Hellevarautuminen varhaiskasvatuksessa ja kouluissa

Kenelle ohje on tarkoitettu?

Tämä ohje on tarkoitettu varhaiskasvatuksen ja peruskoulujen johtajille, opettajille, lastenhoitajille ja muille ammattilaisille, joiden vastuulla on huolehtia lasten ja nuorten hyvinvoinnista sekä päiväkotien ja koulujen terveysturvallisuudesta. 

Lapset, erityisesti vauvat ja alle 5-vuotiaat, ovat herkkiä kuumuuden haittavaikutuksille ja lämpösairauksille. Lasten lämmönsäätely on heikommin kehittynyt kuin aikuisilla ja he kärsivät helpommin nestevajauksesta. Terveyshaittojen riskiä lisää myös lasten fyysinen aktiivisuus sekä se, etteivät he osaa itse suojautua kuumuudelta. Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka varhaiskasvatuksessa ja kouluissa voidaan ehkäistä helteestä ja toimitilojen ylilämpenemisestä aiheutuvia terveys- ja hyvinvointihaittoja ennakoivan suunnittelun ja hellejaksojen aikana tehtävien varautumistoimien avulla. 

Ennalta varautuminen 

• Kartoittakaa sisätilojen kuumentumiseen liittyvät riskit: mitkä tilat kuumentuvat helteellä herkimmin?  
• Asentakaa ryhmätiloihin ja luokkahuoneisiin lämpömittarit huonelämpötilan seurantaa varten. 
• Varmistakaa, että ikkunat saa tarvittaessa avattua (jos ilmastointi sen sallii) ja varjostettua vaaleiden sälekaihtimien tai verhojen avulla. Helposti lämpenevien tilojen ikkunoita voi suojata myös ikkunoihin kiinnitettävien aurinkosuojakalvojen, ikkunan ulkopuolelle asennettavien markiisien tai varjostavan kasvillisuuden avulla. Jos sisätilat kuumenevat helteellä hyvin herkästi, kannattaa harkita jäähdyttävien ilmastointilaitteiden asentamista.
• Ulkoilu- ja leikkialueilla tulisi olla myös varjoisia paikkoja. Varjoalueita voidaan luoda esimerkiksi kasvillisuuden, katosten ja aurinkosuojien avulla. Myös leikkialueiden ja välineiden suunnittelulla voidaan edistää varjopaikkojen syntymistä sekä ehkäistä laitteiden liiallista kuumentumista. 
• Laatikaa helteen varalle toimintaohjeet sekä kouluttakaa ja ohjeistakaa henkilökuntaa jo ennalta ja aina lämpimän kauden alussa siitä, kuinka helteellä tulee toimia. 
• Seuratkaa kesällä sääennusteita, hellevaroituksia ja auringon UV-säteilyennusteita jo ennalta ja ryhtykää toimenpiteisiin hyvissä ajoin. 
  • Helle- ja pakkasvaroitukset (Ilmatieteen laitos) 
  • Varoitukset maa- ja merialueilla (Ilmatieteen laitos) 
  • Mitä ovat UV-säteily ja UV-indeksi? (Ilmatieteen laitos) 
  • UV-indeksin ennuste (Ilmatieteen laitos) 

