Koronarokotteet – Eri ryhmien rokotukset

Tällä sivulla

Vakavan koronataudin riskiryhmät

Koronaviruksen aiheuttamien vakavien tautitapausten määrä on oleellisesti vähentynyt omikron varianttien aikana koko väestössä. 

Ikä on merkittävin vakavan koronavirustaudin riskitekijä. Vakavan koronataudin riski nousee merkittävästi 80. ikävuoden jälkeen, vaikka henkilöllä ei olisi mitään taustasairauksiakaan.

Tietyt taustasairaudet suurentavat riskiä saada vakava koronavirustauti eli joutua sairaala- ja tehohoitoon tai menehtyä tautiin. Yli 75-vuotiailla jo yksi koronataudille altistava perussairaus lisää riskiä sairastua vakavaan koronatautiin. Riski on korkeampi myös kaikenikäisillä, joilla on kaksi tai useampi koronataudille altistava perussairaus.  

Sen sijaan riski sairastua vakavasti on pieni alle 75-vuotiailla, jotka ovat perusterveitä tai joilla on yksi koronataudille altistava perussairaus. 

THL tuotti vuoden 2021 alussa tämän asiantuntija-arvion niistä sairauksista ja tiloista, jotka voivat altistaa vakavalle koronataudille. THL on päivittänyt arviota saadun tutkimustiedon perusteella. 

Osa alla luetelluista sairauksista ja tiloista on sellaisia, että henkilö luetaan voimakkaasti immuunipuutteiseksi. 
Katso tarkemmin: Voimakkaasti immuunipuutteisten koronarokotukset 

Sairaudet ja tilat, joiden arvioidaan voivan altistaa 12 vuotta täyttäneet vakavalle koronavirustaudille

Kirjallisuutta

Cariou B, Hadjadj S, Wargny, ym. Phenotypic characteristics and prognosis of inpatients with COVID-19 and diabetes: the CORONADO study. Diabetologia 2020. 

Clift AK, Coupland CAC, Keogh RH, ym. COVID-19 Mortality Risk in Down Syndrome: Results From a Cohort Study Of 8 Million Adults. Ann Intern Med . 2020.

Goodall JW, Reed TAN, Ardissino M, ym. Risk factors for severe disease in patients admitted with COVID-19 to a hospital in London, England: a retrospective cohort study. Epidemiol Infect. 2020.

Gianfrancesco M, Hyrich KL, Al-Adely S, ym. Characteristics associated with hospitalisation for COVID-19 in people with rheumatic disease: data from the COVID-19 Global Rheumatology Alliance physician-reported registry. 

Petrilli CM, Jones SA, Yang J,ym.  Factors associated with hospital admission and critical illness among 5279 people with coronavirus disease 2019 in New York City: prospective cohort study. BMJ. 2020.

Reilev M, Kristensen KB, Pottegård A, ym. Characteristics and predictors of hospitalization and death in the first 11 122 cases with a positive RT-PCR test for SARS-CoV-2 in Denmark: a nationwide cohort. 

Williamson EJ, Walker AJ, Bhaskaran K,ym.  Factors associated with COVID-19-related death using OpenSAFELY. Nature. 2020.

Päivitetty 24.9.2025

Voimakkaasti immuunipuutteisilla heikentynyt immuunijärjestelmä ei synnytä yhtä hyvää suojaa koronatautia vastaan kuin terveillä henkilöillä. Tehosterokoteannokset parantavat suojaa myös useimmilla heistä.

Voimakkaasti immuunipuutteisten koronarokotukset

Ketkä katsotaan voimakkaasti immuunipuutteisiksi?

Voimakkaasti immuunipuutteisiksi katsotaan henkilöt, joilla jokin sairaus, lääkehoito tai  toimenpide on heikentänyt immuunijärjestelmää merkittävästi. 
Lue tarkemmin: Kuka on voimakkaasti immuunipuutteinen?

Mitä rokotteita käytetään?

