Tällä sivulla

Mikä on koronavirus SARS-CoV-2? 

Koronavirukset ovat suuri joukko viruksia, joita on todettu sekä ihmisillä että eläimillä.  Koronavirus SARS-CoV-2 on yksi näistä viruksista. Se aiheuttaa koronavirustaudin eli COVID-19-taudin. COVID-19 tulee sanoista corona, virus, disease, 2019.

Miten koronavirus tarttuu ja mikä on sen itämisaika? 

Koronavirus tarttuu pisaratartuntana, kun sairastunut henkilö yskii tai aivastaa sekä ilmavälitteisesti hienojakoisten aerosolien muodossa. Koronavirus tarttuu myös kosketuksen kautta ja pinnoilta. Virus ei kuitenkaan säily kauaa pinnoilla.

Taudin itämisajaksi on arvioitu 1–14 päivää. Omikronvariantin oireet ilmaantuvat yleensä noin kolme päivää tartunnasta. 

Nykytiedon mukaan koronavirustautiin sairastunut henkilö on tartuttavimmillaan oireisen taudin alussa ja 1–2 päivää ennen oireiden alkua. Tartuttavuus laskee jyrkästi ensimmäisten oireisten päivien jälkeen. Myös oireeton voi tartuttaa tautia eteenpäin.

Miten koronavirusta voi ehkäistä?      

Rokote on paras suoja koronavirusta vastaan. Vaikka suoja tartuntaa vastaan on kohtalainen ja lyhytkestoinen, rokote ehkäisee tehokkaasti vakavaa koronatautia. Myös oikealla yskintätekniikalla ja käsihygienialla on merkitystä. 

Mitkä ovat koronaviruksen oireet?

Koronavirus aiheuttaa yleensä äkillisen hengitystieinfektion. Taudinkuva voi vaihdella oireettomasta taudista vakavaan tautiin. Oireet voivat myös vaihdella taudin edetessä.

Koronaviruksen oireita voivat olla 

  • päänsärky
  • haju- tai makuaistin häiriöt
  • nuha, nenän tukkoisuus
  • yskä
  • hengenahdistus
  • voimattomuus, väsymys
  • lihaskivut
  • kurkkukipu, kurkun karheus 
  • kuume
  • pahoinvointi, oksentelu
  • ripuli

Millainen on vakava koronatauti

 Vakavassa koronataudissa sairastunut voi saada muun muassa

  • keuhkokuumeen
  • akuutin hengitysvaikeusoireyhtymän (acute respiratory distress syndrome, ARDS).

Sairastuneen tila voi heiketä nopeasti. Tilan heikkeneminen tapahtuu tavallisimmin, kun oireiden alkamisesta on kulunut noin viikko. Vakavimmillaan koronavirustauti voi johtaa kuolemaan.

Monella vakavia oireita saaneella on ollut jokin riskitekijä, kuten korkea ikä tai useat samanaikaiset perussairaudet. 
Vakavan koronavirustaudin riskiryhmät

Mitkä ovat koronainfektion seuraukset ja komplikaatiot?

Suuri osa koronaan sairastuneista sairastaa taudin lieväoireisena eikä tarvitse sairaalahoitoa. 

Sairaalahoidon tarve on yleisempää iäkkäillä, erityisesti 70 vuotta täyttäneillä ja potilailla, joilla on perussairauksia. Covid-19-potilaiden riski kuolla lisääntyy iän myötä. Riski lisääntyy myös potilailla, joilla on useita perussairauksia. 

Osa vaikeaan tautiin sairastuneista tarvitsee sairaala- ja tehohoitoa. Hengitysvaikeudesta kärsivät potilaat voivat tällöin tarvita hengityksen tukihoitoa, kuten lisähappea tai jopa hengityskonehoitoa. 

Koronainfektio lisää veren hyytymistaipumusta. Koronaan sairastuneella voi olla suurentunut riski saada verisuonitukos, kuten alaraajan syvä laskimotukos tai keuhkoveritulppa. 

Joillekin potilaille voi kehittyä neurologisia oireita kuten vireystason muutoksia. 

Akuutin koronataudin, kuten muidenkin virusinfektioiden, jälkeen voi esiintyä pitkittyneitä oireita (ns. long covid). 

Pitkittynyt koronatauti eli long covid

Long covid on koronavirusinfektion jälkitauti. Sen oireet kestävät vähintään kaksi kuukautta eikä näitä oireita voi selittää muulla diagnoosilla. 

Mitkä ovat long covidin oireet?

Yleisimmät oireet ovat 

  • voimakas uupumus
  • hengenahdistus
  • kykenemättömyys ajatella selkeästi tai keskittyä eli niin sanottu aivosumu. 

Erilaisia oireita on kuvattu runsaasti ja niitä voi olla useita samaan aikaan. 

Oireet voivat ilmaantua uudelleen akuutista COVID-19-taudista toipumisen jälkeen tai ne voivat jatkua alkuperäisen sairauden jälkeen. Oireet voivat myös vaihdella, niiden voimakkuus aaltoilla tai uusiutua ajan myötä. Oireita voi pahentaa henkinen ja fyysinen stressi ja rasitus. 

Yleisimipien oireiden lisäksi long covidiin on liitetty esimerkiksi seuraavia oireita. Oireita voi esiintyä samalla ihmisellä useissa eri elinjärjestelmissä.

