Kenelle ohje on tarkoitettu?
Tämä ohje on tarkoitettu auttamaan ammattilaisia tunnistamaan ja ennalta ehkäisemään väkivaltaista radikalisoitumista. Ohje sisältää suosituksia toimintatavoiksi.
Mitä väkivaltainen radikalisoituminen tarkoittaa?
Väkivaltainen radikalisoituminen tarkoittaa prosessia, jossa ihminen tai ryhmä alkaa vähitellen uskoa, että väkivalta on tarpeellinen keino omien aatteellisten tavoitteiden saavuttamiseen ja tekemään tyhjäksi vastustajien aiheuttama haitta ja vastustus.
Prosessille on tyypillistä:
Ajattelutapa muuttuu mustavalkoiseksi:
- Uskotaan, että asioihin on vain yksi oikea ratkaisu.
- Kärjistetään ryhmäperustaista vastakkainasettelua “me vastaan he”.
Oman ryhmän ulkopuolisia pidetään uhkana ja syyllisinä ongelmiin.
Valmius kostaa ja kohdistaa väkivaltaa syypäiksi katsottuihin tahoihin kasvaa.
Väkivaltainen radikalisoituminen ja siihen liittyvä ääriryhmien toiminta ovat vakava uhka turvallisuudelle, ihmisten hyvinvoinnille, osallisuuden tunteelle, demokratialle sekä ihmis- ja perusoikeuksille. Ääriajattelusta nousevien tekojen vaikutukset ovat aina laajoja, eivätkä rajoitu vain yksittäisiin tapahtumiin.
Merkkejä mahdollisesta väkivaltaisesta radikalisoitumisesta
Jos huolesi herää, voit käyttää RATTI-työkalua jäsentämään tietojasi. RATTI auttaa sinua tunnistamaan väkivaltaista radikalisoitumista ja arvioimaan siihen liittyvää alttiutta sekä yksilöllistä tuen tarvetta. Työkalun käytön tavoitteena on asiakkaan yksilöllinen palveluun ohjaus. Työkalu auttaa sinua myös jäsentämään tietosi ja tuo esille tietojesi katvealueet. RATTI-kysely voi toimia lisäksi pohjana moniammatilliseen yhteistyöhön. Lisäksi RATTI-työkalu antaa sinulle kokonaisvaltaisen kuvan radikalisoitumiseen liittyvistä suojaavista ja alttiutta lisäävistä tekijöistä. Voit käyttää sitä asiakastyön ja asiakaskeskustelujen pohjana.
RATTI-työkalu tuen tarpeen arviointiin
Kiinnitä huomiota seuraavanlaisiin esille tuleviin asioihin
Puheessa ja käytöksessä:
- mustavalkoinen maailmankuva (“kaikki ulkopuoliset ovat vihollisia”)
- väkivallan hyväksyminen tai ihannointi
- voimakas vihamielisyys tiettyjä ryhmiä kohtaan
- viiltely ja itsensä vahingoittaminen (erityisesti alaikäisten kohdalla).
Sosiaalisissa tilanteissa:
- eristäytyminen, kavereiden vaihtuminen
- yhteydet ryhmiin, jotka levittävät väkivaltaisia ideologioita.
Verkossa:
- osallistuminen keskusteluihin, joissa levitetään vihapuhetta tai yllytetään väkivaltaan
- kiinnostus vakavaa väkivaltaa levittäviin verkkoyhteisöihin.
Alaikäisten radikalisoituminen verkossa – toimi näin
Alaikäisten verkkoon painottuva radikalisoituminen on kasvava ilmiö. Samalla on havaittu, että nuorten yleinen kiinnostus väkivaltaa kohtaan korostuu ja radikalisoituminen tapahtuu aiempaa nopeammin.
Verkossa nuoria houkutellaan yhteisöihin, joissa hyväksytään tai ihannoidaan äärimmäistä väkivaltaa. Niissä kannustetaan nuoria vahingoittamaan itseään ja muita. Jos huomaat merkkejä siitä, että nuori saattaa olla osallisena väkivaltaverkoston toiminnassa, reagoi välittömästi. Älä jää yksin huolesi kanssa, vaan ota yhteyttä viranomaisiin. Poliisi ja muut tukipalvelut voivat auttaa nuorta irrottautumaan vaarallisesta ympäristöstä ja tarjota tukea jatkotoimiin.
Työssäsi voit myös kohdata henkilöitä, jotka ovat jo väkivaltaisesti radikalisoituneet tai joilla on merkkejä tästä kehityksestä. Jos huolesi herää, voit käyttää RATTI-työkalua, se auttaa sinua tunnistamaan väkivaltaista radikalisoitumista ja antaa vinkkejä, miten edetä.