Toimenpiteet helteen aikana

• Suomessa Ilmatieteen laitos antaa hellevaroituksen, kun ennusteen mukaan vuorokauden ylin lämpötila kohoaa 27 asteeseen ja keskilämpötila 20 asteeseen. Kuumuudelta ja auringolta suojautuminen kannattaa kuitenkin huomioida jo tätä alemmissa lämpötiloissa. Varautumistoimenpiteisiin tulee ryhtyä aina, kun huonelämpötilat nousevat tavanomaista korkeammiksi.  
• Tiedottakaa henkilökuntaa hellevaroituksesta ja muistuttakaa helteeseen liittyvistä toimintakäytännöistä ja varautumisohjeista. 
• Ohjeistakaa vanhempia, oppilaita ja myös pienempiä lapsia ikätasoisesti siitä, että lapsella tai oppilaalla tulisi olla lämpiminä päivinä mukana kevyt mutta auringolta suojaava vaatetus ja hattu, vesipullo sekä tarvittaessa aurinkosuojavoide ja aurinkolasit. 
• Seuratkaa ryhmätilojen ja luokkahuoneiden lämpötilaa aamulla, päivällä ja tarpeen vaatiessa myös illalla. 
• Ehkäiskää lämpötilan kohoamista sisätiloissa. Varjostakaa auringonpuoleiset ikkunat sälekaihtimilla tai verhoilla ja sulkekaa ikkunat päivällä, kun ulkoilma on sisäilmaa lämpimämpää. Sammuttakaa turhat valot ja sähkölaitteet ja tuulettakaa tilat illalla/yöllä tai varhain aamulla läpivedon avulla tai tehostamalla koneellista ilmanvaihtoa. Jos mahdollista, käyttäkää jäähdyttäviä ilmastointilaitteita. 
• Tuulettimista saa helpotusta, jos sisäilma on alle 35 astetta. Koska tuuletin ei viilennä ilmaa, niin tätä lämpimämmässä siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Liian lämpimässä tuuletin lisää kehon lämpökuormaa. Tuuletin myös haihduttaa iholta nestettä, joten sitä ei tule sijoittaa aivan lapsen viereen tai puhaltamaan suoraan iholle. 
• Jos mahdollista, siirtykää sisätiloissa viileämpiin huoneisiin tai sisälämpötilan ollessa ulkolämpötilaa korkeampi joksikin aikaa ulos varjoisaan paikkaan .
• Huolehtikaa ja muistuttakaa lapsia tai oppilaita riittävästä juomisesta. Lapsilla elimistön kuivumisesta kertovat esimerkiksi tavanomaista vähäisempi virtsaaminen ja virtsan tumma väri, kuiva suu, kyynelten puuttuminen itkiessä, ärtyisyys sekä vähentynyt fyysinen aktiivisuus.  
• Juoda kannattaa säännöllisesti pitkin päivää ja jo ennen janon tunnetta. Tavallinen vesi on hyvä janojuoma. Muita hyviä juomia helteellä ovat esimerkiksi laimea mehu ja maito. Juomisen lisäksi tulee huolehtia riittävästä syömisestä, jotta suolatasapaino säilyy hyvänä. Vettä ei saa juoda lyhyessä ajassa litrakaupalla, sillä se on vaarallista.  
• Helteellä kannattaa pukeutua kevyesti löysiin, luonnonmateriaaleista valmistettuihin vaatteisiin. Auringonpaisteelta tulee suojautua viileillä pitkähihaisilla ja -lahkeisilla vaatteilla, leveälierisellä hatulla ja aurinkolaseilla sekä tarvittaessa aurinkosuojavoiteella. Auringolta kannattaa suojata erityisesti pienimpiä lapsia, jotka ovat alttiimpia lämmön ja UV-säteilyn aiheuttamille terveyshaitoille. Parhaiten suojautuminen onnistuu pysymällä varjossa sekä välttämällä ulkoilua keskipäivällä. Aurinkosuojavoidetta ei suositella käytettäväksi alle kaksivuotiailla.  
  Suojaudu auringolta oikein (Säteilyturvakeskus)
• Huomioikaa sääolosuhteet päivittäisessä toiminnan suunnittelussa. Jos mahdollista, ajoittakaa ulkoilu ja ulkoliikunta päivän viileämpään aikaan, esimerkiksi aikaiseen aamupäivään. Välttäkää kuumissa olosuhteissa voimakasta fyysistä rasitusta.  
• Ulkoillessa ja ulkoliikunnassa kannattaa mahdollisuuksien mukaan pysytellä varjoisilla ja viileämmillä alueilla.   
• Jos piha-alue on hyvin aurinkoinen, luokaa pihalle väliaikaisia varjopaikkoja aurinkosuojien tai -katosten avulla. Muistakaa varmistaa aurinkosuojien ja -katosten turvallisuus.  
• Jos lasta nukutetaan vaunuissa, vaunuja ei saa jättää auringonpaisteeseen. Varmistakaa, että ilma pääsee kiertämään vaunuissa.  
• Matkustettaessa auton ikkuna kannattaa suojata aurinkosuojalla. Lasta ei saa jättää pysäköityyn ajoneuvoon.  
• Tarkkailkaa lämpösairauksien oireita ja ryhtykää tarvittaessa toimenpiteisiin. 
  Lämpösairaudet
• Jos oireet ovat voimakkaita tai eivät hellitä, ota yhteyttä terveydenhuoltoon (oma terveyskeskus, päivystys tai 116117-Päivystysapu). Hoitoon tulee hakeutua sitä herkemmin, mitä pienempi lapsi on. Jos lapsi on hyvin voimaton ja voipunut, tulee heti hakeutua hoitoon. Kiireellisessä hätätilanteessa soita hätänumeroon 112.  

Asumisterveysasetuksen toimenpiderajat korkeisiin sisälämpötiloihin liittyen 

Asumisterveysasetuksessa (545/2015) on säädetty huonelämpötilojen toimenpiderajoista. Lämmityskauden ulkopuolella korkean huonelämpötilan toimenpideraja on opetuslaitoksissa, lasten päivähoitopaikoissa ja muissa vastaavissa tiloissa 32 astetta.

Jos toimenpideraja ylittyy, on haitasta vastuussa olevan ryhdyttävä toimenpiteisiin terveyshaitan selvittämiseksi ja tarvittaessa sen poistamiseksi tai rajoittamiseksi.

Ongelmatilanteissa ottakaa yhteyttä kiinteistön omistajaan ja tarvittaessa kunnan terveydensuojeluviranomaiseen.

• Asumisterveysasetus (STMa 545/2015, Finlex) 
• Asumisterveysasetuksen soveltamisohje (pdf, ladattavissa Lupa- ja valvontaviraston verkkosivuilta)