Kenelle ohje on tarkoitettu?
Ohje on tarkoitettu ensisijaisesti sosiaalityöntekijöille, jotka vastaavat palvelutarpeen arvioinnista ja lastensuojelun tarpeen selvittämisestä.
Lastensuojeluasiakkuuden alkaminen
Lastensuojeluasiakkuus alkaa, kun lastensuojeluasian vireilletulon johdosta
- ryhdytään kiireellisiin toimiin lapsen terveyden ja kehityksen turvaamiseksi tai
- lapselle tai hänen perheelleen muutoin annetaan lastensuojelulaissa tarkoitettuja palveluja tai muuta tukea ennen palvelutarpeen arvioinnin valmistumista.
Lastensuojeluasiakkuus alkaa myös silloin, kun sosiaalityöntekijä toteaa palvelutarpeen arvioinnin perusteella, että
- lapsen kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai
- lapsi käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään ja kehitystään ja
- lapsi tarvitsee lastensuojelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia.
Mikäli palvelutarpeen arvioinnissa ilmenee lapsen kasvuolosuhteissa tai käytöksessä mainittuja seikkoja, tulee sosiaalityöntekijän arvioida, tarvitseeko lapsi nimenomaan lastensuojelulain mukaisia avohuollon tukitoimia tai muuta lastensuojelulain nojalla järjestettävää tukea. Jos lapsi voi saada riittävät palvelut sosiaalihuoltolain kautta, ei lastensuojelun asiakkuutta aloiteta.
Lastensuojelulain mukaisten tukitoimien tarve voi johtua myös siitä, että työskentely perheen kanssa edellyttää lastensuojelun asiantuntijuutta. Näin voi olla esimerkiksi silloin, kun perhe on haluton ottamaan tukitoimenpiteitä vastaan, tai ei tunnista tuen tarpeita.
Asiakkuuden alkamisesta syntyvät velvoitteet
Lastensuojeluasiakkuuden alkamisesta on ilmoitettava välittömästi lapsen huoltajalle ja lapselle. Poikkeuksellisesti ilmoitusta ei tehdä, jos siihen on julkisuuslain 11 §:n 2 momentin tai sosiaalihuollon asiakaslain 11 §:n 3 momentin mukaan määräytyvä syy.
Tieto lastensuojeluasian vireilletulosta ja asiakkuuden alkamisesta voidaan siten jättää antamatta huoltajalle tai toiselle heistä, jos tiedon antaminen olisi vastoin erittäin tärkeää yksityistä tai lapsen etua. Tieto voidaan jättää antamatta myös silloin, kun lapsi on perustellusta syystä kieltänyt antamasta itseään koskevia tietoja lailliselle edustajalleen, jos tämä ei ole lapsen edun vastaista. Kielto-oikeuden edellytyksiä harkittaessa tulee kiinnittää huomiota lapsen ikään ja kehitystasoon.
Tieto lastensuojeluasian vireilletulosta ja lastensuojelun tarpeen selvittämisestä voidaan antaa suullisesti esimerkiksi sosiaalityöntekijän ottaessa yhteyttä puhelimitse tai tavatessa lasta ja huoltajia. Työntekijän tulee myös kertoa, mitä palvelutarpeen selvittäminen tarkoittaa ja kuka on siitä vastaava työntekijä. Tiedot tulisi antaa tarvittaessa myös kirjallisesti, esimerkiksi kun lapsi tai huoltaja niitä pyytää. Lastensuojeluasiakirjoihin tulee merkitä milloin, miten ja kenen toimesta tieto on annettu sekä kenelle tieto on annettu. Vastaavasti tulee merkitä, jos tieto on jätetty antamatta, sekä syy tähän.
Lapselle tulee asiakkuuden alkaessa nimetä tämän asioista vastaava sosiaalityöntekijä, joka laatii asiakassuunnitelman.
THL:n rooli
THL:llä on keskeinen rooli lastensuojelun kansallisessa tutkimuksessa ja kehittämisessä. Ohjaamme hyvinvointialueita ja lastensuojelun toimijoita tiedolla, kuten näillä lastensuojelulain soveltamisohjeilla (ent. Lastensuojelun käsikirja). Niiltä osin kuin ohjeet perustuvat voimassa olevaan lainsäädäntöön ja oikeuskäytäntöön, ne ovat velvoittavia. THL:llä ei ole toimivaltaa puuttua lastensuojelun toimintaan tai yksittäisten lasten kohteluun.
