Kenelle ohje on tarkoitettu?
Tämä ohje on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, jotka työskentelevät asiakastyössä. Moniammatillisen riskinarvioinnin ohjeistus on osoitettu myös poliiseille ja muille asiakastyötä tekeville ammattilaisille, jotka työssään kohtaavat parisuhdeväkivaltaa kokeneita ihmisiä.
Ohje auttaa ehkäisemään lähisuhdeväkivaltaa. Lähisuhdeväkivallan ehkäisy tarkoittaa kaikkia niitä toimia, joilla ennaltaehkäistään väkivallan syntyminen ja uusiutuminen.
Ohje sisältää suosituksia toimintatavoiksi. Sinun on kuitenkin tärkeää muistaa, että Suomen perustuslaki, muu kotimainen lainsäädäntö ja kansainväliset ihmisoikeussopimukset (kuten niin kutsutut Istanbulin sopimus ja Lanzaroten sopimus) sekä EU:n Naisiin kohdistuvan väkivallan direktiivi velvoittavat ammattilaisia suojelemaan yksilöitä väkivallalta.
Mitä lähisuhdeväkivalta on?
Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa väkivaltaa, jossa tekijä ja uhri ovat tai ovat olleet keskenään läheisessä suhteessa. Se voi kohdistua henkilön nykyiseen tai entiseen kumppaniin, lapseen, vanhempaan, lähisukulaiseen tai muuhun läheiseen. Lähisuhdeväkivaltaa tapahtuu usein kodin seinien sisällä ja se jää tyypillisesti piiloon ulkopuolisilta.
Lähisuhdeväkivaltaa on esimerkiksi:
- Perheväkivalta, joka tarkoittaa väkivaltaa, jota yksi perheenjäsen kohdistaa toiseen.
- Parisuhdeväkivalta, joka tarkoittaa läheisessä parisuhteessa tapahtuvaa väkivaltaa.
- Seurusteluväkivalta, joka tarkoittaa nuorten parisuhteissa tapahtuvaa väkivaltaa.
Lähisuhdeväkivalta on vakava ja monisyinen ilmiö, joka voi olla muodoltaan esimerkiksi:
- fyysistä
- henkistä
- taloudellista
- seksuaaliväkivaltaa
- digitaalista väkivaltaa
- vainoa.
Usein lähisuhdeväkivaltaan liittyy myös vakavaa kontrollointia ja vallankäyttöä, jolla pyritään rajoittamaan uhrin elämää ja valinnanvapautta. Lähisuhdeväkivalta jää harvoin kertaluontoiseksi. Se alkaa tyypillisesti vähitellen ja muuttuu ajan myötä yhä vakavammaksi, jolloin väkivaltaa kokeneen voi olla vaikea irtautua suhteesta.
Lisätietoa väkivallan muodoista:
Lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisy
Lähisuhdeväkivalta on mittava kansanterveys- ja kansantalousongelma, joka aiheuttaa merkittävää inhimillistä kärsimystä. Lähisuhdeväkivalta ei ole yksityisasia vaan yhteiskunnallinen ongelma, johon sinun on ammattilaisena puututtava määrätietoisesti.
Lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisy tarkoittaa esimerkiksi tunne-, turvataito- ja ihmisoikeuskasvatusta.
Ammattilaisena sinä voit ennaltaehkäistä väkivaltaa
- yhteiskunnallisella tasolla edistämällä esimerkiksi sukupuolten tasa-arvoa ja seksuaalikasvatusta
- yksilötasolla tukemalla vanhemmuutta ja edistämällä kannustavaa kasvatusta.
Katkaise väkivaltainen käyttäytyminen mahdollisimman varhain, sillä:
- Lähisuhdeväkivalta on usein ylisukupolvista. Väkivaltaa lapsuudenperheessään kokeneilla on kasvanut riski sekä lähisuhdeväkivallan kokemiselle että käyttämiselle myöhemmin elämässään.