RATTI-työkalu tuen tarpeen arviointiin
Ammattilaisen rooli resilienssin vahvistajana
Sinä voit sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisena ehkäistä väkivaltaista radikalisoitumista tukemalla asiakkaittesi hyvinvointia ja terveyttä. Kun vahvistat asiakkaan psykologista kestokykyä eli resilienssiä, vahvistat hänen omaa kykyään vastustaa väkivaltaisten ideologioiden vaikutusta.
Kiteytetysti:
- Luo luottamuksellinen suhde asiakkaaseen.
- Tue osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.
- Vahvista kykyä käsitellä pettymyksiä ja kriisejä ilman väkivaltaa.
- Tarjoa tietoa ja ohjaa tarvittaessa palveluihin (esim. mielenterveys- ja kriisipalvelut).
Väkivaltaisen radikalisoitumisen ennaltaehkäisy käytännössä
-
1
Havainnoi muutoksia asiakkaassa
Kiinnitä huomiota siihen, jos asiakkaan puhe tai toiminta muuttuu nopeasti mustavalkoiseksi, jyrkän vihamieliseksi tai kostonhaluiseksi. Tarkastele, alkaako asiakas nähdä tiettyjä ihmisryhmiä uhkana tai syyllisinä erilaisiin ongelmiin. Huomioi myös mahdollinen vetäytyminen, lisääntyvä vihamielisyys tai väkivallan ihannointi. Käytä tarvittaessa RATTI-työkalua havaintojesi jäsentämiseksi.
-
2
Yllätä ystävällisyydellä
Keskustele asiakkaan kanssa hänen huolistaan ja kokemuksistaan. Vältä väittelyä ja pyri ymmärtämään asiakkaan näkökulma sekä siihen liittyvät tunteet. Tue asiakkaan luottamusta ja kokemusta siitä, että hän tulee kuulluksi. Voit käyttää keskustelujen tukena väkivaltaisen radikalisoitumisen puheeksioton ohjeita.
-
3
Vahvista asiakkaan hyvinvointia ja arjen rakenteita
Pyri tukemaan asiakkaan arjen perusrakenteita, kuten unta, ravintoa, sosiaalisia suhteita ja mielekästä tekemistä. Ohjaa asiakas tarvittaessa mielenterveys- ja päihdepalveluiden piiriin. Vahvista asiakkaan resilienssiä eli kykyä sietää vaikeita tilanteita ja tunteita.
-
4
Toimi matalalla kynnyksellä, jos huoli kasvaa
Ota huolesi puheeksi asiakkaan kanssa ja tuo esiin, mitä olet havainnut. Muista, että RATTI-työkalu auttaa sinua jäsentämään omia tietojasi. Voit myös tarvittaessa (ammatillista salassapito velvollisuuttasi noudattaen) konsultoida työyhteisön muita asiantuntijoita, esihenkilöä tai moniammatillista tiimiä. Noudata organisaation ohjeita riskien arvioinnista ja mahdollisesta ilmoitusvelvollisuudesta ja -oikeudesta.
-
5
Tee yhteistyötä
Muista perheen ja muiden läheisten rooli. Arvioi, miten voisit tehdä yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa, jos se on tilanteen kannalta perusteltua. Hyödynnä alueelliset verkostot ja tukipalvelut, jotka voivat tukea asiakkaan tilannetta.
-
6
Kirjaaminen
Noudata kirjaamisessa oman alasi ohjeita ja velvoitteita. Huomaa, että ilmoitusvelvollisuus ja -oikeus ovat eri asia.
Väkivaltaisen radikalisoitumisen puheeksiotto
Keskustelu ei ole vain tapahtuman käsittelyä vaan myös ennaltaehkäisyä – se vähentää pelkoa, ehkäisee polarisaatiota ja vahvistaa yhteisöllisyyttä.
Ole läsnä, kuuntele, rakenna luottamusta ja tue henkilön omaa toimijuutta.
Älä kiirehdi, älä väittele – keskustelu on prosessi.
1. Määritä ensisijainen tavoite: Keskustelun tarkoitus on kuulla ja ymmärtää, ei ratkaista kaikkea kerralla.
- Vältä liian tiukkoja tavoitteita: Keskustelu ei aina etene suunnitelmien mukaan – joustavuus on tärkeää.
- Muista oma roolisi: Sinä et ole ideologian asiantuntija, vaan ammattilainen, joka kohtaa ihmisen hänen tilanteessaan.
