Suurin osa suomalaisista kokee elämänsä turvalliseksi ja luottaa yhteiskunnan toimijoihin ja läheisiinsä, mutta luottamus esimerkiksi ja terveydenhuolto-järjestelmään on viime vuosina heikentynyt, kertoo THL:n julkaisema Hyvinvointikatsaus.
Kriisinkestävä yhteiskunta rakentuu hyvinvoivista, sopeutumiskykyisistä ja toisiaan tukevista ihmisistä sekä järjestelmistä, jotka vahvistavat väestön terveyttä ja hyvinvointia.
THL:n julkaiseman Hyvinvointikatsaus 2025 -raportin mukaan suurin osa suomalaisista kokee elämänsä turvalliseksi ja luottaa yhteiskunnan toimijoihin ja läheisiinsä, mutta luottamus esimerkiksi poliittiseen päätöksentekoon ja terveydenhuoltojärjestelmään on viime vuosina heikentynyt. Myös turvattomuuden kokemus on yleistynyt, erityisesti ikääntyneillä.
”Luottamus on sekä sosiaalisen kestävyyden että henkisen kriisinkestävyyden ytimessä. Suomessa luottamus on edelleen kansainvälisesti korkealla tasolla. Tämä perusta uhkaa kuitenkin murentua, jos eriarvoisuus ja osattomuus lisääntyvät”, sanoo johtava tutkija Laura Kestilä.
Elämisen puitteet oltava kunnossa
Hyvinvointikatsaus sisältää 116 käytännöllistä yhteiskuntapoliittista suositusta, joilla voidaan ratkoa ajankohtaisia hyvinvoinnin ja terveyden ongelmia ja vahvistaa sosiaalista kestävyyttä.
Raportti korostaa, että hyvinvointia tuetaan tehokkaimmin huolehtimalla siitä, että elämisen puitteet, palvelut ja arjen turva ovat kunnossa.
Toimenpiteisiin on nostettu esimerkiksi se, että sosiaaliturvaan tehtävät muutokset tulisi arvioida kokonaisuutena, jossa tarkastellaan, miten muutokset vaikuttavat perheisiin ja koko yhteiskuntaan.
Lisäksi esimerkiksi lihavuuden ehkäisemiseksi olisi tehtävä konkreettisia toimia, jotka tekevät terveellisistä valinnoista helpompia ja saavutettavampia. Raportti suosittelee terveysperusteista hintapolitiikkaa, kävelyä ja pyöräilyä tukevia yhdyskuntarakenteita sekä julkisten ruokapalveluiden riittävän resurssoinnin varmistamista.
Jos lihavuuden yleistyminen saadaan pysäytettyä, terveyspalvelu- ja reseptilääkemenoista säästyy 1,5 miljardia euroa kymmenessä vuodessa aikuisväestöllä.
Tutustu väestön terveys- ja hyvinvointikatsaukseen Julkarissa
Toimeentulotuki 2020-luvulla: tavoitteena parempi viimesijainen turva
THL:n toimittama raportti tarjoaa kattavan tietopaketin toimeentulotuesta, sen tarpeesta, saajista ja roolista osana Suomen sosiaaliturvajärjestelmää. Raportissa on myös useita ehdotuksia viimesijaisen turvan uudistamiseen seuraavien vuosien aikana. Ehdotukset parantaisivat toteutuessaan toimeentulotuen saajien asemaa, vähentäisivät tukea saavien määrää ja keventäisivät byrokratiaa.
Perusturvan riittävyys 2023–2025: Hallituskauden väliarviointi
Perusturvan riittävyys on heikentynyt vuosina 2024–2025 erityisesti työttömillä lapsiperheillä, selviää THL:n tekemästä perusturvan väliarvioinnista. Taustalla ovat hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset. Samalla viimesijaisen turvan eli toimeentulotuen merkitys on kasvanut. Lain mukaan perusturvan riittävyyttä tulee arvioida joka neljäs vuosi. Sosiaaliturvan lukuisien muutosten takia THL teki väliarvioinnin poikkeuksellisesti kesken hallituskauden.
Yhdenvertaisuuden edistäjän opas
Opas tarjoaa hyvinvointialueille tietoa ja työkaluja yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseen. Yhdenvertaisuuden suunnitelmallinen edistäminen torjuu syrjintää. Lisäksi se parantaa palvelujen vaikuttavuutta, saavutettavuutta, oikea-aikaisuutta sekä niiden kohdentamista etenkin ihmisille, jotka tarvitsevat palveluita eniten.
Asiakastyytyväisyys sosiaali- ja terveyspalveluissa pysynyt korkealla – luottamus järjestelmän toimivuuteen heikentynyt
Vuonna 2024 vain noin puolet suomalaisista ilmoitti luottavansa terveyspalveluihin ja vielä harvempi sosiaalipalveluihin. Luottamus palvelujärjestelmän toimivuuteen on heikentynyt selvästi, selviää THL:n Terve Suomi -tutkimuksen tuloksista. Palveluja käyttäneet kertoivat kuitenkin samaan aikaan olevansa tyytyväisiä.