvitsee apua arkipäivän askareissa heikentyneen toimintakyvyn vuoksi. Vajaa viidennes alle 65-vuotiaista tarvitsee apua, 75 vuotta täyttäneistä miehistä 40 prosenttia ja naisista joka toinen.

Iäkkäiden kyky huolehtia päivittäisistä perus- ja arkitoiminnoista näyttää kuitenkin kohentuneen vuosina 2020–2024. Yleisimmin suuria vaikeuksia tuottaa peseytyminen. Iäkkäiden ja erityisesti kaikkein vanhimpien määrän lisääntyessä hoivan ja palvelujen tarve kasvaa.

Syvenny tilaston aineistoihin

Keskeiset raportointipalvelut

Terve Suomi -tutkimuksen verkkoraportit

Taustatietoja

Lähteet

Aikuisväestön hyvinvointi ja terveys – Terve Suomi 2024. Tilastoraportti 31/2025.

Lehtoranta L, Kaartinen N, Jääskeläinen T, ym. Lihavuus. Terve Suomi -ilmiöraportti 30.11.2023.

Tilastokuvaus

Aikuisväestön hyvinvointi ja terveys -tilasto kuvaa Suomessa asuvien aikuisten hyvinvointia, terveyttä ja sosiaali- ja terveyspalvelukokemuksia sekä näissä tapahtuneita muutoksia. Tilasto tuotetaan otokseen perustuvan Terve Suomi -tutkimuksen aineistosta. Tutkimus on toteutettu ensimmäisen kerran vuonna 2022 ja siinä yhdistyvät aiemmat kyselytutkimus FinSote ja terveystarkastustutkimus FinTerveys.

Terve Suomi -tutkimuksen kyselyosuuden tiedot kerätään lomakkeilla, joihin voi vastata postikyselynä tai verkossa. Kyselyyn vastaajat ovat 20 vuotta täyttäneitä Suomessa vakituisesti asuvia henkilöitä. Yläikärajaa ei ole. Kysely lähetettiin vuonna 2024 satunnaisotannalla valikoituneille 61 600 henkilöille (yhteensä 2800 / hyvinvointialue) väestötietojärjestelmän tietojen avulla.

Terve Suomi 2024 -tutkimuksen tulokset ovat vertailukelpoisia aiempien Terve Suomi -tutkimuksen 2022 sekä FinSote 2018 ja 2020 -tutkimusten tulosten kanssa suurelta osin, sillä tiedonkeruumenetelmä ja useat tutkimuskysymykset ovat pysyneet tutkimuksissa lähes samoina.

Päivittymisaikataulu

Terve Suomi -tutkimuskokonaisuus toteutetaan jatkossa kolmen vuoden välein. Seuraava laaja aikuisväestön kyselytutkimus toteutetaan vuonna 2028.

Yhteystiedot

Suvi Parikka

tutkimuspäällikkö
puh. 029 524 7959
[email protected]
Suvi Parikka (LinkedIn)
Suvi Parikka (ResearchGate)

Timo Koskela

erikoissuunnittelija
puh. 029 524 6845
[email protected]
Timo Koskela (LinkedIn)