Nuorten väkivaltarikollisuus on lisääntynyt – taustalla usein kasautuvia ongelmia

Pitkään laskussa ollut nuorten väkivaltarikollisuus on kääntynyt kasvuun viime vuosina. Erityisesti alle 15-vuotiaiden tekemät väkivaltarikokset ovat yleistyneet vuodesta 2015 alkaen, ja niiden määrät ovat kasvaneet. Ilmiö koskee sekä suomalaisia että ulkomaalaistaustaisia nuoria. Nuoret kantavat myös entistä useammin mukanaan teräaseita, ja niitä käytetään väkivallantekojen tai ryöstöjen yhteydessä.

Nuorisorikollisuuteen ja katuväkivaltaan liittyy huolta, pelkoa ja usein myös voimakkaita reaktioita. Kansallisen rikosuhritutkimuksen mukaan vuonna 2023 lähes kolmannes suomalaisista (31 %) ilmoitti pelänneensä kodin ulkopuolella tapahtuvaa väkivaltaa ainakin kerran vuodessa. Pelko on lisääntynyt lähes kaikissa ikäryhmissä.

Katuväkivallan taustalla on useita syitä

Katuväkivallalla tarkoitetaan julkisissa tiloissa tapahtuvaa väkivaltaa, jota voi tehdä yksittäinen ihminen tai ryhmä. Väkivaltarikokset ovat pahoinpitelyjä, henkirikoksen yrityksiä ja ryöstöjä.

Nuorten katuväkivaltaan ei ole yhtä selittävää syytä. Siihen vaikuttavat monet yksilölliset tekijät, kuten kaveripiiri, ulkopuolisuuden tunne, syrjäytyminen tai se, ettei nuori käy koulussa.

Sosiaalisen median vaikutuksesta katuväkivaltaan on myös puhuttu paljon. Vaikka varsinaista tutkimusnäyttöä ei ole, on kuitenkin nähtävissä, että nöyryyttävät piirteet ja tekojen kuvaaminen sekä videoiden jakaminen ovat lisääntyneet.

”Usein katuväkivalta ei ole vain yksilön teko, vaan usein se liittyy erilaisiin ryhmäilmiöihin. Nuoret muodostavat ryhmiä ja tekevät entistä vakavampia rikoksia. Ryhmiin voi kuulua myös lapsia, jotka eivät ole vielä rikosvastuullisessa iässä, ja myös uhreiksi valikoituu entistä nuorempia. Lapsia ja nuoria voidaan käyttää myös rikosten tekemisen välineinä”, sanoo THL:n projektipäällikkö Emilia Hämäläinen.

Nuorisorikollisuuden taustalla kasautuvat haavoittuvuudet

Nuoruus on rikosaktiivisinta aikaa, ja rikokset tehdään usein ryhmässä. Nuoret hakevat jännitystä, merkitystä ja taloudellista hyötyä, joita rikollisuus voi tarjota. Useimmat nuoret eivät kuitenkaan jatka rikollista toimintaa aikuisuudessa. Siksi on tärkeää ymmärtää, miksi osa nuorista ajautuu väkivaltaan ja rikolliseen toimintaan ja osa ei.

Nuorisorikollisuus ei ole vain yksilön valinta, vaan se on usein seurausta kasautuvista ongelmista, joihin yhteiskunta voi vaikuttaa, jos ne havaitaan ajoissa.

Tutkimusten mukaan lapsuuden haitalliset kokemukset, kuten kaltoinkohtelu, laiminlyönti tai turvattomuus, lisäävät riskiä rikolliseen käyttäytymiseen ja muuhun terveyttä ja hyvinvointia vaarantavaan toimintaan.

”Nuorten rikollisuudessa ja erityisesti vakavammassa rikollisuudessa taustalla on usein ylisukupolvisia ongelmia ja hyvinvoinnin vajetta. Nuoret eivät koe kuuluvansa joukkoon ja ovat tällöin haavoittuvaisia ja alttiita päätymään itselleen haitallisten yhteisöjen vaikutuspiiriin. Tällaiset yhteisöt yleensä pitävät väkivaltaa ratkaisuna ja sen kohdistamista syntipukkeina pidettyihin tahoihin hyväksyttävänä”, Hämäläinen sanoo.

Nuoriin kohdistuu myös aktiivista rekrytointia netissä. Heitä houkutellaan sekä rikollisiin että väkivaltaisiin ääriryhmiin. Esimerkiksi sosiaalinen media ja pelialustat ovat tässä keskeisiä väyliä.

Lisäksi nuoria pyritään vetämään mukaan väkivaltaan yllyttäviin verkkoyhteisöihin. Niiden tavoitteena on saada nuori kohdistamaan väkivaltaa itseensä, lähipiiriinsä tai muihin kohteisiin ja kuvaamaan nämä väkivallan teot. Tähän liittyy myös kuvatun materiaalin käyttö tekijän kiristämiseen tuottamaan alati vakavampaa väkivaltaa.

Ratkaisu löytyy varhaisesta puuttumisesta ja yhteistyöstä

Nuorisorikollisuuden ja katuväkivallan ehkäisyssä keskeistä on varhainen puuttuminen. Tämä edellyttää aitoa moniammatillista yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Myös huoltajat on otettava mukaan yhteistyöhön.

”Peruspalveluissa on tunnistettava väkivaltaan liittyvät ilmiöt ajoissa ja otettava ne puheeksi. Tavoitteena on vahvistaa nuorten omaa kykyä vastustaa väkivaltaan yllyttävää propagandaa ja rekrytointia. Lisäksi nuoren perhe ja läheiset on huomioitava osana tukiverkostoa. Kun nuori saa oikea-aikaista tukea, riski syrjäytyä ja rikollisen elämäntavan vetovoima pienenee merkittävästi”, sanoo Hämäläinen.

Nuorisorikollisuus ei ole vain yksilön valinta, vaan se on usein seurausta kasautuvista ongelmista, joihin yhteiskunta voi vaikuttaa, jos ne havaitaan ajoissa.

“Ennaltaehkäisy ei ole pehmeä vaihtoehto, vaan mitä vaikuttavin keino vähentää väkivaltaa ja lisätä turvallisuutta”, Hämäläinen sanoo.