2. Ennen keskustelua huomioi seuraavat:
- Mieti, miksi henkilö on tullut palveluiden piiriin.
- Mitä välittömiä tarpeita hänellä on? Entä pidemmällä aikavälillä?
Tuen tarpeen arviointi:
- Oletko itse käyttänyt RATTI-työkalua? Millainen lopputulos oli?
- Onko poliisin tekemä uhka- tai turvallisuusarvio saatavilla?
Keskustelun periaatteet
Anna prosessille aikaa ja pyri rakentamaan luottamusta, sillä muutos on usein pitkä, eikä kaikkea kannata odottaa yhdeltä tapaamiselta.
Luo turvallinen ilmapiiri olemalla ystävällinen ja aidosti kiinnostunut, ja vältä sarkasmia, ironiaa sekä tuomitsemista. Viesti läsnäoloa välttämällä keskeytyksiä, kuten puhelimen käyttöä tai kelloon katsomista, ja tue luottamusta katsekontaktilla ja rauhallisilla eleillä.
Keskity näkemään ihminen ideologian tai ryhmän takana, älä pelkästään hänen edustamiaan aatteita. Vältä väittelyä ja pelkkää faktoihin perustuvaa kumoamista, sillä mustavalkoista ideologiaa haastetaan parhaiten dialogin ja keskustelun, ei väittämien kautta.
Kuuntele asiakasta aidosti ja ilman ennakko-oletuksia, vältä tulkintoja ja käytä avoimia kysymyksiä ymmärtääksesi häntä paremmin. Ole utelias ja avoin, ja pyri selvittämään keskustelun taustalla olevia tekijöitä, tunteita ja tarpeita.
Käytä avoimia kysymyksiä keskustelun tukena
Esimerkkejä avoimista kysymyksistä:
- Mikä mielestäsi on vialla?
- Miten sen voisi ratkaista? Kenen tehtävä se on?
- Mikä sinulle on tässä asiassa tärkeintä?
- Mitä tunteita tämä sinussa herättää?
- Voitko selittää, mitä tarkoitat? Voitko antaa siitä esimerkin?
- Miten se vaikuttaa elämääsi/muiden elämään?
- Onko tähän asiaan toisenlaisia mielipiteitä? Millaisia?
- Mitä hyötyä tai haittaa seuraa siitä, että ajattelet/toimit näin?
Lopuksi kerro seuraavista askeleista
Muista päättää kohtaaminen myönteisesti. On hyvä kiittää henkilöä avoimuudesta ja siitä, että hän on antanut aikaansa yhteiseen keskusteluun. Samalla on tärkeää kertoa selkeästi seuraavista askeleista, kuten mahdollisesta jatkotapaamisesta tai tarjolla olevista tukipalveluista.
On myös tärkeää avata, millaisissa asioissa apua voi saada esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluista, poliisilta tai muilta toimijoilta kuten järjestöiltä. Jos tapaamasi henkilö haluaa irtaantua ekstremistisestä ympäristöstä, muista kertoa hänelle, millaisia palveluja ja tukea on saatavilla tätä prosessia varten.
Tärkeää!
Älä lupaa salassapitoa, jos laki velvoittaa sinua ilmoittamaan eli toimimaan toisin.
Itsereflektointi
Mikä onnistui? Mitä voisit tehdä paremmin?
Kun pohdit jatkoa, huomioi seuraavat seikat
Kun arvioit kohtaamistanne, mieti myös muutamia tärkeitä kysymyksiä. Pohdi esimerkiksi sitä, liittyykö asiaan lapsia ja tarvitsevatko he lastensuojelun apua tai tukea sen perusteella, mitä henkilö on kertonut sinulle.
Mieti myös, mitä muita tietoja tarvitset henkilöltä itseltään, jotta voit tukea häntä irtaantumaan väkivaltaisesta ekstremistisestä ympäristöstä.
Kun tunnistat, mitä tietoja sinulta vielä puuttuu, muista käyttää RATTI-työkalun mallia omien tiedollisten katvealueidesi hahmottamiseen. Lisäksi on tärkeää selvittää, haluaako henkilö, että hänen lähipiirinsä otetaan mukaan prosessiin. Jos lähipiiri osallistuu, arvioi, liittyykö siihen mahdollisia uhkia vai voisivatko he tarjota henkilölle tukea ja turvaa.