Voimakkaasti immuunipuutteisille käytetään Comirnaty-koronarokotteita: 

Annostus ja aikataulu

Perusrokotussarja

Kaikille voimakkaasti immuunipuutteisille 6 kuukauden iästä alkaen suositellaan perusrokotussarjana kahta rokoteannosta. 

Kantasolusiirteen saaneille suositellaan perussarjana yksilöllisen harkinnan mukaan 2–3 rokoteannosta.

Suosittelemme, että

  • kaksi ensimmäistä annosta annetaan 6–12 viikon annosvälillä.
  • kolmas annos annetaan kantasolusiirteen saaneille aikaisintaan 2 kuukauden kuluttua toisesta annoksesta. 

Tehosteannokset

Kaikille voimakkaasti immuunipuutteisille 6 kuukauden iästä alkaen suositellaan tehosteannosta alkusyksyllä riippumatta siitä, montako tehosteannosta henkilö on aiemmin saanut tai montako kertaa hän on sairastanut koronan. 

Syksyllä annetun tehosteannoksen jälkeen voimakkaasti immuunipuutteisille voidaan antaa muita tehosteannoksia hoitavan lääkärin yksilöllisen arvion perusteella. 

Arviota tehdessä on syytä huomioida 

  • henkilön aiemmat rokoteannokset ja immuunivaste
  • sairastumisriski 
  • muut suojautumiskeinot rokotteen lisäksi
  • aikataulutus suhteessa muuhun hoitoon.
Suosittelemme, että koronataudin sairastaneelle rokote annetaan aikaisintaan 6 kuukauden kuluttua sairastetusta taudista. Myös edellisen koronarokoteannoksen ja tehosterokoteannoksen välillä on suositeltavaa olla vähintään kuusi kuukautta.

THL:n tutkimuksen mukaan valtaosalla väestöstä on muodostunut immuniteettia sekä aiemmin saatujen rokoteannosten että sairastettujen koronavirustartuntojen myötä. Tiheästä rokottamisesta ei ole odotettavissa parempaa suojaa myöskään immuunipuutteisille. 

Miksi voimakkaasti immuunipuutteinen tarvitsee useampia rokoteannoksia kuin terveet henkilöt? 

Voimakkaasti immuunipuutteisilla vaikean koronataudin riski ja kuolleisuus koronataudin jälkeen on korkeampi kuin muulla väestöllä. Toisaalta rokote ei usein tuota heille yhtä hyvää suojaa kuin henkilöille, joilla ei ole immuunipuutosta aiheuttavaa sairautta tai lääkitystä.

Tehosteannoksen odotetaan vahvistavan immuniteettia. THL:n tutkimuksessa neljännen rokoteannoksen jälkeen vasta-aineiden määrä jäi voimakkaasti immuunipuutteisilla kuitenkin edelleen matalammaksi kuin terveillä aikuisilla kolmannen annoksen jälkeen.

Uusista tehosteannoksista voi olla lisähyötyä osalle voimakkaasti immuunipuutteisista. Heillä rokote nostaa vasta-aineiden määrää, kun edellisestä rokotuksesta tai tartunnasta on kulunut pidempi aika ja vasta-aineiden määrä on laskenut. Tiheästi toistetuista rokotuksista ei kuitenkaan ole odotettavissa lisähyötyä. 

Osalla voimakkaasti immuunipuutteisista vakavan taudin riski voi säilyä korkeana rokotuksista huolimatta 

Voimakkaasti immuunipuutteisilla yksilöiden välinen vaihtelu rokotevasteessa on suurta, sillä immuunipuutoksen vakavuus vaikuttaa vasteeseen. THL:n tutkimuksen mukaan erityisesti vaikea krooninen munuaissairaus ja immuunivastetta heikentävä lääkitys heikensivät vasta-ainevastetta.

Tällaisten henkilöiden on koronatartuntaa epäiltäessä erityisen tärkeää ottaa herkästi yhteyttä terveydenhuoltoon, jotta tartunta voidaan varmistaa ja mahdollinen viruslääkitys aloittaa riittävän ajoissa.