- Lapselle perheenjäsenten väliselle väkivallalle altistuminen on yhtä haavoittavaa kuin väkivallan kohteena oleminen.
- Tilanteessa, jossa lapsi altistuu väkivallalle, hänen kehityksensä turvaaminen edellyttää puuttumista. Väkivalta aiheuttaa vakavia henkisiä ja fyysisiä seurauksia ja muita pitkäaikaisia haittoja sekä kokijalle, tekijälle että väkivallalle altistuneille lapsille. Se kuormittaa myös yhteiskuntaa merkittävästi.
Väkivallan varhainen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen ovat keskeisiä ehkäisevässä työssä.
- Ensimmäinen askel väkivallan kierteestä vapautumiseen on puhuminen ja avun hakeminen ja vastaanottaminen.
- Kun kysyt väkivallan kokemuksista, on väkivaltaa kokeneella mahdollisuus päästä irti toivottomalta tuntuvasta tilanteesta.
- Kysy mahdollisesta lähisuhdeväkivallan käytöstä ja sen kohteeksi joutumisesta systemaattisesti kaikilta asiakkailta. Niin osoitat, että aiheesta saa ja voi puhua.
- Perustele kaikille, miksi kysyt väkivallasta – näin luot yhdenvertaisen käytännön, ehkäiset leimautumista ja varmistat, että jokainen saa tarvitsemansa avun. Voit kertoa asiakkaalle esimerkiksi, että meillä on tapana kysyä kaikilta lähisuhdeväkivallasta.
Lähisuhdeväkivaltaa kokeneet
Lähisuhdeväkivaltaa kokeneet ja sille altistuneet hakevat usein apua sosiaali- ja terveydenhuollosta moniin eri ongelmiin ja oireisiin ennen kuin todellinen syy, eli väkivalta, tulee ilmi. Harva kertoo väkivaltakokemuksestaan oma-aloitteisesti, minkä vuoksi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten on otettava asia puheeksi. Ammattilaisen on myös tärkeää tunnistaa häpeän, syyllisyyden ja pelon aiheuttamat esteet avun hakemiselle ja tarjota aktiivisesti tukea ja keinoja väkivallasta irtautumiseen.
Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat, kuten vammaiset henkilöt ja ikäihmiset, ovat suurentuneessa riskissä joutua lähisuhdeväkivallan kohteeksi. Ota väkivalta puheeksi myös lasten ja nuorten kanssa ja tue heitä turvallisten ihmissuhteiden rakentamisessa.
Keskustele asiakkaan kanssa väkivallasta vain kahden kesken. Luo jokaisessa asiakaskohtaamisessa rauhallinen, turvallinen ja luottamuksellinen ilmapiiri.
Tarjoa tietoa lähisuhdeväkivallan yleisyydestä ja riskeistä. Kerro, että väkivalta on aina väärin, usein rikos ja siihen on saatavilla apua.
Kun lähisuhdeväkivalta tulee ilmi, viranomaisilla on velvollisuus arvioida väkivallan riskiä ja auttaa uhria viipymättä. Huomioi, että asiakkaalla saattaa olla aiempia huonoja kokemuksia asiasta puhumisesta, tai saatat olla ensimmäinen viranomainen, jolle asiakas kertoo lähisuhdeväkivallan kokemuksistaan.
Toimi näin, kun kartoitat lähisuhdeväkivallan kokemuksia:
- Varmista, että asiakas on tilanteessa yksin ja hänen on turvallista puhua.
- Käytä ammattitulkkia, jos tulkkausta tarvitaan.
- Kysy kaikilta väkivallasta suoraan ja avoimin kysymyksin. Voit kysyä esimerkiksi: Millaisia ihmissuhteesi ovat? Joudutko pelkäämään kotona? Onko joku läheinen ollut joskus sinua kohtaan väkivaltainen? Tai oletko itse joskus käyttäytynyt tai pelännyt käyttäytyväsi väkivaltaisesti läheistäsi kohtaan?