Konsultoi muita
Keskustele kollegoiden kanssa ennen ja jälkeen tapaamisen huomioiden tiedonjakamisen lakisääteiset rajoitukset. Tarvittaessa kysy henkilöltä, suostuuko hän tietojen jakamiseen muiden toimijoiden kanssa. Pohdi, tarvitsetko lisäasiantuntemusta ja kuka sitä voisi antaa.
- Tunnista omat tunteesi ja vältä provosoitumista.
- Luo turvallinen tila ja keskustelun säännöt.
- Vältä vahvistamasta huhuja tai virheellistä tietoa.
- Ohjaa keskustelua pois tekijän maineen kasvattamisesta.
- Vahvista yhteenkuuluvuutta ja toivoa.
- Tarjoa faktapohjaista tietoa ja tue kriittistä ajattelua.
- Huolehdi, että keskustelussa on tilaa erilaisille näkökulmille.
- Noudata kirjaamisohjeita, jotka sinua koskevat.
Erityistilanteet
Jos henkilö on mukana ekstremistisessä ympäristössä, mutta ei ole vielä valmis irtaantumaan siitä, on tärkeää, että vahvistat suojaavia tekijöitä ja sellaisia rakenteita, joita voi hyödyntää, kun henkilö on valmiimpi irtaantumaan. Käytä esimerkiksi motivoivaa toimintatapaa ja keskustelua.
Motivoiva työote ja motivoiva haastattelu
Pohdi myös:
- Millaisiin yksilöllisiin tarpeisiin radikalisoituminen on vastannut juuri hänen kohdallaan?
- Mikä pitää henkilöä mukana ekstremistisessä alakultturissa? Pohdi esimerkiksi tarpeiden, kokemusten ja tunteiden osuutta ja merkitystä.
- Miten tarpeisiin voitaisiin vastata hyvinvointia ja mielenterveyttä tukien?
Jos henkilö on valmis irtaantumaan, hän saattaa tarvita rinnalla kulkemista ja monialaista tukea pitkään. Pyri liittämään hänet palveluihin, joissa tämä voi toteutua. Yksilöllisesti kohdennetut perus- ja erityistason palvelut ovat keskeinen osa myös väkivaltaisesti radikalisoituneen ja tämän läheisten tarvitsemaa tukea.
Ole yhteydessä poliisin Exit-toimintaan ja muihin irtautujatyön ammattilaisiin. Exit-työssä tuetaan väkivaltaisesti radikalisoituneen irtautumista väkivallan käytöstä ja väkivaltaisesta aatemaailmasta. Exit-työn tuki on aina vapaaehtoista. Tuen tärkein tavoite on varmistaa henkilön turvallisuus ja tarjota psykososiaalista apua. Apua annetaan sekä henkilölle, joka hakee tukea, että hänen läheisilleen. Jokaisen tilanne arvioidaan erikseen, jotta tuki vastaa yksilön tarpeita.
Poliisin EXIT-toiminta (Poliisi.fi)
Kaikki eivät kuitenkaan luota viranomaisiin. Väkivaltaisesti radikalisoitunut tai yhteiskuntaan vihamielisesti suhtautuva henkilö voi kokea, että viranomainen ei ole luotettava yhteistyökumppani. Siksi joillekin voi olla helpompaa hakea apua järjestöiltä. Esimerkiksi Aggredi on tällaista irtautujatyötä tekevä järjestö.
Rikollisista ryhmistä irtautuminen (Aggredi.fi)
Myös uskonnollisilla ja muilla aatteellisilla yhteisöillä on tärkeä rooli. Ne voivat vahvistaa jäsentensä kykyä vastustaa väkivaltaan yllyttäviä viestejä. Tämä onnistuu parhaiten, kun yhteisöt tekevät yhteistyötä viranomaisten ja järjestöjen kanssa.
Muistilista kohtaamiseen
- Kohtaamisessa on tärkeää selvittää, mitkä ovat henkilön lyhyen ja pitkän aikavälin tarpeet sekä tavoitteet. Samalla on hyvä pohtia, miten hänen omaa toimijuuttaan ja vaikutusmahdollisuuksiaan voidaan vahvistaa.
- Lisäksi tulee huomioida, liittyykö tilanteeseen lapsia, jotka tarvitsevat tukea tai suojelua.
- Oleellista on myös kartoittaa, millaista apua ja tukea hän voi saada muilta toimijoilta, kuten sosiaali- ja terveyspalveluista, Ankkuri-toiminnasta, poliisin Exit-työstä tai erilaisista järjestöistä.
- On tärkeää sopia selkeästi seuraavista konkreettisista askeleista, jotta henkilölle muodostuu ymmärrettävä ja etenevä kokonaiskuva tuesta ja jatkosta.