Lisätietoa koronatartunnan oireista, testaamisesta ja hoidosta:
Korona tautina

Kirjallisuus

Kamar N, Abravanel F, Marion O, Couat C, Izopet J, Del Bello A. Three Doses of an mRNA Covid-19 Vaccine in Solid-Organ Transplant Recipients. N Engl J Med. 2021;385(7):661-2.

Hall VG, Ferreira VH, Ku T, Ierullo M, Majchrzak-Kita B, Chaparro C ym. Randomized Trial of a Third Dose of mRNA-1273 Vaccine in Transplant Recipients. N Engl J Med. 2021 Sep 23;385(13):1244-1246.

Stumpf J, Tonnus W, Paliege A, Rettig R, Steglich A, Gembardt F ym. Cellular and Humoral Immune Responses After 3 Doses of BNT162b2 mRNA SARS-CoV-2 Vaccine in Kidney Transplant. Transplantation105(11):e267-e269, November 2021.

Abedon, AT, Teles MS, Alejo JL, Kim JD, Mitchell J, Chiang TPY ym. Improved Antibody Response After a Fifth Dose of a SARS-CoV-2 Vaccine in Solid Organ Transplant Recipients: A Case Series Transplantation106(5):e262-e263, May 2022

Osmanodja B, Ronicke S, Budde K, Jens A, Hammett C, Koch N ym. Serological Response to Three, Four and Five Doses of SARS-CoV-2 Vaccine in Kidney Transplant Recipients J Clin Med. 2022 May 4;11(9):2565.

Haveri A, Solastie A, Ekström N, Österlund P, Nohynek H, Nieminen T ym. Neutralizing antibodies to SARS-CoV-2 Omicron variant after third mRNA vaccination in health care workers and elderly subjects. Eur J Immunol. 2022 May;52(5):816-824.

Raskaana olevien ja imettävien koronarokotukset

Kaikille 18 vuotta täyttäneille raskaana oleville suositellaan koronarokotuksen perussarjan yhtä rokoteannosta, jos henkilö ei ole aiemmin saanut koronarokotuksia. 

Koronarokotuksen tehosteannosta suositellaan syksyllä 2025 raskaana oleville, joilla on useita vakavan koronataudin riskiä lisääviä sairauksia.  
Lue lisää: Koronarokotukset

Raskaana olevalle voi antaa koronarokotteen missä tahansa raskauden vaiheessa. Koronarokotuksen voi antaa myös imetyksen aikana.

Miksi kaikille raskaana oleville ei suositella koronarokotuksen tehosteannosta?

Koronaviruksen aiheuttamien vakavien tautitapausten määrä on oleellisesti vähentynyt omikron-varianttien aikana koko väestössä, myös raskaana olevilla. Vakavan koronataudin tai koronan aiheuttaman raskauskomplikaation riski on erittäin pieni niillä raskaana olevilla, joilla ei ole useampia vakavalle koronataudille altistavia sairauksia.
Lue lisää: Kuka tarvitsee koronarokotuksen syksyllä 2025? : Suositus ja sen epidemiologinen tausta

Voiko koronavirusrokotteen antaa naiselle, joka suunnittelee raskautta?

Voi antaa. Rokotuksen jälkeen voi tulla raskaaksi ilman varoaikaa. Raskauden yrittämistä tai hedelmällisyyshoitoja ei tarvitse siirtää koronarokotuksen vuoksi.

Koronavirusrokotteet opettavat elimistöä muodostamaan vasta-aineita tautia aiheuttavaa koronavirusta vastaan. Ei ole viitteitä siitä, että koronavirustautia torjuvat vasta-aineet aiheuttaisivat ongelmia istukan kehittymiseen tai tulevaan raskauteen. Nykyisen tutkimustiedon ja käyttökokemuksen perusteella millään rokotteella ei ole todettu olevan vaikutusta hedelmällisyyteen.

Onko raskaana olevan turvallista ottaa koronarokote?

