Hyvinvointialueet saavat 400 miljoonaa euroa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen perusteella

Hyvinvointialueille jaettavan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionrahoituksen määrä perustuu pääosin asukkaiden palvelutarpeeseen, jota arvioidaan sairastavuuden perusteella.

Rahoituksesta 1,46 prosenttia eli noin 400 miljoonaa euroa jaetaan alueille hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen perusteella. Tätä varten THL laskee kullekin alueelle niin sanotun HYTE-kertoimen, joka määrittelee alueen saaman rahasumman.

Hyvinvointialueet saavat HYTE-kertoimen mukaan jaettua rahoitusta ensimmäisen kerran vuonna 2026.

Tavoitteena sairauksien ja syrjäytymisen ehkäisy sekä toimintakyvyn tukeminen

HYTE-kertoimen tavoitteena on kannustaa hyvinvointialueita huolehtimaan edistävästä ja ehkäisevästä työstä sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Ehkäisevä ja edistävä työ on ensiarvoisen tärkeää, jotta sote-menojen kasvua saadaan hillittyä ja väestön hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä ylläpidettyä ja edistettyä.

Kertoimen perusteella hyvinvointialueille jaettu raha ei ole korvamerkittyä, mutta sen tarkoituksena on kannustaa alueita monipuolisiin toimiin, jotka erityisesti:

• ehkäisevät kansansairauksia
• edistävät ikääntyneiden toimintakykyä ja vähentävät heidän tapaturmiaan
• ehkäisevät syrjäytymistä
• edistävät työllistymistä ja sosiaalista hyvinvointia.

HYTE-kertoimet lasketaan kahdenlaisten mittareiden perusteella

HYTE-kertoimen suuruus määräytyy kahdenlaisten mittareiden perusteella: toimintaa kuvaavien prosessi-indikaattorien ja tuloksia kuvaavien tulosindikaattorien. Molempien painoarvo on yhtä suuri. Yhteensä indikaattoreita on 11.

Prosessi-indikaattoreita ovat:

• Lastenneuvolan terveystarkastuksista pois jääneiden tuen tarpeen selvittäminen
• Kouluterveydenhuollon terveystarkastuksista pois jääneiden tuen tarpeen selvittäminen
• Lasten MPR-rokotuskattavuus
• Alkoholinkäytön mini-interventiot
• Elintapaneuvonta tyypin 2 diabeteksen riskissä oleville
• Työttömien terveystarkastukset

Tulosindikaattorit mittaavat puolestaan muutosta väestön hyvinvoinnin ja terveyden tilassa.

Tulosindikaattoreita ovat:

• Vammojen ja myrkytysten vuoksisairaalassa hoidetut potilaat
• Lonkkamurtumat 65 vuotta täyttäneillä, prosenttiosuus vastaavan ikäisestä väestöstä
• Ei työssä, koulutuksessa eikä asevelvollisuutta suorittamassa olevat 18–24-vuotiaat, prosenttiosuus ikäluokasta
• Perustoimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25–64-vuotiaat, prosenttiosuus ikäluokasta
• Mielenterveyshäiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 18–34-vuotiaat, prosenttiosuus vastaavan ikäisestä väestöstä

”Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä tärkeintä on poikkihallinnollinen, pitkäjänteinen työ. Indikaattorit on valittu siten, että ne mittaavat tämän työn seurauksena syntyviä tuloksia väestötasolla”, sanoo THL:n johtava asiantuntija Timo Ståhl.

Tietopohja koostuu laajasta rekisteri- ja tilastoaineistosta

HYTE-kertoimien laskennassa hyödynnetään laajasti rekisteri- ja tilastotietoa. Aineistona käytetään esimerkiksi rokotusrekisteriä, hoitoilmoitusrekisteriä ja työssäkäyntitilastoa.

Laskennassa käytetään jokaisesta indikaattorista uusinta saatavilla olevaa tietoa, joka on lisäksi saatavilla kaikista hyvinvointialueista.

Vaikka Suomessa on kansainvälisesti erinomaiset tutkimus- ja rekisteritiedot, ne eivät kata kaikkia tärkeitä sisältöjä. Esimerkiksi sosiaalipalveluista ei vielä ole indikaattoreita, mikä johtuu tietopohjan saatavuudesta.

HYTE-kertoimien laskennan tietopohjaa kehitetään jatkuvasti. Uusia indikaattoreita otetaan käyttöön, kun luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa on saatavilla.

Kunnilla edelleen merkittävä vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä

Vuoden 2023 alussa voimaan tulleessa hyvinvointialueuudistuksessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuut jakaantuivat hyvinvointialueiden ja kuntien kesken.

Ensisijainen vastuu on edelleen kunnilla, joiden monet tehtävät, kuten koulutus, liikunta- nuoriso- ja kulttuuripalvelut, ruokapalvelut, kaavoitus ja liikennejärjestelyt, antavat hyvät edellytykset asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.

Hyvinvointialueiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuut kytkeytyvät puolestaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon.

Kunnat saavat valtiolta rahoitusta hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen oman HYTE-kertoimensa perusteella.

THL toimittaa hyvinvointialueiden HYTE-kertoimet vuosittain syyskuussa valtiovarainministeriölle alueiden rahoituslaskelmia varten.