Avioliiton aikana syntyneen tai raskausaikana tunnustetun lapsen vanhemmuuden selvittäminen

Tällä sivulla

Kenelle ohje on tarkoitettu?

Ohje on tarkoitettu lastenvalvojille, joiden tehtävänä on vanhemmuuden selvittäminen vanhemmuuslain 775/2022 mukaisesti. Tarvittaessa on huomioitava lisäksi oikeusgeneettistä vanhemmuustutkimusta koskevan lain 378/2005 säännökset sekä muu mahdollinen lainsäädäntö.

Ohjeen tarkoituksena on kuvata perusprosessi, joka koskee vanhemmuuden selvittämistä lapsen syntymän jälkeen, kun lapsella on vanhemmuuden selvittämisen alkaessa kaksi oikeudellista vanhempaa. 

Prosessissa tulee käyttää asiakirjoja, joiden kaavan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on vahvistanut (laki 775/2022 69 §, laki 378/2005 24 §, asetus 169/2024 1 §, 3 §). THL on vanhemmuustutkimuksen tekijä (laki 378/2005 3 §).

Prosessissa käytettävät asiakirjat

Asiakirjat laaditaan ensisijaisesti lastenvalvojien käyttämissä asiakastietojärjestelmissä. Sosmetassa on julkaistu THL:n vahvistaman kaavan mukaiset asiakirjarakenteet, joiden perusteella asiakastietojärjestelmät on toteutettu.

Pdf-muotoisia asiakirjoja käytetään varajärjestelynä tilanteissa, joissa lastenvalvojalla ei ole tilapäisesti käytössään asiakastietojärjestelmää.
Asiakirjat ovat saatavilla sivulta: Vanhemmuuden selvittämisessä käytettävät asiakirjat

Vanhemmuuden selvittämisen aloittaminen

Lastenvalvoja voi tietyissä tilanteissa selvittää vanhemmuutta myös silloin, kun lapsella on kaksi oikeudellista vanhempaa:

1) Lapsen vanhemmat yhdessä pyytävät vanhemmuuden selvittämistä kuuden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä (vanhemmuuslain 6 §:n 3 momentin 1 kohta).

a) Vanhemmuuden selvittämistä koskevaa neuvottelua ei ole välttämätöntä pitää kuuden kuukauden kuluessa, mutta pyyntö selvittämisestä (käytännössä ajanvaraus neuvotteluun) tulee esittää ennen kuin lapsi on kuuden kuukauden ikäinen.
b) Lapsi on syntynyt synnyttäneen äidin ja tämän aviomiehen avioliiton aikana tai vanhemmuus on vahvistettu raskaudenaikaisen tunnustamisen perusteella.
c) Oikeusgeneettinen vanhemmuustutkimus on pakollinen.

2) Lapsen vanhemmat ja vanhemmuuden tunnustaja pyytävät vanhemmuuden selvittämistä (vanhemmuuslain 6 §:n 3 momentin 2 kohta).

a) Lapsi on syntynyt synnyttäneen äidin ja tämän aviomiehen avioliiton aikana tai vanhemmuus on vahvistettu raskaudenaikaisen tunnustamisen perusteella, kun tunnustaminen on vastaanotettu 1.1.2023 jälkeen.
b) Lapsen iällä ei ole merkitystä, mutta 15 vuotta täyttäneen lapsen tulee hyväksyä selvittäminen ja tunnustaminen.
c) Lapsen vanhempien tulee hyväksyä selvittäminen ja tunnustaminen.
d) Kaikkien osapuolten tulee olla elossa.
e) Oikeusgeneettinen vanhemmuustutkimus tehdään tarvittaessa lapsesta, synnyttäneestä äidistä ja tunnustajasta.

Vanhemmuuden selvittämistä koskevat neuvottelut

Osallistujat

1) Kun vanhemmuutta selvitetään kuuden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä vanhempien yhteisen pyynnön perusteella, vanhemmuuden selvittämistä koskevaan neuvotteluun kutsutaan

  • synnyttänyt äiti ja
  • lapsen toinen vanhempi. 

Koska oikeusgeneettinen vanhemmuustutkimus on selvittämisprosessissa pakollinen, myös lapsi tuodaan lastenvalvojatapaamiseen näytteenottoa varten.

2) Jos vanhemmuutta selvitetään, koska toinen henkilö on tunnustanut tai ilmoittanut tunnustavansa lapsen, neuvotteluun kutsutaan myös

  • vanhemmuuden tunnustaja sekä
  • lapsi, jos hän on täyttänyt 15 vuotta.