Kohtaamisessa on tärkeää pohtia, miksi henkilö otti yhteyttä ja mikä sai hänet hakemaan apua juuri nyt. Kuuntele tarkasti, mitä hän kertoo, ja mieti samalla, miten kohtaat ja käsittelet hänen kertomaansa. Tarvitseeko tilanteeseen ottaa mukaan muita ammattilaisia?
Arvioi, tarvitseeko henkilö itse tukea ja millaista tuki voisi olla. Kiinnitä huomiota myös siihen, liittyykö tilanteeseen lapsia ja onko heillä tuen tai suojelun tarvetta. Lopuksi on tärkeää pohtia ja määritellä, mitkä ovat seuraavat toimenpiteet ja miten asiassa edetään konkreettisesti.
Ekstremistinen tai terroristinen teko herättää monenlaisia tunteita – myös niissä, jotka ovat seuranneet tapahtumaa vain median tai sosiaalisen median kautta. Yleisiä tunteita ovat pelko, suru, inho, halveksunta ja viha. Tällaisen teon tarkoitus ja usein myös seuraus on vaikuttaa laajasti ihmisiin, ei vain suoraan tekoon osallisiin. Siksi turvallinen keskustelu on välttämätöntä.
Huomioi laajemmat vaikutukset
Terroriteolla voi olla laajoja vaikutuksia yhteiskunnassa. Se voi lisätä ennakkoluuloja ja syrjintää erityisesti vähemmistöjä kohtaan, mutta toisaalta se voi myös vahvistaa solidaarisuutta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta ihmisten välillä. Tutkimusten mukaan terroriteot kuitenkin usein jyrkentävät asenteita vähemmistöjä kohtaan, minkä vuoksi yhteenkuuluvuuden vahvistaminen ja vastakkainasettelun ehkäiseminen on tällaisissa tilanteissa erityisen tärkeää.
Miksi keskustelu on tärkeää?
Keskustelu on tärkeää, koska ihmiset altistuvat ekstremistisille ja terroristisille teoille erityisesti median ja sosiaalisen median kautta, joissa tieto on usein tunnepitoista ja huomiohakuista. Ihmisen kyky käsitellä tällaisia tapahtumia ja niihin liittyviä tunteita yksin on rajallinen. Jos keskustelua vältetään, ihmiset hakevat tietoa muualta - usein puutteellisista, yksipuolisista tai värittyneistä lähteistä. Tällöin tunteiden ohjaamat johtopäätökset voivat helposti lisätä pelkoa, vihaa ja vastakkainasettelua eli polarisaatiota.
Ammattilaisen valmistautuminen
- Tiedosta, mitä tunteita aihe ja ihmisten reaktiot herättävät sinussa.
- Mieti etukäteen, mitkä tilanteet voivat olla sinulle haastavia.
- Suunnittele, miten ohjaat keskustelua aiheesta, joka herättää voimakkaita tunteita.
- Jos mahdollista, luokaa yhteiset keskustelun säännöt (kunnioitus, kuunteleminen, ei syyttelyä).
Keskustelun tavoitteet
Keskustelun tavoitteena on vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja ehkäistä vastakkainasettelua sekä polarisaatiota. Keskustelun avulla voidaan torjua virheellisen tiedon ja huhujen leviämistä tarjoamalla tilaa kysymyksille ja yhteiselle ymmärtämiselle. Tärkeää on myös vahvistaa toivoa ja muistuttaa siitä, että väkivallalle on aina vaihtoehtoja. Samalla keskustelu lisää turvallisuuden tunnetta ja vahvistaa luottamusta tulevaan.
Muista nämä
- Älä kerro tai vahvista tietoa, jota viranomaiset eivät ole vahvistaneet.
- Keskity pelastustoimiin, auttajiin ja uhreihin. Vältä tekijään keskittyvää puhetta – se lietsoo pelkoa ja antaa tekijälle mainetta.
- Puhu tekijästä yksittäisenä henkilönä, älä ryhmän edustajana. Vältä yksinkertaistuksia ja stereotypioita.
- Varmista, että keskustelussa tulee esille erilaisia näkökulmia.
THL:n rooli
THL on kansallinen asiantuntija väkivallan ehkäisyssä. Tuemme hyvinvointialueita sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten osaamista muun muassa tuottamalla ohjeita, suosituksia, työkaluja ja verkkokouluja. Lisäksi kehitämme väkivallan ehkäisyn rakenteita ja koordinoimme alan yhteistyötä.
Yhteystiedot
erityisasiantuntija
[email protected]