Kenelle ohje on tarkoitettu?
Tämä ohje on tarkoitettu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille.
Miksi ohje on tehty?
Ohjeen tavoitteena on auttaa ammattilaisia kohtaamaan eri taustoista tulevia asiakkaita kokonaisvaltaisesti mielenterveyttä edistäen. Tämä sisältää sekä häiriöiden ehkäisyn että niiden hoidon ja mielen hyvinvoinnin edistämisen. Ohje auttaa myös sen varmistamisessa, että palvelut toteutuvat yhdenvertaisina.
Useat Suomen lait edellyttävät yhdenvertaisten palvelujen tarjoamista:
- Terveydenhuoltolaki ja sosiaalihuoltolaki edellyttävät, että palvelut tarjotaan yhdenvertaisesti ja asiakkaan tarve arvioidaan kokonaisvaltaisesti.
- Suomen perustuslaki ja yhdenvertaisuuslaki velvoittavat edistämään yhdenvertaisuutta ja kieltävät syrjinnän kielen, uskonnon, alkuperän tai kulttuurin perusteella.
- Saamen kielilaki turvaa saamelaisten oikeuden käyttää omaa kieltään viranomaisasioinnissa ja palveluissa saamelaisten kotiseutualueella.
- Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta turvaa välttämättömän toimeentulon ja huolenpidon turvapaikanhakijoille ja ihmiskaupan uhreille.
- Terveydenhuoltolaki velvoittaa antamaan kiireellisen hoidon kaikille Suomessa oleskeleville henkilöille riippumatta oleskeluluvasta (esim. paperittomat).
Kaikilla Suomessa kunnassa asuvilla henkilöillä sekä kaikilla alaikäisillä ja raskaana olevilla on oikeus samoihin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Turvapaikanhakijoilla ja paperittomilla henkilöillä oikeudet ovat rajatummat: turvapaikanhakijoilla on oikeus kiireelliseen ja välttämättömään hoitoon, paperittomilla kiireelliseen hoitoon. Hoidon tarpeellisuuden arvioi terveydenhuollon ammattilainen.
Kulttuurinen moninaisuus Suomessa
Jokaisella meistä on omat kulttuurimme, joiden mukaan kuulumme enemmistö- tai vähemmistöryhmiin. Suomen väestö on aina ollut kulttuurisesti moninainen. Suomessa on useita etnisiä, kulttuurisia, kielellisiä ja uskonnollisia vähemmistöjä, muun muassa alkuperäiskansa saamelaiset, suomenruotsalaiset, romanit, inkerinsuomalaiset, karjalaiset, juutalaiset ja tataarit sekä myöhemmin Suomeen muuttaneet ryhmät ja heidän jälkeläisensä.
Joillakin väestöryhmillä mielenterveyden haasteet voivat korostua tai niihin voi liittyä erityispiirteitä tai -tarpeita. Mielenterveyttä voivat haastaa tekijät, jotka liittyvät elämäntilanteeseen, kuten maahanmuutto tai pakolaisuus, sekä yhteiskunnallisiin ilmiöihin, kuten rasismi ja lainsäädäntö. Lisäksi esimerkiksi vähemmistöstressi, mielenterveysongelmiin liittyvä stigma ja luottamuksen puute palveluihin tai vähäinen tieto niistä voivat estää palveluiden käyttöä.
Näin edistät mielen hyvinvointia asiakastyössä
Kuten jokaisen asiakkaan kanssa, myös vähemmistöihin kuuluvien asiakkaiden kanssa tärkeintä on kohdata asiakas ennemmin yksilönä kuin ryhmän edustajana. Kiinnitä kohtaamisissa erityistä huomiota näihin asioihin:
Monet vähemmistöryhmät ovat kokeneet palveluissa syrjintää ja luottamuksen puutetta. Sen vuoksi luottamuksen rakentamisen rooli on korostunut.
- Kohtaa asiakas vailla kulttuuriin tai taustaan liittyviä oletuksia ja kysy, mikä hänelle on tärkeää. Tausta voi vaikuttaa arvoihin ja odotuksiin.
- Kerro muutoksista ajoissa ja selvästi, ja pidä kiinni sovituista asioista, jolloin luottamus vahvistuu erityisesti asiakkailla, joilla on aiempia kielteisiä kokemuksia viranomaisista.
- Korjaa väärinymmärrykset ystävällisesti. Rehellisyys lisää luottamusta ja antaa korjaavan kokemuksen.