Jos prosessissa tarvitaan oikeusgeneettinen vanhemmuustutkimus, myös alle 15-vuotias lapsi tuodaan lastenvalvojatapaamiseen näytteenottoa varten.

Neuvottelu voidaan pitää yhteisesti tai erikseen.

Neuvottelun tarkoitus

Neuvottelun tarkoituksena on saada sellaisia tietoja, joiden avulla vanhemmuus voidaan selvittää. Neuvottelun aluksi lastenvalvojan tulee selostaa asianosaisille vanhemmuuden selvittämiseen liittyvät toimenpiteet. 

Jos toinen henkilö on tunnustanut tai ilmoittanut tunnustavansa vanhemmuuden, neuvottelussa kerrotaan lisäksi vanhemmuuden tunnustamisen merkitys ja vanhemmuuden vahvistamisen oikeusvaikutukset. 

Lue lisää: Tunnustamisen merkitys ja vanhemmuuden vahvistamisen oikeusvaikutukset

Lisäksi tulee kertoa, mitä tarkoittaa, jos vanhemmuus kumotaan joko vanhempien yhteisellä hakemuksella tai tunnustajan vanhemmuuden vahvistamisen johdosta. 

Synnyttäneellä äidillä ja toisella vanhemmalla on velvollisuus pysyä totuudessa antaessaan tietoja vanhemmuuden selvittämistä varten sekä hyväksyessään tunnustamisen. Myös sillä, joka saattaa olla lapsen toinen vanhempi, on velvollisuus pysyä totuudessa tietoja antaessaan. Sama velvollisuus koskee myös tunnustamislausuman antamista.

Avioliiton aikana syntyneen tai raskausaikana tunnustetun lapsen vanhempien neuvotteluasiakirja vanhemmuuden selvittämiseksi

Neuvotteluasiakirjaan VSAK-07 kirjataan, selvitetäänkö vanhemmuutta sen perusteella, että
1) vanhemmat ovat yhdessä pyytäneet vanhemmuuden selvittämistä ennen kuin lapsen syntymästä on kulunut kuusi kuukautta vai sen perusteella että
2) toinen henkilö on tunnustanut tai ilmoittanut aikovansa tunnustaa lapsen. 

Molemmissa tilanteissa tulee saada kummankin vanhemman pyyntö/hyväksyminen ennen kuin selvittäminen voi edetä. 

Asiakirjaan kirjataan lisäksi mm. seuraavat tiedot:

Asiakirja voidaan täyttää yhteisesti tai kummallekin erikseen. 

Muut neuvotteluasiakirjat

Jos vanhemmuuden tunnustaa toinen henkilö, häntä koskeva neuvottelu kirjataan neuvotteluasiakirjalle VSAK-02 (täytettynä tunnustajan osalta). Lisäksi käytetään lapsen syntymän jälkeistä vanhemmuuden tunnustamisasiakirjaa VSAK-04.

Neuvottelu kirjataan asiakirjalle VSAK-03, jos selvittäminen koskee 15 vuotta täyttänyttä lasta.  

Lue lisää näistä asiakirjoista sivulta: Vanhemmuuden selvittäminen lapsen syntymän jälkeen.

Hedelmöityshoito

Henkilöiltä tulee tiedustella, onko synnyttänyt äiti saanut hedelmöityshoitoa ajankohtana, jolloin lapsi on saatettu alkuun. Jos hedelmöityshoitoa on annettu, Digi- ja väestötietovirastolla (DVV) ei ole missään tilanteessa toimivaltaa kumota vanhemmuutta.

Isyyden selvittäminen oikeusgeneettisellä vanhemmuustutkimuksella

Lapsen vanhemmilta tiedustellaan suostumusta oikeusgeneettiseen vanhemmuustutkimukseen omasta puolesta ja tarvittaessa huollettavana olevan lapsensa puolesta. 

Jos henkilöistä on tehty oikeusgeneettinen vanhemmuustutkimus vuonna 2013 tai sen jälkeen, henkilöt voivat antaa suostumuksen aiemmassa oikeusgeneettisessä vanhemmuustutkimuksessa saatujen tietojen käyttämiseen uudessa tutkimuksessa.

Lue lisää: Oikeusgeneettinen vanhemmuustutkimus

Hyväksymisasiakirja vanhemmuusasiassa

Jos vanhemmuuden tunnustaminen koskee 15 vuotta täyttänyttä lasta, hänen tulee hyväksyä tunnustaminen. Vanhemmuutta ei voida tunnustamisen perusteella vahvistaa, jos lapsi ei hyväksy tunnustamista. Hyväksyminen kirjataan hyväksymisasiakirjalle VSAK-08.