Raskaana olevien koronarokottamisen turvallisuudesta ja vaikuttavuudesta on kertynyt paljon tietoa, muun muassa monia meta-analyyseja. 

Tutkimukset rokotteen laajasta käytöstä eri maissa raskaana olevilla naisilla eivät anna viitteitä erityisistä raskaana olevaa tai kehittyvää sikiötä koskevista turvallisuushuolista. Tutkimusten mukaan koronarokote ei lisää keskenmenon riskiä tai riskiä raskaus- tai synnytyskomplikaatioille. Tutkimuksissa ei ole myöskään havaittu haitallisia vaikutuksia vastasyntyneelle.

Suomalaisten tilastojen mukaan koronarokotuksen raskauden aikana saaneet synnyttivät hieman harvemmin ennenaikaisen tai pienipainoisen lapsen kuin muut synnyttäjät.

Euroopan lääkeviranomainen (EMA) on arvioinut mRNA-rokotteiden käyttöä raskauden aikana ja todennut, että mRNA-rokotteita voidaan antaa raskauden ja imetyksen aikana. 
EMA: COVID-19: latest safety data provide reassurance about use of mRNA vaccines during pregnancy (18.1.2022)

mRNA-rokotteet eivät sisällä eläviä viruksia eikä niistä voi saada koronavirusinfektiota.

Rokotteet eivät muuta ihmisen perimää, koska ne eivät pääse solun tumaan, jossa perimäainesta (DNA:ta) säilytetään. mRNA-rokotteiden mRNA tuhoutuu parissa vuorokaudessa elimistössä. Biologiselta näkökannalta ajatellen ei ole syytä olettaa, että koronarokotteista aiheutuisi sikiölle haittaa.

Koronarokotteiden turvallisuudesta raskaana oleville on kerrottu myös rokotteiden valmisteyhteenvedoissa.
Comirnaty-rokotteet (Lääkeinfo)

Miten pian synnytyksen jälkeen voi antaa koronarokotteen?

Alatiesynnytyksen tai sektion jälkeen rokotteen voi ottaa viikon kuluttua, ellei rokottamiselle ilmene muuta estettä. 

Rokotetta ei kannata antaa, jos 

  • synnytyksestä toipuminen on vielä selvästi kesken
  • rokotettava on huonokuntoinen
  • epäillään esimerkiksi haava-alueen tai synnytyselinten infektiota.

Näin varmistetaan, että rokotuksen jälkeinen mahdollinen kuumereaktio ja tavanomaiset yleisoireet eivät haittaa synnytyksenjälkeisen tulehduksen tai muun komplikaation havaitsemista ja diagnosointia.

Onko rokotuksen jälkeen turvallista imettää?

Kyllä on. mRNA-rokotteiden sisältämä lähetti-RNA tuhoutuu ihmisen elimistössä parin vuorokauden kuluessa.  Osalla imettäjistä voi erittyä hyvin pieniä määriä mRNA:ta maitoon kahden vuorokauden aikana rokotuksen jälkeen. Vauvan ruoansulatuskanavassa mRNA pilkkoutuu entsyymeiden vuoksi, eikä se siirry lihassoluihin kuten pistettäessä rokotetta.

Rokotuksen aikaansaamia koronavirukselta suojaavia vasta-aineita siirtyy äidinmaidon mukana vauvalle, jolloin ne voivat suojata vauvaakin ensimmäisten elinkuukausien aikana. Näin tapahtuu myös monien muiden tarttuvilta taudeilta suojaavien vasta-aineiden kohdalla.

Kirjallisuuslähteet

Allotey, J. ym. Clinical manifestations, risk factors, and maternal and perinatal outcomes of coronavirus disease 2019 in pregnancy: living systematic review and meta-analysis. BMJ 2020; 370. 1.9.2020.

Blakeway, H. ym. COVID-19 vaccination during pregnancy: coverage and safety. Am J Obstet Gynecol. 10.8.2021.

Bookstein Peretz, S. ym. Short-term outcome of pregnant women vaccinated by BNT162b2 mRNA COVID-19 vaccine. Ultrasound Obstet Gynecol 2021. Accepted Author Manuscript. 

