Hellevarautuminen sosiaali- ja terveydenhuollon hoitolaitoksissa ja hoivayksiköissä

Kenelle ohje on tarkoitettu?

Tämä ohje on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille ympärivuorokautisia hoito- ja hoivapalveluita tuottavissa yksiköissä (sairaalat ja perusterveydenhuollon vuodeosastot, hoivakodit ja palveluasuminen).

Helle ja kuumasta säästä aiheutuva toimitilojen ylilämpeneminen ovat merkittävä riski sosiaali- ja terveydenhuollon hoitolaitoksissa ja hoivayksiköissä, sillä erityisesti ikääntyneet ja pitkäaikaissairaat sekä myös vakavasti akuutisti sairaat ovat herkkiä kuumuuden haittavaikutuksille. Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka hoitolaitoksissa ja hoivayksiköissä voidaan ehkäistä helteestä aiheutuvia terveys- ja hyvinvointihaittoja ennakoivan suunnittelun ja hellejaksojen aikana tehtävien varautumistoimien avulla.

Ennalta varautuminen

• Kartoittakaa helteiden aiheuttama terveysriski: Mitkä osastot ja huoneet lämpenevät herkimmin? Missä osastoilla ja huoneissa sijaitsevat kuumuuden vaikutuksille herkimmät potilaat tai asukkaat? 
• Asentakaa potilas- tai asukashuoneisiin, hoitotoimenpidehuoneisiin, lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden säilytystiloihin sekä yleisiin oleskelu- ja odotustiloihin mittarit lämpötilan ja tarvittaessa myös ilmankosteuden seurantaa varten.
• Varmistakaa, että ikkunat saa tarvittaessa avattua (jos ilmastointi sen sallii) ja varjostettua vaaleiden sälekaihtimien tai verhojen avulla. Lämpenemistä voi ehkäistä myös ikkunaan kiinnitettävän aurinkosuojakalvon, ikkunan ulkopuolelle asennettavan varjostava markiisin tai suojaavan kasvillisuuden avulla.
• Jos potilas- tai asukashuoneet kuumenevat herkästi, perustakaa erityisiä viileitä tiloja, joissa lämpötila säilyy jatkuvasti alle 25 asteessa. Tehkää tilojen viilentämiseen vaadittavat muutokset ja hankinnat hyvissä ajoin (esim. ikkunoiden aurinkosuojaus, siirrettävät jäähdyttimet).
• Suunnitelkaa varautumistoimenpiteet helteen aikana, nimetkää vastuutahot ja laatikaa henkilöstölle ohjeistukset. Huomioikaa ohjeistuksissa huonelämpötilojen ja tarvittaessa ilmankosteuden seuranta, keinot huonetilojen viilentämiseksi, erityisten viileiden tilojen perustaminen ja käyttö, riskialttiiden potilaiden tai asukkaiden tunnistaminen ja tarpeen vaatiessa priorisointi, potilaiden tai asukkaiden voinnin säännöllinen tarkkailu ja hoitotoimenpiteet kuumahaittojen ehkäisemiseksi sekä toimenpiteet henkilöstön hyvinvoinnin ja turvallisuuden varmistamiseksi. Pohtikaa myös keinoja, joilla henkilökuntaa saadaan tarvittaessa lisättyä nopeasti.
• Kouluttakaa ja ohjeistakaa henkilökuntaa hellevarautumisesta jo ennalta ja aina lämpimän kauden alussa.
• Seuratkaa kesällä sääennusteita ja hellevaroituksia ja ryhtykää toimenpiteisiin hyvissä ajoin.
  • Helle- ja pakkasvaroitukset (Ilmatieteen laitos)
  • Varoitukset maa- ja merialueilla (Ilmatieteen laitos)

