Nikotiinituotteiden nopea yleistyminen vaatii tiukempaa sääntelyä ja tehokkaampaa ehkäisyä

"Nikotiinituotteiden käytön nopea yleistyminen edellyttää poliittisia päätöksiä, jotka vastaavat markkinoiden muutoksiin. Uusien tuotteiden ennakoiva sääntely on välttämätöntä, jotta käytön aloittamista ja terveyshaittoja voidaan ehkäistä sekä lainsäädännön tavoitteet saavuttaa", sanoo erityisasiantuntija Otto Ruokolainen THL:stä.

Lainsäädäntö, terveysviestintä ja muuttuneet asenteet ovat vähentäneet tupakointia merkittävästi. Silti suomalaisista 20–64-vuotiaista naisista yhdeksän prosenttia ja miehistä 11 prosenttia tupakoi edelleen päivittäin vuonna 2024. Uudet tuotteet, kuten sähkösavukkeet ja nikotiinipussit, ovat tuoneet uusia haasteita.

Tupakkalaki tuli voimaan 1970-luvun lopulla, ja sitä on uudistettu useasti sen jälkeen. 1990-luvulla kiellettiin työpaikkatupakointi, 2000-luvulla ravintolatupakointi, 2012 tuli voimaan tupakkatuotteiden esilläpitokielto ja 2020 mentolisavukkeiden myyntikielto. Tupakkaveroa on korotettu säännöllisesti vuodesta 2009 alkaen. Yhdenmukaiset pakkaukset otettiin käyttöön tupakkatuotteissa ja sähkösavukkeissa vuonna 2023.

Uusien nikotiinituotteiden käyttö voi yleistyä nopeasti erityisesti nuorilla. Näin tapahtui esimerkiksi, kun kertakäyttöiset, sähkösavukkeen kaltaiset vape-laitteet tulivat laajemmin nuorten saataville 2020-luvun alkupuolella erityisesti sosiaalisen median välityksellä. Sähkösavukkeiden käyttö aiheuttaa nikotiiniriippuvuutta ja haittaa keuhkojen normaalia toimintaa. Nuorilla käyttö lisää riskiä siirtyä myöhemmin savukkeisiin.

Nikotiinipusseja koskevan sääntelyn tulkintamuutos vuonna 2023 johti puolestaan myynnin hallitsemattomaan vapautumiseen, minkä jälkeen käyttö on moninkertaistunut niin nuorilla kuin aikuisilla.

"Tupakka- ja nikotiinituotteiden kokeilut ja käytön aloittaminen tapahtuvat pääsääntöisesti 20 ikävuoteen mennessä. Nuoret tarvitsevat tietoa tupakka- ja nikotiinituotteiden haitoista ja riippuvuuden kehittymisestä. Lisäksi on tärkeää tuoda näkyväksi tupakka- ja nikotiiniteollisuuden myyntiä edistävät ja vaikuttavaa lainsäädäntöä jarruttavat toimet", sanoo erityisasiantuntija Hanna Ollila THL:stä.

"Merkittävästi yleistynyttä käyttöä selittävät tuotteiden saatavuuden lisäksi tuotteiden houkuttelevuus ja riippuvuutta lisäävät ominaisuudet. Uudet laitteet, makuvalikoimat ja värikkäät pakkaukset vetoavat nuoriin. Samalla nikotiinin imeytymistä tehostavat lisäaineet kasvattavat riippuvuuden riskiä."

Kansainvälinen tupakkapuitesopimus velvoittaa myös Suomea tehokkaisiin toimiin tupakan kulutuksen ja tupakansavulle altistumisen sekä nikotiiniriippuvuuden ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Sopimus velvoittaa lisäksi suojaamaan terveyspolitiikkaa teollisuuden ja sen etua ajavien tahojen vaikutukselta.

Käytön lopettaminen näkyy yhteiskunnallisina säästöinä

Tupakoinnin aiheuttamat kustannukset ovat merkittäviä: suorat ja välilliset terveydenhuollon menot ovat arviolta noin 1,3 miljardia euroa vuodessa. Näissä arvioissa uudet nikotiinituotteet eivät vielä näy.

