Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen ylläpitää yhteiskunnan kriisinkestävyyttä

Suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksia ovat olleet korkea luottamus sekä verrattain pienet hyvinvointi- ja terveyserot. Nyt kehitystä varjostavat nuorten mielenterveysongelmien lisääntyminen, työikäisten heikentyvä työkyky ja köyhien lapsiperheiden määrän kasvu. Erojen ehkäisy ja kaventaminen on tärkeää sekä inhimillisesti että yhteiskunnan vakauden ja kriisinkestävyyden kannalta.

”Ei ole kivaa elää yhteiskunnassa, jossa on paljon eriarvoisuutta. Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on ollut korkea luottamus ja yhteisyyden ajatus. Jos nämä menetetään, se on kaikkien tappioksi”, sanoo THL:n tutkimusprofessori Sakari Karvonen.

Suomessa on edelleen monella mittarilla katsoen pienet hyvinvoinnin ja terveyden erot. Elinajanodote on kansainvälisesti vertaillen korkea ja pieni- ja suurituloisten väliset terveyserot pieniä.

Tilannekuva ei kuitenkaan ole kaksinen. Uhkakuvia liittyy muiden muassa nuorten mielenterveyteen ja työikäisten työkyvyn heikentymiseen. Vanhusten kokema yksinäisyys on lisääntynyt samoin köyhien lapsiperheiden määrä. Asunnottomuuden vähentäminen on ollut menestystarina, mutta nyt hyvä kehitys on pysähtynyt.

”Haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tilanne näyttää koko ajan vaikeutuvan. Tuntuu, että ihmisten on yhä vaikeampi asettua toisen asemaan ja vaikeista olosuhteista syytetään uhria itseään”, Karvonen sanoo.

Hyvinvointi- ja terveyserot ovat sitkeitä ja periytyvät helposti

Kansainvälisesti Suomen hyvinvointi- ja terveyserot voivat olla pieniä, mutta sisältä päin katsoen ne ovat varsin selkeitä ja hyvin sitkeitä. Esimerkiksi Itä- ja Länsi-Suomen välillä on havaittu kuolleisuudessa eroja jo vuosisatoja sitten. Tyhjentävää selitystä eroille ei ole. Kuolleisuuteen ovat aikojen saatossa vaikuttaneet ainakin muuttoliike, viljelyolosuhteet ja kaupankäynti.

Nykyisin hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttaa eniten ihmisen sosio-ekonominen asema: mitä alhaisempi koulutus, ammattiasema ja tulot, sitä heikompi terveys.

”Maailmankuulu terveyserojen tutkija Michael Marmot on todennut, että mitä alhaisempi on sosiaalinen asema, sitä suurempi on muiden muassa sydänsairauden, aivohalvauksen, ruoansulatuselinsairauksien ja HI-viruksen riski. Myös itsemurhan, onnettomuuden ja väkivaltaisen kuoleman riski kasvaa”, Karvonen luettelee.

Hyvinvointierojen osalta puhutaan usein elinoloista, osallisuudesta tai osallistumisesta, yhteisyydestä ja identiteetistä. Myös näihin kaikkiin liittyy vakaita eroja. Koulutus ja tulot vaikuttavat toiminta- ja osallistumismahdollisuuksiin sekä sosiaalisiin suhteisiin. Koulutetuilla on usein erilaisia verkostoja, joita voi tarvittaessa hyödyntää.

”Esimerkiksi maahan muuttaneilla sosiaalisia suhteita voi olla vain oman yhteisön sisällä, mikä vaikeuttaa työllistymistä ja integroitumista yhteiskuntaan.”

Heikompi hyvinvointi ja terveys siirtyy helposti sukupolvelta toiselle. Lapsuudessa koettu köyhyys säteilee pitkälle aikuisuuteen, ja joidenkin tutkimusten mukaan kriittisintä aikaa tässä suhteessa on vauvaikä.

Jo pienillä lapsilla on terveyseroja. Ne liittyvät elinoloihin ja siihen, millaisia voimavaroja vanhemmilla on. Lisäksi esimerkiksi toimeentulotuen käytön tiedetään periytyvän. Jos perheessä on tarvittu toimeentulotukea, lapset tarvitsevat sitä usein itsekin aikuistuessaan.

Perusterveydenhuolto kuntoon 

Terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseksi voidaan tehdä paljon. THL on korostanut, että julkista perusterveydenhuoltoa olisi vahvistettava. Hoitoon pitäisi päästä helposti asuinpaikasta riippumatta ja vaivat pitäisi hoitaa ennen kuin ne ehtivät pahentua.

”Jos lähipalvelut katoavat ja digitalisoituvat kokonaan, osa väestöstä on vaarassa pudota niiden ulkopuolelle”, Karvonen sanoo.

Pitkällä aikavälillä vaikeampi asia on eri väestöryhmien välisen eriarvoisuuden vähentäminen. Karvosen mielestä tärkeintä olisi saada kielteiset kehityskulut pysäytettyä.

Alkoholin saatavuutta ei tulisi lisätä millään tavoin. Lisäksi pienituloisten toimeentuloa ei saisi enää heikentää eikä asumisjärjestelyjä vaikeuttaa.

Epävakaa yhteiskunta on kriisissä heikko 

Suomessa on tehty vuosikymmeniä työtä terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseksi. Aihe on koettu tärkeäksi kulloisestakin hallituspohjasta riippumatta.

Heikko terveys kuormittaa paitsi ihmistä itseään, myös terveydenhuoltoa. Sairauksien ennaltaehkäisy antaisi mahdollisuuden suunnata resursseja muualle.

”Uhkana on myös, että jos eriarvoisuus lisääntyy, luottamus katoaa ja yhteiskunta muuttuu epävakaaksi.”

Epävakaa yhteiskunta on kriisin sattuessa heikko.

”Luottamus edistää yhteiskunnan resilienssiä. Sitä, että selviämme erilaisista kriiseistä. Ihmisten olisi koettava tärkeäksi puolustaa yhteiskuntaa. Raadollisempi asia on, että maanpuolustus tarvitsee terveitä sotilaita.”