Sama tilanne koskee avioliiton aikana syntyneen tai raskausaikana tunnustetun lapsen tunnustamista, jolloin synnyttäneen äidin ja avioliiton perusteella todetun isän tai raskaudenaikaisen tunnustamisen perusteella vahvistetun vanhemman tulee hyväksyä tunnustaminen ennen kuin lapsen vanhemmuus tunnustamisen johdosta voidaan vahvistaa. 

Hyväksymislausuma on annettava henkilökohtaisesti hyväksymisen vastaanottajalle. Hyväksyjän henkilöllisyys tulee todeta hyväksyttävästä asiakirjasta.
Henkilöllisyyden toteamiseksi hyväksyttävät asiakirjat

Jos joku edellä mainituista henkilöistä ei ole todistettavasti saanut tietoa tunnustamislausuman antamisesta ja henkilöiden olinpaikka on tunnettu, tunnustamisesta on toimitettava tieto saantitodistusta vastaan.

Pöytäkirja avioliiton aikana syntyneen tai raskausaikana tunnustetun lapsen vanhemmuuden selvittämisestä

Avioliiton aikana syntyneen tai raskausaikana tunnustetun lapsen vanhemmuuden selvittämistä koskevassa selvittämispöytäkirjassa VSAK-09 kootaan yhteen kaikki kyseisen vanhemmuuden selvittämisen asianosaiset sekä selvittämisen vaiheet. 

1) Kun vanhemmuuden selvittäminen perustui vanhempien yhteiseen selvittämispyyntöön kuuden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä, pöytäkirjaan kirjataan oikeusgeneettisen vanhemmuustutkimuksen tulos. Tutkimustulos ilmoitetaan synnyttäneelle äidille ja avioliiton perusteella todetulle isälle tai raskaudenaikaisen tunnustamisen perusteella vahvistetulle isälle.

Jos lapsi ei ole syntynyt hedelmöityshoidon seurauksena ja oikeusgeneettinen vanhemmuustutkimus osoitti, ettei avioliiton perusteella todettu isän tai raskaudenaikaisen tunnustamisen perusteella vahvistettu isä ole lapsen biologinen isä, synnyttäneelle äidille ja toiselle oikeudelliselle vanhemmalle annetaan alkuperäinen neuvotteluasiakirja VSAK-07, pöytäkirja VSAK-09 ja oikeusgeneettisen vanhemmuustutkimuksen tutkimuslausunto.

Jos asianosaiset päättävät hakea isyyden kumoamista DVV:ltä, he toimittavat nämä asiakirjat itse yhteisen kumoamishakemuksen liitteinä DVV:lle vuoden kuluessa lapsen syntymästä. Jos isyys kumotaan, henkilön huoltajuus päättyy. 
Kumoamishakemus DVV:n verkkosivuilla: Vanhemmuuden kumoaminen lapsen syntymän jälkeen

2) Jos avioliiton aikana syntyneen tai raskausaikana tunnustetun lapsen vanhemmuutta selvitettiin, koska toinen henkilö tunnusti tai ilmoitti tunnustavansa lapsen vanhemmuuden, pöytäkirjaan kirjataan, tehtiinkö lapsesta, synnyttäneestä äidistä ja tunnustajasta oikeusgeneettinen vanhemmuustutkimus ja jos tehtiin, mikä tutkimuksen tulos oli.

Tutkimustulos ilmoitetaan 

  • synnyttäneelle äidille, 
  • avioliiton perusteella todetulle isälle tai raskaudenaikaisen tunnustamisen perusteella vahvistetulle isälle, 
  • tunnustajalle ja 
  • 15 vuotta täyttäneelle lapselle. 

Jos muu vanhemmuuden selvittäminen osoitti, että tunnustaja on isä, eikä oikeusgeneettistä vanhemmuustutkimusta tarvittu, tämä kirjataan pöytäkirjaan.

Lastenvalvoja toimittaa asiakirjat DVV:lle.

Kun tunnustajan vanhemmuus vahvistetaan, aviomiehen tai raskausaikana vanhemmuuden tunnustaneen henkilön vanhemmuus kumoutuu ja hänen huoltajuutensa päättyy. 

Yhteystiedot

Marjo Avela

johtava asiantuntija 
puh. 029 524 8723
[email protected]

Päivitystiedot 

Päivitetty 13.3.2026