Toimenpiteet helteen aikana

• Suomessa Ilmatieteen laitos antaa hellevaroituksen, kun ennusteen mukaan vuorokauden ylin lämpötila kohoaa 27 asteeseen ja keskilämpötila 20 asteeseen. Kuumuudelta ja auringolta suojautuminen kannattaa kuitenkin huomioida jo tätä alemmissa lämpötiloissa. Varautumistoimenpiteisiin tulee ryhtyä aina, kun huonelämpötilat nousevat tavanomaista korkeammiksi.
• Tiedottakaa henkilökuntaa hellevaroituksesta ja muistuttakaa helteeseen liittyvistä toimintakäytännöistä ja varautumisohjeista.
• Varmistakaa, että nesteitä ja muita varautumisen edellyttämiä tarvikkeita on riittävästi saatavilla.
• Seuratkaa huonelämpötiloja aamulla, päivällä ja myöhään illalla.
• Tunnistakaa kuumuuden vaikutuksille erityisen riskialttiit potilaat tai asukkaat ja tarvittaessa priorisoikaa toimenpiteitä.
  Riskiryhmät
• Pyrkikää estämään lämpötilan kohoaminen potilas- tai asukashuoneissa, hoitotoimenpidetiloissa, lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden säilytystiloissa sekä yleisissä oleskelu- ja odotustiloissa. Varjostakaa auringonpuoleiset ikkunat sälekaihtimilla tai verhoilla, sulkekaa ikkunat päivällä, kun ulkoilma on sisäilmaa lämpimämpää, sammuttakaa turhat valot ja sähkölaitteet ja tuulettakaa tilat illalla/yöllä läpivedon avulla tai tehostamalla koneellista ilmanvaihtoa. Jos mahdollista, käyttäkää jäähdyttäviä ilmastointilaitteita.
• Tuulettimista saa helpotusta, jos sisäilma on alle 35 astetta. Koska tuuletin ei viilennä ilmaa, niin tätä lämpimämmässä siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Liian lämpimässä tuuletin lisää kehon lämpökuormaa. Tuuletin myös haihduttaa iholta nestettä, joten sitä ei tule sijoittaa aivan potilaan viereen tai puhaltamaan suoraan iholle. Tuuletin on hyvä asettaa niin, ettei se puhalla ilmaa suoraan henkilöltä toisen luo.
• Viilentäkää tarvittaessa ainakin osa potilas- tai asukastiloista alle 25 asteeseen. Siirtäkää kuumuuden vaikutuksille herkimmät viileisiin tiloihin ainakin muutamaksi tunniksi päivässä. Hoitolaitoksessa olisi hyvä olla myös yleisiä viileitä tiloja, joihin parempikuntoiset potilaat tai asukkaat voivat siirtyä itsenäisesti.
• Seuratkaa säännöllisesti potilaiden tai asukkaiden nesteytystä ja hyvinvointia. Nestetasapainon ja sairauksien oireiden pahenemisen lisäksi kannattaa tarkkailla kehon lämpötilaa, sydämen sykettä ja verenpainetta. Sopeuttakaa elimistön lämmönsäätelyyn vaikuttavia lääkityksiä lääkärin ohjeiden mukaisesti. Viilentäkää kehoa tarvittaessa esimerkiksi viileiden suihkujen tai kylmäkääreiden avulla.
  Lämpösairaudet
• Käyttäkää potilailla tai asukkailla kevyitä, väljiä ja luonnonmateriaaleista, kuten puuvillasta valmistettuja vaatteita ja petivaatteita.
• Välttäkää potilaiden tai asukkaiden ylimääräistä fyysistä rasitusta, samoin ulkoilua päivän kuumimpaan aikaan. Ulkoillessa pysytelkää varjossa.
• Käyttäkää erityistä harkintaa potilaan tai asukkaan kotiuttamisessa, mikäli potilaan tai asukkaan vointi voi olennaisesti heikentyä kuumuudesta johtuen, koti lämpenee herkästi tai kotona ei ole saatavilla apua.
• Lisätkää hoitohenkilökuntaa, mikäli potilaiden tai asukkaiden tehostettu tarkkailu, hoitotoimenpiteet sekä muut varautumistoimet sitä edellyttävät. Tarvittaessa harkitkaa kiireettömien toimintojen siirtämistä.
• Henkilökohtaisten suojainten käyttö voi lisätä terveyden- ja sosiaalihuollon työntekijöiden riskiä kuumuudesta aiheutuville terveyshaitoille. Kuumassa työskentelystä ja sen haitoilta suojautumisesta löytyy lisätietoa Työterveyslaitoksen sivuilta.
  Kuumassa työskentely (Työterveyslaitos)

Asumisterveysasetuksen toimenpiderajat korkeisiin sisälämpötiloihin liittyen

Asumisterveysasetuksessa (545/2015) on säädetty huonelämpötilojen toimenpiderajoista. Lämmityskauden ulkopuolella korkean huonelämpötilan toimenpideraja on palvelutaloissa, vanhainkodeissa ja muissa vastaavissa tiloissa 30 astetta.

Jos toimenpideraja ylittyy, on sen, kenen vastuulla haitta on, ryhdyttävä toimenpiteisiin terveyshaitan selvittämiseksi ja tarvittaessa sen poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Ongelmatilanteissa ottakaa yhteyttä kiinteistön omistajaan ja tarvittaessa kunnan terveydensuojeluviranomaiseen.

On hyvä huomioida, etteivät asumisterveysasetuksen toimenpiderajat ole terveysperusteisia. Vakavia terveyshaittoja voi ilmetä myös asumisterveysasetuksen näkökulmasta hyväksyttäväksi katsotuissa lämpötiloissa. Varautumistoimiin on siten syytä ryhtyä aina, kun lämpötilat kohoavat tavanomaisista huonelämpötiloista.

• Asumisterveysasetus (STMa 545/2015, Finlex)
• Asumisterveysasetuksen soveltamisohje (pdf, ladattavissa Lupa- ja valvontaviraston verkkosivuilta)