Ciapponi A., Berrueta M., Parker E. P. K. ym.: Safety of COVID-19 vaccines during pregnancy: A systematic review and meta-analysis. Vaccine 2023 41(25):3688-3700

Golan Y, Prahl M, Cassidy A, ym. Evaluation of Messenger RNA From COVID-19 BTN162b2 and mRNA-1273 Vaccines in Human Milk. JAMA Pediatr. Published online July 06, 2021. 

Gray KJ ym. Coronavirus disease 2019 vaccine response in pregnant and lactating women: a cohort study. Am J Obstet Gynecol 2021.

Haia Perl, S. ym.: SARS-CoV-2–Specific Antibodies in Breast Milk After COVID-19 Vaccination of Breastfeeding Women. JAMA 325, 2013–2014 (2021).  

Lipkind. ym. Receipt of COVID-19 Vaccine During Pregnancy and Preterm or Small-for-Gestational-Age at Birth - Eight Integrated Health Care Organizations, United States, December 15, 2020-July 22, 2021. MMWR. Morbidity and mortality weekly report vol. 71,1 26-30. 7 Jan. 2022. 

Magnus ,MC. ym. Covid-19 Vaccination during Pregnancy and First-Trimester Miscarriage. N Engl J Med. 2021 Nov 18.

Mullins, E. ym.  Pregnancy and neonatal outcomes of COVID-19: coreporting of common outcomes from PAN-COVID and AAP-SONPM registries. Ultrasound Obstet Gynecol, 57: 573-581. 

Rottenstreich M .ym. Covid-19 vaccination during the third trimester of pregnancy: rate of vaccination and maternal and neonatal outcomes, a multicentre retrospective cohort study. BJOG 2021.

Shafiee A, Gargari O, Athar M ym.: COVID-19 vaccination during pregnancy: a systematic review and meta-analysis BMC Pregnancy and Childbirth 20.1.2023

Shimabukuro, T. ym. Preliminary Findings of mRNA Covid-19 Vaccine Safety in Pregnant Persons. N Engl J Med 2021 June 17. 

Stock, S.J., Carruthers, J., Calvert, C. ym. SARS-CoV-2 infection and COVID-19 vaccination rates in pregnant women in Scotland. Nat Med 2022.

UK Health Security Agency. COVID-19 vaccine surveillance report. Week 47. 25 November 2021.

Vousden. ym. Impact of SARS-CoV-2 variant on the severity of maternal infection and perinatal outcomes: Data from the UK Obstetric Surveillance System national cohort. Preprint at Medrxiv. 

Wainstock, T. ym. Prenatal maternal COVID-19 vaccination and pregnancy outcomes. Vaccine. 2021. 

Zauche. ym. Receipt of mRNA COVID-19 vaccines preconception and during pregnancy and risk of self-reported spontaneous abortions, CDC v-safe COVID-19 Vaccine Pregnancy Registry 2020-21. 2021 Aug 09. PREPRINT available at Research Square. 

Fell DB, Dimanlig-Cruz S, Regan AK ym.: Risk of preterm birth, small for gestational age at birth, and stillbirth after covid-19 vaccination during pregnancy: population based retrospective cohort study. BMJ. 17. elokuuta 2022.

Hanna N., Heffes-Coon A., Lin X.: Detection of Messenger RNA COVID-19 Vaccines in Human Breast Milk JAMA Pediatr. 2022;176(12):1268-1270

Smith E. R., Oakley E., Grandner G. W. ym.: Adverse maternal, fetal, and newborn outcomes among pregnant women with SARS-CoV-2 infection: an individual participant data meta-analysis. BMJ Glob Health 8.1.2023

Watanabe A., Yasuhara J., Iwagami M. ym.: Peripartum Outcomes Associated With COVID-19 Vaccination During Pregnancy: A Systematic Review and Meta-analysis JAMA Pediatr. 2022;176(11):1098–1106