  • väsymys
  • hengitysvaikeudet
  • pystyasentoon liittyvä sydämentykytys
  • rasituksen jälkeinen huonovointisuus
  • univaikeudet
  • ahdistuneisuus, masennus tai kyvyttömyys tuntea iloa ja nauttia asioista.
  • sydämentykytys, sydäntuntemukset
  • rintakehän painon tunne tai kipu
  • nivel- tai lihaskivut
  • haju- tai makuaistin muutokset, aistiharhat
  • jatkuva yskä
  • muutokset ihossa ja hiuksissa, mukaan lukien hiustenlähtö, ihottumat
  • ruuansulatuskanavan oireet kuten pahoinvointi ja oksentelu, löysävatsaisuus, ripuli
  • ruumiinlämmön nousu, kuumeilu
  • raajojen turvotus
  • muistihäiriöt

Miten long covidiin sairastutaan?

Long covidiin voi sairastua koronavirusinfektion jälkeen.  Long covidin voi saada, vaikka olisi sairastanut koronataudin oireettomana. Vaikea koronatauti voi altistaa long covid -oireiden kehittymiselle.

Long covid -diagnoosin tekee lääkäri. Long covidille ei ole yleisesti hyväksyttyä laboratorio- tai kuvantamistestiä, vaan lääkäri tekee diagnoosin esitietojen ja kliinisen tutkimuksen perusteella. Samalla voidaan tehdä laboratorio- tai muita tutkimuksia lähinnä muiden sairauksien poissulkemiseksi.

Miten long covidia torjutaan?

Long covidin riskiä vähentävät samat toimet, joilla suojaudutaan koronavirusinfektiolta. Myös koronavirusrokotteet näyttävät suojaavan long covidilta.

On näyttöä, että koronataudin useamman kerran sairastavat voivat olla alttiimpia saamaan pitkäkestoisia oireita.

Mistä long covid johtuu?

Long covidin tarkkaa mekanismia ei vielä tunneta ja sitä selvitetään yhä.

Koronavirustaudin lisäksi moneen muuhunkin infektiotautiin liittyy jälkioireita, joiden vakavuus ja kesto vaihtelevat eri tautien välillä ja usein myös tautien sisällä suuresti. Koska koronavirus on niin yleinen, myös long covid -potilaita on paljon.

Kuinka yleinen long covid on?

Taudin määritelmä perustuu oireisin, eikä tarkkaa taudin määritelmää ole. Tauti aaltoilee ja paranee usein itsestään. Näistä syistä on vaikea määrittää taudin yleisyyttä. 

Lisäksi long covidiin liitetyt oireet olleet väestössä yleisiä jo ennen koronaviruksen aiheuttamaa pandemiaa. Pandemian myötä suuri osa väestöstä on sairastanut koronataudin, mikä tekee oireiden ja long covidin tutkimisen haastavaksi ja vaikeuttaa edelleen yleisyyden määrittämistä. Kansainvälisissä tutkimuksissa long covid -oireiden esiintymisen vaihteluväli on suuri, mikä kuvastaa määritelmän vaikeutta.

Vaikea toiminta- ja työkykyä rajoittava pitkäkestoinen tautimuoto on harvinaisempi, samoin lasten sairastavuus. Yksittäisistä lievistä oireista voi kärsiä useampi. Vaikka monella koronapotilaalla jotkut oireet jatkuvat useita viikkoja, ei kaikki pitkittynyt oireilu ole long covidia.

Suomessa tutkitaan taudin yleisyyttä ja epidemiologiaa, mutta nämäkin tutkimukset kärsivät edellä mainituista taudin määrittelemiseen liittyvistä ongelmista.  Vuoden 2022 elokuun loppuun mennessä 21 000 ihmistä oli Suomessa saanut long covid -diagnoosin.  Tähänkin lukumäärään liittyy paljon epävarmuuksia, jotka todennäköisesti johtuvat siitä, ettei taudin diagnostinen käytäntö ole vakiintunut.

Miten long covidia hoidetaan?

Yleisimmät hoitomenetelmät ovat oireenmukaisia, kuntouttavia ja kouluttavia. Sairastuneen on tärkeä vähentää oireita pahentavia asioita. Lievät long covid -oireet paranevat todennäköisesti itsestään

Yleisesti hyväksyttyä lääkehoitoa tautiin ei ole. Oireiden hoidossa käytetään useita eri lääkkeitä. Lääkäri saattaa kokeilla long covid -potilaillaan erilaisia lääkehoitoja, jotta löytäisi lääkkeen, josta juuri tämä henkilö hyötyy. Hyöty saattaa vaihdella potilaasta ja oirekuvasta riippuen. Parantavaa lääkehoitoa ei ole löydetty.

Kuinka kauan long covid kestää?

Koska COVID-19 on suhteellisen uusi tauti, ei varmoja vastauksia vielä ole. Määritelmän mukaan pitkittyneet oireet kestävät vähintään 2 kuukautta. Yli kuusi kuukautta kestävät oireet ovat tavallisia, mutta etenkin taudin lievillä muodoilla näyttää olevan vahva paranemistaipumus. Vaikeiden taudinmuotojen on joissain tapauksissa kuvattu kestäneen jo yli 2 vuotta.

Katso myös

Miten koronainfektioita hoidetaan?

Useimmiten koronainfektiota voi hoitaa oireenmukaisesti, kuten muitakin äkillisiä hengitystieinfektioita.
Hengitystieinfektioiden itsehoito (Terveyskylä)

COVID-19-koronavirusinfektioon on olemassa ja kehitteillä myös lääkehoitoja. Niiden käyttöä voidaan harkita, jos henkilöllä on riski sairastua vakavaan koronavirusinfektioon iän, sairauden tai kehon puolustuskykyä heikentävän lääkityksen vuoksi.  Lääkehoidon aloittamisesta päättää aina lääkäri.