Käsitykset mielenterveydestä vaihtelevat väestöryhmittäin. Ammattilaisen on tärkeää tarjota tietoa mielen hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tätä kutsutaan psykoedukaatioksi.
Selitä sekä mielenterveyden häiriöihin että mielen hyvinvointiin liittyviä ilmiöitä selkeästi ja konkreettisesti. Kysy asiakkaan toiveita tuesta.
- Muistuta, että mielen ja kehon reagoiminen vaikeisiin kokemuksiin on normaalia ja kuka tahansa voisi reagoida samanlaisessa tilanteessa samalla tavalla. Korosta, että oireita voidaan hoitaa.
- Kaikkia vaikeita tilanteita ei voi aina ratkaista. Tunnusta tilanne ja osoita ymmärrystä esimerkiksi sanomalla ”olen pahoillani” tai ”se mitä sinulle on tehty, on väärin.”
Rasistinen syrjintä lisää mielenterveyden kuormaa ja syrjäytymisen riskiä sekä heikentää luottamusta. Antirasismi tarkoittaa aktiivista ja tietoista toimintaa kaikkea rasismia vastaan. Sosiaali- ja terveydenhuollossa antirasistisen työotteen myötä jokainen asiakas kokee olevansa oikeassa paikassa, turvassa ja arvostettu omana itsenään.
- Jokaisella meistä on ennakko-oletuksia toisista ihmisistä. Pyri tunnistamaan ne itsessäsi, ja ole valmis itselle totunnaisista poikkeaviin ajatuksiin ja toimintatapoihin vailla arvottamista.
- Varmista, että työotteesi ei ole vain neutraali, vaan aktiivisesti antirasistinen ja rasistisia rakenteita tietoisesti korjaava.
- Tunnista ja puutu rasismiin kaikissa sen muodoissa. Rasismi voi ilmetä suorana syrjintänä, hienovaraisina asenteina tai näkymättöminä rakenteellisina esteinä.
Useilla vähemmistöryhmillä on tavallista enemmän kasautuneita turvattomia ja järkyttäviä kokemuksia. Kulttuurisensitiivisyys ja traumainformoitu työote auttavat luomaan tilan, jossa asiakas kokee ymmärrystä, arvostusta ja turvaa.
- Kulttuurisensitiivisyys: kunnioittavassa vuorovaikutuksessa ammattilainen ja asiakas voivat ilmaista omaa kulttuuriaan ja tulla hyväksytyiksi ja kuulluiksi. Vältä stereotyyppisiä oletuksia kulttuurista, uskonnosta ja asiakkaan taustasta tai käyttäytymisestä, mutta ole niistä kiinnostunut ja arvostava.
- Traumainformoitu työote: tunnista trauman vaikutukset ja varmista turvallisuuden tunnetta vahvistava kohtaaminen. Kuuntele empaattisesti, vältä uudelleen traumatisoimista ja vahvista asiakkaan hallinnan tunnetta.
- Kun yhteistä kieltä ei ole, sanaton viestintä korostuu. Huomioi katsekontakti, asento, eleet, ilmeet, äänen sävy ja rytmi, sillä ne vaikuttavat korostuneesti asiakkaan turvallisuudentunteeseen.
Ammattilaisen voi olla haastavaa tunnistaa ja arvioida erilaisista taustoista tulevien ihmisten mielenterveyden oireita ja ongelmia, sillä kulttuuri vaikuttaa ongelmien ilmiasuun ja ilmaisuun.
- Pyri ymmärtämään asiakkaan omia kokemuksia oireista tai haasteista. Kiinnostus asiakkaan omista tulkinnoista helpottaa haasteiden tunnistamista ja lisää kokemusta kuulluksi tulemisesta.
- Arvioi oirekyselyiden ja testien soveltuvuutta tapauskohtaisesti ja hyödynnä monimenetelmäistä ja joustavaa lähestymistapaa. Esimerkiksi asiakkaan koulutustausta ja luku- ja kirjoitustaito voivat vaikuttaa siihen, mikä lähestymistapa on sopivin. Älä jätä erilaisen taustan vuoksi tutkimatta tai arvioimatta.
- Kerro löydöksistä selkeästi ja riittävällä ajalla. Mukauta kommunikointia esimerkiksi selkokielelle ja varmista, että ymmärrätte toisianne.
Monille viranomaistoiminta ja palvelujärjestelmä voivat olla vieraita, jolloin asiakas tarvitsee enemmän ohjausta ja tukea palveluihin löytämiseksi ja niistä putoamisen estämiseksi. Myös tottumukset erilaisista palvelujen sisällöistä voivat vaihdella, jolloin joustavuus tuen muodoissa korostuu.