- Hyödynnä Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomaketta. Lomake löytyy myös osasta hyvinvointialueiden asiakastietojärjestelmiä nimellä Väkivaltakokemusten arvio.
- Puhu väkivallasta sen oikealla nimellä. Kysy eri väkivallan muodoista ja avaa tarvittaessa väkivallan eri muotoja esimerkein. Auta asiakasta nimeämään kokemansa väkivalta.
- Kuuntele asiakasta tarkasti ja osoita, että uskot häntä.
- Tunnista asiakkaan yksilöllinen tilanne ja tausta. Huomioi myös asiakkaan mahdollinen oma väkivaltainen käytös
- Tunnista omat ennakkoluulosi ja väkivaltahistoriasi – älä siirrä niitä työhön.
Lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen on tärkeä interventio, joka voi auttaa väkivaltaa kokenutta tunnistamaan tilanteensa ja hakeutumaan avun piiriin.
Lähisuhdeväkivallan kartoittaminen kuuluu muun muassa äitiys- ja lastenneuvoloissa sekä kouluterveydenhuollossa tehtäviin laajoihin terveystarkastuksiin.
Lomakkeet ja työkalut väkivallan puheeksi ottoon ja dokumentointiin
Kun tunnistat lähisuhdeväkivallan, toimi viipymättä ja johdonmukaisesti. Sinulla on eettinen ja juridinen velvollisuus puuttua tilanteeseen, tehdä tarvittavat ilmoitukset, arvioida väkivallan riskiä ja ohjata asiakas avun piiriin.
Puuttumalla rohkeasti ja viipymättä väkivaltaan ehkäiset väkivallan haitallisia ja vakavia seurauksia, jotka voivat ääritapauksissa viedä väkivaltaa kokeneen hengen. Oikea-aikainen apu ja palveluohjaus tukevat toipumista, ehkäisevät tilanteen pitkittymistä ja suojaavat asiakasta uudelta väkivallalta.
Ota huomioon, että lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden tilanteet vaihtelevat. Asiakkaan tilanne voi olla akuutti tai liittyä menneisiin kokemuksiin. Asiakas ei välttämättä aina tunnista ongelmiensa ja oireidensa yhteyttä väkivaltaan, mikä voi viivästyttää avun hakemista. Tue asiakasta tunnistamaan tilanne, auta häntä ja ohjaa hänet hänelle sopiviin jatkopalveluihin, jotta sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat eivät pitkittyisi.
Huomioithan, että lähisuhdeväkivalta voi näyttäytyä eri tavoin eri taustoista tulevilla asiakkailla. Sukupuoli- ja kulttuurisensitiivinen työote sekä yhdenvertainen asiakkaiden kohtaaminen rakentavat luottamusta ja edistävät avun vastaanottamista.
Toimi näin, kun asiakas on kokenut lähisuhdeväkivaltaa:
- Arvioi tilanteen vaarallisuus ja väkivallan riski esimerkiksi MARAK-riskinarviointilomaketta hyödyntäen. Ohjaa korkean riskin tapaukset MARAK-työryhmän käsiteltäväksi asiakkaan suostumuksella. Mikäli alueellasi on käytössä jokin muu tapa riskinarviointiin ja -hallintaan, toimi niiden ohjeiden mukaan.
Lomakkeet ja työkalut lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn - Täytä vainon ja häirinnän kartoittamisen lomake, jos asiakas on kokenut häirintää tai vainoa.
Vainon ja häirinnän kartoittamisen lomake - Varmista asiakkaan ja lasten turvallisuus. Arvioi, onko kotiin palaaminen turvallista. Akuutissa hätätilanteessa on aina soitettava hätänumeroon 112.
- Kerro asiakkaalle Nollalinjasta ja turvakotipalveluista. Auta asiakasta tarvittaessa turvakotiin tai muuhun turvalliseen paikkaan hakeutumisessa. Voit soittaa lähimpään turvakotiin tai Nollalinjalle, ja tiedustella vapaita turvakotipaikkoja.