"Tupakka- ja nikotiinituotteiden laaja saatavuus vaikeuttaa tupakkalain tavoitteen saavuttamista, jonka mukaan alle viisi prosenttia suomalaisista käyttäisi päivittäin tupakka- ja nikotiinituotteita vuoteen 2030 mennessä. Kehitys on viime vuosina kulkenut tavoitteen kannalta huolestuttavaan suuntaan", toteaa Ruokolainen

Suomen kansallisen lainsäädännön tavoitteen lisäksi myös EU:n syöväntorjuntaohjelman yhtenä tavoitteena on tupakkatuotteiden käytön merkittävä vähentäminen. Tavoitteena ohjelmassa on tupakaton sukupolvi, mikä tarkoittaa, että alle 5 prosenttia väestöstä käyttää tupakkatuotteita vuoteen 2040 mennessä. Tavoite vahvistettiin äskettäin EU:n sydän- ja verisuoniterveyden edistämisen suunnitelmassa.

Vieroituspalvelujen vahvistaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa toisi myönteisiä vaikutuksia niin terveyden kuin taloudenkin osalta. Jos tupakointi vähenisi tupakkalain tavoitteen mukaisesti alle viiteen prosenttiin vuonna 2030, vältettäisiin seuraavien 10 vuoden aikana yli 1 100 uutta keuhkosyöpätapausta, yli 6 000 uutta keuhkoahtaumatautia ja lähes 3 000 uutta sepelvaltimotapausta verrattuna tilanteeseen, jossa tupakoinnin nykykehitys jatkuu.

Sääntelyä ja ehkäisyä on vahvistettava

Elokuussa 2025 voimaan tullut lakimuutos rajoittaa nikotiinipusseissa sallittuja makuja, kieltää nikotiinipussien etämyynnin ja velvoittaa tuotteet siirtymäajan jälkeen yhdenmukaisiin pakkauksiin. Lisäksi tupakan vastikkeiden, kuten vapen, hallussapito kiellettiin alle 18-vuotiailta, mikä tuo paremmat mahdollisuudet puuttua niiden käyttöön kouluissa ja oppilaitoksissa.

Suosituimmat maut, kuten mentoli ja minttu, kuitenkin säilyvät sallittuina nikotiinipusseissa. Nikotiinipussien maksiminikotiiniraja 16,6 milligrammaa grammassa on kansainvälisesti verrattuna korkea. Monessa muussa maassa raja on selvästi alhaisempi, esimerkiksi neljä milligrammaa, tai nikotiinipussien myynti on kokonaan kielletty.

Myös laillisen matkustajatuonnin määrärajat – sekä nikotiinipusseille että nuuskalle – ovat Suomessa poikkeuksellisen korkeat, mikä heikentää tupakkalain sekä tupakkaveron vaikutuksia.

Keskeisiä jatkotoimia tupakkalain tavoitteen saavuttamiseksi ovat kaikkien tupakka- ja nikotiinituotteiden myynti-ikärajan nosto 20 vuoteen ja nikotiinipussien nikotiinirajan alentaminen sekä kaikkien makuaineiden kieltäminen niissä. Säännölliset veronkorotukset kaikille tupakka- ja nikotiinituotteille vähentävät tuotteiden kysyntää ja käyttöä.

Asuntoyhteisöjen savuttomuutta tulee vahvistaa. Myyntipaikkojen määrän systemaattinen asteittainen vähentäminen, muun muassa valvontamaksuja korottamalla, tukisi lisäksi aloittamisen ehkäisyä ja käytön lopettamisessa onnistumista.

"Kokonaisuutena nikotiinituotteiden nopea yleistyminen edellyttää poliittisia päätöksiä, jotka vastaavat markkinoiden muutoksiin. Uusien tuotteiden ennakoiva sääntely on välttämätöntä, jotta käytön aloittamista ja terveyshaittoja voidaan ehkäistä sekä lainsäädännön tavoitteet saavuttaa", sanoo Ollila.