”Ympäristön ja ihmisten hyvinvointi ovat toisistaan riippuvaisia. Jos ympäristö voi huonosti, se heikentää hyvinvointiamme. Toisaalta emme jaksa pitää huolta ympäristöstä, jos itse voimme huonosti”, kertoo johtava tutkija Jaana Halonen.
Pystymme arjessamme tekemään monenlaisia ympäristön hyvinvointia ja omaa terveyttämme edistäviä toimia.
”Kun erilaiset valinnat tehdään ihmisille helpoiksi ja edullisiksi, ne muuttuvat helpommin arjen rutiineiksi”, Halonen toteaa.
Kävely, pyöräily ja joukkoliikenteen käyttäminen vähentävät liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä ja saasteita, mutta myös lisäävät arkiliikuntaa ja vähentävät esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien riskiä.
Myös kasvipainotteinen ruokavalio tukee terveyttä ja vähentää ilmastopäästöjä. Lautaselle kannattaa lisätä kasviksia, marjoja ja hedelmiä, täysjyväviljaa, palkokasveja sekä kestävästi pyydettyä tai kasvatettua kalaa. Punaista lihaa, prosessoituja lihavalmisteita sekä suolan ja tyydyttyneen rasvan määrää kannattaa vähentää. Nämä valinnat ehkäisevät riskiä sairastua esimerkiksi tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä syöpiin.
"Kun erilaiset valinnat tehdään ihmisille helpoiksi ja edullisiksi, ne muuttuvat helpommin arjen rutiineiksi."
Kylmän ilmaston vuoksi suomalaisten asumiseen liittyvät ilmastopäästöt ovat suuret. Energiansäästö, esimerkiksi sisälämpötilan laskeminen talvella noin 20–21 asteeseen, onkin yksi kotitalouksien merkittävimmistä keinoista asumisen ilmasto- ja ympäristövaikutusten vähentämiseen.
”Ihmisten omassa arjessaan tekemien valintojen lisäksi tarvitaan myös yhteiskunnan rakenteellisia ja lainsäädännön muutoksia ympäristön ja ihmisten terveyden edistämiseksi”, Halonen toteaa.
”Päätöksenteossa on huolehdittava, että ihmisillä on tasavertaiset mahdollisuudet hyödyntää ympäristölle ja terveydelle hyviä tapoja esimerkiksi liikkua ja syödä. Näin ehkäistään sitä, ettei väestön eriarvoisuus terveydessä ja hyvinvoinnissa lisäänny eivätkä yhteiskunnan kulut kasva.”
Johtava tutkija Jaana Halonen.
Suomessa tehtävillä ilmasto- ja ympäristötoimilla on merkitystä
Maailmassa käynnissä olevat suuret ympäristönmuutokset – ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja ympäristön saastuminen – eivät ole vaikutuksiltaan Suomessa vielä yhtä näkyviä ja kaikenkattavia kuin muualla maailmassa. Tämä ei kuitenkaan tee niiden hillitsemisestä toissijaista, vaan toimilla on ratkaiseva merkitys esimerkiksi siinä, kuinka vakaviksi vaikkapa lisääntyvät helleaallot muodostuvat.
”Suomalaisten keskimääräinen hiilijalanjälki asukasta kohti vuodessa on noin 7,7–9,6 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia laskutavasta riippuen. Se on yli kaksinkertainen kiinalaisiin ja yli viisinkertainen intialaisiin verrattuna. Suurin osa kuluttajien päästöistä Suomessa syntyy liikenteestä (37 %), ruoasta (23 %) ja asumisesta (18 %). Monet näiden päästöjen vähentämistoimista olisivat samalla hyödyksi terveydelle”, Halonen kertoo.
”Kulutamme myös paljon tuotteita, jotka on tehty muualla, ja olemme siten ikään kuin ulkoistaneet osan päästöistämme. Kulutusta tulisi mahdollisuuksien mukaan kohdistaa kestäviin ja mahdollisimman lähellä tuotettuihin tavaroihin ja tuotteisiin, ja erityisesti tavaroiden ja tuotteiden sijaan vähäpäästöisiin palveluihin.”
Muuttuva ilmasto vaikuttaa eri tavoin terveyteen
Suomessa ilmansaasteet ja helleaallot lisäävät ennenaikaista kuolleisuutta. Pitkittyneet helteet kuormittavat erityisesti ikääntyneitä ja pitkäaikaissairaita, mutta myös lapset ovat herkkiä helteen haittavaikutuksille.
Sään ääri-ilmiöt, kuten rankkasateet ja tulvat, voivat myös heikentää vesiturvallisuutta ja lisätä infektiotautien riskiä.
Ilmastonmuutoksella on vaikutuksia mielenterveyteen: kuumuus, pimenevät talvet ja ilmastoahdistus vaikuttavat jaksamiseen. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös terveyskäyttäytymiseen, kuten liikkumisen mahdollisuuksiin, uneen sekä terveellisen ruoan hintaan ja saatavuuteen.
Muuttuva ilmasto tuo uudenlaisia vaatimuksia myös esimerkiksi rakennusten säänkestävyydelle ja sisäilmaongelmien ehkäisyyn.
Ilmaston muuttumiseen on varauduttava myös sosiaali- ja terveydenhuollossa
Ilmaston muuttumisella voi olla vaikutusta myös terveydenhuollon toimivuuteen ja toimintavarmuuteen. Esimerkiksi sään ääri-ilmiöt voivat tuoda mukanaan sähkökatkoksia ja pitkiä hellejaksoja, joihin sosiaali- ja terveydenhuollossa on tarpeen varautua.
THL:n johdolla valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriön (STM) vuoteen 2031 asti ulottuva ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma sisältää toimenpiteitä sosiaali- ja terveydenhuollon varautumisen vahvistamiseksi. Lisäksi vuonna 2026 julkaistavassa kansallisessa helletoimintasuunnitelmassa esitetään toimenpiteitä hellevarautumisen edistämiseksi.
On myös hyvä huomata, että muutokset vaikuttavat yhteiskunnassa eri ryhmiin eri tavoin ja ihmisillä on erilaiset lähtökohdat ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja toisaalta siihen sopeutumiseen.
”Ilmastonmuutos koskettaa meitä kaikkia, mutta sen vaikutukset eivät jakaudu tasaisesti eikä kaikilla ole samanlaisia mahdollisuuksia sopeutua muuttuvaan ilmastoon. Esimerkiksi kaikilla ei ole mahdollisuutta asennuttaa viilennyslaitteita omaan asuntoonsa. Onkin tärkeä huolehtia, että sopeutumisen toimia tuetaan erityisesti niiden kohdalla, joilla omat resurssit ovat vähäisimmät”, Halonen toteaa.
Planetaarinen terveys
Ihmisen ja luonnon terveyden ja hyvinvoinnin riippuvaisuudesta toisistaan käytetään nimitystä planetaarinen terveys. Planetaarinen terveys auttaa rakentamaan kokonaisvaltaisesti kestävää yhteiskuntaa. Se vastaa moniin haasteisiin, jotka uhkaavat nykyisten ja erityisesti tulevien sukupolvien terveyttä ja hyvinvointia.