Turvakotien yhteystiedot (Nollalinja.fi)
Nollalinjan yhteystiedot (Nollalinja.fi) - Ohjaa asiakas lääkärin vastaanotolle, etenkin jos kyseessä on akuutti fyysinen väkivalta. Ohjaa seksuaaliväkivaltaa kokenut asiakas Seri-tukikeskukseen.
Seri-tukikeskukset - Kannusta rikosilmoituksen tekemiseen. Kerro, että esimerkiksi lähestymiskielto voi olla keino lisätä turvallisuutta. Korosta kuitenkin, että avun saaminen ei edellytä rikosilmoitusta.
- Laadi henkilökohtainen turvasuunnitelma väkivaltaa kokeneen kanssa. Anna kopio asiakkaalle vain, jos arvioitte sen olevan turvallista.
Henkilökohtainen turvasuunnitelma - Kerro velvollisuudestasi tehdä lastensuojeluilmoitus ja muista ilmoitusvelvollisuuksistasi. Ammattilaisen on tehtävä rikosilmoitus, kun väkivaltaa kokenut on alle 18-vuotias. Tee ilmoitus tarvittaessa.
- Tee ennakollinen lastensuojeluilmoitus, jos asiakas on raskaana.
- Jos asiakas ei ole valmis ottamaan apua vastaan, madalla kynnystä palata asiaan. Anna yhteystietoja ja varaa uusi aika.
- Sovi mahdollisuuksien mukaan jatkotapaaminen.
- Tee tarvittaessa palveluohjaus. Noudata hyvinvointialueesi palvelupolkuja, jotka sisältävät hyvinvointialueen palvelut, järjestötoimijat sekä valtakunnalliset tukipalvelut.
Toimi näin väkivaltaa kokeneen kohtaamisessa:
- Keskity kohtaamiseen – älä tee muuta samanaikaisesti.
- Kohtaa asiakas arvostavasti ja myötätuntoisesti.
- Kuuntele empaattisesti ja anna tilaa kertoa kokemuksista.
- Kunnioita asiakkaan toimijuutta ja valintoja.
- Kerro, että väkivalta ei ole koskaan kokijan syy vaan aina tekijän vastuulla.
- Ole sensitiivinen – vältä vähättelyä ja kauhistelua, tuomitse väkivalta selkeästi.
- Älä syyllistä tai kyseenalaista – usko asiakkaan kertomusta.
- Kohtaa jokainen yksilönä – huomioi mm. sukupuoli, ikä, kieli, toimintakyky ja kulttuuritausta. Älä sulje ketään avun ulkopuolelle.
- Anna kannustavaa palautetta – kiitä rohkeudesta kertoa ja hakea apua.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisella on keskeinen rooli lähisuhdeväkivaltaa kokeneen tukemisessa. Oikea-aikainen apu ja palveluohjaus tukevat toipumista, ehkäisevät tilanteen pitkittymistä ja suojaavat asiakasta uudelta väkivallalta.
Lähisuhdeväkivallan tekijät
Lähisuhdeväkivaltaa esiintyy kaikilla yhteiskunnan tasoilla, ja tekijä voi olla minkä ikäinen tahansa. Harva kertoo väkivaltaisesta käytöksestään itse, minkä vuoksi sinun on ammattilaisena tärkeä kysyä mahdollisesta väkivallan käytöstä.
Toimi näin, kun kartoitat lähisuhdeväkivallan käyttämistä:
- Varmista, että asiakas on tilanteessa yksin.
- Kohtaa asiakas ystävällisesti ja kunnioittavasti, ja osoita olevasi kiinnostunut auttamaan häntä hänen tilanteessaan.
- Käytä ammattitulkkia, jos tulkkausta tarvitaan.
