Ilmiötarkastelu haastaa hyödyntämään tietoa innovatiivisesti

Ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät ongelmat ovat tänä päivänä yhä monisyisempiä ja siksi mutkikkaita ratkaista. Sen sijaan, että ongelmia katsotaan yksittäisestä näkökulmasta, niitä kannattaa tarkastella osana laajempia ilmiöitä. Tällöin tunnistetaan ilmiön syntyperä ja monisyinen luonne sekä ymmärretään tilanteiden taustalla olevia tekijöitä, mikä mahdollistaa vaikuttavien ratkaisujen löytämisen.

Otetaan esimerkiksi nuorten hyvinvointi tai nuorten syrjäytyminen. Haluamme tietää, miksi toiset lapset pärjäävät hyvin perheolosuhteista riippumatta ja toiset eivät. Missä elämänkaaren vaiheessa nuorella on suurin vaara syrjäytyä ja miksi? Millaiset tukimuodot ja palvelut lapsille ja heidän perheilleen ovat kaikkein vaikuttavimpia ja missä vaiheessa?

Tiedon yhdistely on avain vaikuttaviin ratkaisuihin

Ilmiölähtöinen lähestymistapa yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseksi edellyttää laajaa tietopohjaa ja eri tietolähteistä tulevan tiedon yhdistelyä. Rekistereiden palvelujen käyttöä kuvaavien tietojen, ihmisiltä itseltään kysyttyjen elintapatietojen sekä esimerkiksi sosioekonomisten tietojen innovatiivinen yhdistely avaa mahdollisuuksia nähdä riippuvuuksia ja tekijöitä ilmiöiden takana.

"Kun yhdistämme tietoa eri elämänvaiheista ja palveluista, näemme nuorten polut uudella tavalla. Ilmiölähtöinen tarkastelu auttaa hahmottaa ongelmien taustalla vaikuttavia tekijöitä ja tunnistamaan ne hetket, jolloin tuki on kaikkein vaikuttavinta."

Ilmiöesimerkissämme tietoa tarvitaan kaikista elinkaaren vaiheista varhaisesta lapsuudesta alkaen sekä lasten, nuorten ja heidän perheiden käyttämistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja saamista etuuksista. Näitä tietoja yhdistelemällä on mahdollista luoda malleja, joiden avulla voidaan paikantaa ne merkittävät elämäntilanteet ja tapahtumat, joissa syrjäytymisen riski kasvaa, ja joissa oikeanlainen tuki voi estää ongelmien kasaantumisen.

Eri aineistoista yhdistelty tieto tarjoaa uudella tavalla mahdollisuuksia jäsentää ja ymmärtää eri väestöryhmien tilanteita. Kun ymmärrämme useammalle tapaukselle yhteisiä tekijöitä, pystymme paremmin kohdentamaan näille ryhmille sopivia palveluja ja toimenpiteitä vieläpä ennaltaehkäisevästi.

Ennakointitieto ohjaa politiikkatoimien suunnittelua

Erityyppisistä tietolähteistä saatavan tiedon avulla voimme tehdä ennusteita esimerkiksi terveyden ja palvelutarpeen kehityksestä eri väestöryhmissä sekä rakentaa erilaisia skenaarioita eri tekijöiden vaikutuksista ennusteisiin. Ennakointitieto ohjaa vaikuttavien politiikkatoimien suunnittelua ja toimeenpanoa, jolloin ongelmiin voidaan puuttua ennakoivasti sekä alueellisesti että kansallisesti.

"Tarvitsemme tietoa ja ymmärrystä, miten voimme kohdentaa voimavaramme parhaalla mahdollisella tavalla. Samalla meidän on uskallettava arvioida kriittisesti olemassa olevia ratkaisuja. Vain näin voimme rakentaa yhteiskuntaa, jossa tuki on vaikuttavaa ja oikea-aikaista, hankejohtaja Annamari Lundqvist THL:stä toteaa.

THL:n tietovarantoja kehitetään palvelemaan ilmiölähtöisiä tietotarpeita

THL:llä on lakisääteinen tehtävä kerätä ja jalostaa väestön terveyttä, hyvinvointia ja palvelujen käyttöä kuvaavaa tietoa. THL:lla on myös ainutlaatuinen mahdollisuus käsitellä ja yhdistellä eri lähteistä saatavia tietoja.

"Kun yhdistämme tietoa eri elämänvaiheista ja palveluista, näemme nuorten polut uudella tavalla. Ilmiölähtöinen tarkastelu auttaa hahmottaa ongelmien taustalla vaikuttavia tekijöitä ja tunnistamaan ne hetket, jolloin tuki on kaikkein vaikuttavinta", Lundqvist tiivistää.

Tuotamme keräämästämme tiedosta tilastoja ja muita tietotuotteita, jotka palvelevat paitsi tieteellistä tutkimusta ja sote-alan toimijoita myös yhteiskunnallisia päättäjiä ja lainsäätäjiä. Rekisteritietoa käsitellään aina tietoturvallisesti niin, ettei yksittäinen henkilö ole tunnistettavissa aineistosta.

"THL:n tietovarannot ovat eräänlainen kansallisaarre."

Itse käytämme tuottamaamme tietoa monipuolisesti väestön terveyden suojeluun liittyvissä tehtävissä, terveyden ja hyvinvoinnin kansallisessa seurannassa sekä palvelujärjestelmän seurannassa ja arvioinnissa.

"THL:n tietovarannot ovat eräänlainen kansallisaarre. Kehitystyömme tähtää siihen, että tietovarantomme on jatkossa entistä nopeammin ja paremmin hyödynnettävissä ja palvelevat ilmiölähtöisiä tietotarpeita”, kertoo yksikönpäällikkö Jan Magnusson.

Tietotuotannon nopeuttaminen ja laajentaminen on keskeistä esimerkiksi ajantasaisessa epidemiaseurannassa, mikä mahdollistaa nopean ja tietoon perustavan päätöksenteon.