- Tuen tarve on usein kokonaisvaltaisempaa ja moniammatillisuutta vaativaa. Kysy asiakkaan näkemyksiä ja tottumuksia hoidon tai tuen tavoitteista ja menetelmistä. Ole ammattilaisena mieleltäsi joustava.
- Varmista, että asiakas ymmärtää, mitä seuraavaksi tapahtuu ja tietää mitä odottaa. Perustele toimintaasi ja seuraavaan paikkaan ohjaamista ymmärrettävästi ja läpinäkyvästi.
- Pidä huolta, että asiakas pääsee seuraavaan palveluun. Voitte esimerkiksi varata yhdessä ajan tai täyttää yhdessä tarvittavat lomakkeet. Ole valmis joustavuuteen ohjauksessa.
Kulttuurisen moninaisuuden huomiointi palveluissa
Palvelurakenteiden yhdenvertaisuuteen ja saavutettavuuteen on tärkeää kiinnittää huomiota, jotta kukaan ei jää palvelujen ulkopuolelle ja jotta ne vastaavat erilaisten ihmisten tarpeisiin.
-
1
Hyödynnä moniammatillista yhteistyötä
Asiakkaiden tilanteet ja taustat vaihtelevat, jolloin moniammatillisuuden tärkeys korostuu. Yhteistyö auttaa tunnistamaan kokonaisvaltaisemmin yksilölliset tarpeet ja ohjaamaan asiakkaan oikeisiin palveluihin.
- Konsultoi matalalla kynnyksellä muita ammattilaisia esimerkiksi omalla työpaikalla, alueella tai toimikentällä.
- Varmista, että asiakkaan tilanteeseen liittyvä tieto siirtyy myös seuraavalle ammattilaiselle.
-
2
Huomioi palvelujen saavutettavuus ja tulkkipalvelut
Sosiaali- ja terveydenhuollossa on velvollisuus viestiä palveluista saavutettavasti ja tulkkaus on järjestettävä aina kun yhteistä kieltä asiakkaan kanssa ei ole.
- Varmista, että tieto palveluista ja oikeuksista on helposti saatavilla. Käännä kirjalliset ohjeet ja materiaalit selkokielelle ja mahdollisuuksien mukaan myös vähemmistökielille. Hyödynnä visuaalisia tukimateriaaleja ja huomioi kuvituksessa moninaisuus.
- Tarkista aina palveluita, prosesseja tai toimintaa kehitettäessä, että kulttuurisen moninaisuuden näkökulma on huomioitu. Kysy myös asiakkailta, miten palvelut vastaavat heidän tarpeisiinsa – muuten ne usein palvelevat vain pääväestöä.
- Tutustu tulkkivälitteiseen työskentelyyn ja oman organisaatiosi tulkkauskäytäntöihin. Tilaa tulkki aina kun asiakkaan kanssa ei ole yhteistä kieltä. Käytä ammattitulkkeja, älä perheenjäseniä.
- Hyödynnä mahdollisuuksien mukaan kulttuuritulkkausta, jossa kielellisen tuen lisäksi kulttuuritulkki voi välittää tietoa ja tukea vuorovaikutustilannetta oikaisten väärinymmärryksiä tai esittäen lisäkysymyksiä.
-
3
Huolehdi omasta jaksamisestasi
Asiakkailla voi olla erityisen raskaita elämänkokemuksia kuten kidutuskokemuksia tai sodan aiheuttamia kasaantuneita menetyksiä. Tällöin riskinä on ammattilaisen myötätuntouupumus ja sijaistraumatisoituminen.
- Pidä huolta omasta työhyvinvoinnista pitämällä huolta itsestäsi.
- Seuraa ja tunnista varoitusmerkit kuten univaikeudet, ärtyneisyys, turtuminen, kyynisyys tai voimakas ahdistus. Hae tukea tarvittaessa.
- Hyödynnä mahdollisuuksien mukaan työnohjausta ja kollegiaalista tukea.
Muista ammattilaisena
Sinun ei tarvitse tuntea tai tietää kaikkia kulttuureita tai niiden erityispiirteitä. Tärkeämpää on ammattilaisen avoin mieli omasta kulttuurista poikkeaville tavoille ajatella tai toimia sekä niiden arvostus erilaisuuksista huolimatta. Kaikissa kohtaamisissa on mahdollista tukea mielen hyvinvointia.