- Käytä avoimia kysymyksiä. Voit kysyä esimerkiksi: Millaisia ihmissuhteesi ovat? Millainen olet, kun suutut? Onko joku läheinen kokenut sinut joskus pelottavaksi? Oletko ikinä ollut huolissasi omasta käyttäytymisestäsi? Oletko joskus käyttäytynyt tai pelännyt käyttäytyväsi väkivaltaisesti läheistäsi kohtaan?
- Kysy lähisuhdeväkivallan eri muodoista ja avaa tarvittaessa niitä esimerkein. Kerro väkivallasta aiheutuvista seurauksista, huomioiden myös vaikutukset mahdollisille lapsille. Lähisuhdeväkivallalla on todettu olevan merkittäviä haittavaikutuksia lapsille myös silloin, kun väkivaltaa ei ole suoraan kohdistettu heihin.
- Kartoita asiakkaan yksilöllinen kokonaistilanne ja mahdollinen tarve muille palveluille (esim. talous- ja velkaneuvonta, päihdekuntoutus, mielenterveyspalvelut).
- Kartoita mahdollinen itsetuhoisuus. Lähisuhdeväkivallan tekijöillä voi joissain tilanteissa olla korostunut itsemurhariski.
- Kartoita väkivallan jatkumisen riskiä.
Kun lähisuhdeväkivallan käyttäminen tulee esille, on tärkeä tarjota asiakkaalle tukea viipymättä. Mikäli palaat asiaan viiveellä, asiakas ei välttämättä ole enää motivoinut ottamaan apua vastaan.
Valtakunnalliset ja alueelliset tukipalvelut lähisuhdeväkivallan tekijöille
Lähisuhdeväkivallan tekijöille tarjottavat palvelut perustuvat vapaaehtoisuuteen, eli asiakkaan omaan haluun osallistua työskentelyyn. Tarvittaessa voit hyödyntää motivoivaa haastattelua keskustelussa asiakkaan kanssa.
Motivoiva haastattelu (Käypä hoito)
Laadi yhdessä asiakkaan kanssa kokonaissuunnitelma, ja huomioi moniammatillinen yhteistyö. Mikäli asiakas siirtyy toiselle ammattilaiselle, hoida siirto saattaen vaihto -periaatteella, jos mahdollista. Voit esimerkiksi järjestää yhteisen tapaaminen sinun, uuden työntekijän ja asiakkaan kanssa. Kokonaistilannetta kartoittaessasi muista, että asiakas voi olla samaan aikaan väkivallan tekijä ja myös esimerkiksi kokenut itse lähisuhdeväkivaltaa lapsuudessaan.
Kerro asiakkaalle tietojen käsittelystä, vaitiolovelvollisuudesta ja lakisääteisistä ilmoitusvelvollisuuksista. Jos asiakkaalla on alaikäisiä lapsia ja kotona esiintyy väkivaltaa, tee lastensuojeluilmoitus. Kerro avoimesti ilmoitusvelvollisuudesta ja siitä, että ilmoitus on keino saada apua.
Mikäli epäilet lapseen kohdistuvaa väkivaltaa, lue tarkemmat toimintaohjeet ilmoittamisvelvollisuudesta.
Ilmoitusvelvollisuus lapseen kohdistuvasta väkivallasta
Muista oikeutesi ja velvollisuutesi ilmoittaa väkivallan uhasta poliisille. Voit myös tarvittaessa konsultoida poliisia jatkotoimenpiteistä ilman yksilöityjen henkilötietojen antamista.
Akuuteissa tilanteissa soita aina 112.
THL:n rooli
THL on kansallinen asiantuntija väkivallan ehkäisyssä. Tuemme hyvinvointialueita sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten osaamista muun muassa tuottamalla ohjeita, suosituksia, työkaluja ja verkkokouluja. Lisäksi kehitämme väkivallan ehkäisyn rakenteita ja koordinoimme alan yhteistyötä.
Yhteystiedot
erityisasiantuntija
[email protected]
kehittämispäällikkö
[email protected]