Kenelle ohje on tarkoitettu?
Tämä ohje on tarkoitettu ensisijaisesti lapsen asioista vastaaville sosiaalityöntekijöille, joiden vastuulla on laatia lapselle asiakassuunnitelma eri lastensuojelun asiakkuuden vaiheissa. Ohjetta voivat hyödyntää myös johtavat sosiaalityöntekijät ja muut johtavat viranhaltijat sekä muut lastensuojelussa työskentelevät ammattilaiset.
Ohje on laadittu voimassa olevan lastensuojelulain pohjalta. Lastensuojelulain mukaan asiakkaalle on aina tehtävä asiakassuunnitelma.
Tämä ohje käsittelee asiakassuunnitelmaa prosessin eri vaiheissa. Välilehdiltä löydät täydennykset avohuollosta, sijaishuollosta ja jälkihuollosta sekä vanhemmalle laadittavan suunnitelman osalta.
Asiakassuunnitelman tarkoitus
Lastensuojelulaki ohjaa tekemään lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelun sosiaalityötä suunnitelmallisesti. Edellytyksenä on, että jokaiselle asiakkaana olevalle lapselle tehdään oma henkilökohtainen asiakassuunnitelma.
(Lastensuojelulaki 30 §)
Asiakassuunnitelma on:
- lastensuojelun työskentelyä ohjaava asiakirja
- sosiaalityön tiedonmuodostuksen väline ja apu työn jäsentämisessä
- kirjoitettua tekstiä, joka perustuu asiakkaan ja sosiaalityöntekijän sekä muiden suunnitelman tekoon osallistuneiden pohdintaan ja kohtaamisessa käymään keskusteluun.
Asiakassuunnitelmat ovat kuitenkin muutakin: asiakassuunnitelma on asiakkaan, eli lapsen ja hänen perheensä sekä vastuusosiaalityöntekijän yhdessä laatima työväline, joka jäsentää tavoitteellista työskentelyä. Se laaditaan silloinkin, kun asianosaiset eivät halua osallistua sen laatimiseen.
Suunnitelma on laadittava ja tarkistettava yhdessä lapsen, hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajan kanssa, ellei tälle ole ilmeistä estettä. Tarvittaessa suunnitelma laaditaan ja tarkistetaan yhteistyössä vanhemman, muun lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavan tai lapselle läheisen henkilön sekä lapsen huoltoon keskeisesti osallistuvan tahon kanssa.
(Lastensuojelulaki 30 § 2 momentti)
Asiakassuunnitelman tekee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Paikalliset käytännöt vaihtelevat siinä, keitä lastensuojelun työntekijöitä on hänen lisäkseen mukana.
Lasta on tavattava riittävän usein
Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän pitää tavata lasta riittävän usein henkilökohtaisesti. Sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän täytyy kirjata lapsen asiakassuunnitelmaan, kuinka usein hän tai muu lapsen olosuhteita hyvin tunteva lastensuojelun työntekijä tapaa lasta henkilökohtaisesti. Muu lastensuojelun työntekijä voi olla esimerkiksi perhetyöntekijä ja sosiaaliohjaaja.
(Lastensuojelulaki 29 § 1 momentti)
Tapaamisten riittävyyttä arvioitaessa pääsääntönä on, että lapsi tapaisi asioistaan vastaavaa työntekijää henkilökohtaisesti vähintään kaksi tuntia kuukaudessa aktiivisen työvaiheen aikana. Aktiivisella työvaiheella tarkoitetaan muun muassa lastensuojelutarpeen selvitystä, asiakkaana jo olevan lapsen tilanteen arviointia sekä sijoituksen valmistelua. Tapaamisten järjestäminen on tärkeää myös aktiivisen työvaiheen jälkeen.
(Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain 29 §:n muuttamisesta 130/2013 vp)
Lapsen henkilökohtaisten tapaamisten järjestämisessä on pyrittävä yhteistoimintaan huoltajan tai muun lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavan henkilön kanssa, mutta sosiaalityöntekijällä tai muulla lastensuojelun työntekijällä on tarvittaessa oikeus tavata lapsi myös ilman huoltajan suostumusta, jos sen arvioidaan olevan lapsen ikä, kehitys tai olosuhteet muutoin huomioon ottaen lapsen edun mukaista. Syyt tapaamiseen vastoin huoltajan suostumusta on kirjattava lapsen asiakirjoihin. Huoltajalle on ilmoitettava tapaamisesta, jollei se ole selvästi vastoin lapsen etua.
(Lastensuojelulaki 29 § 2 ja 3 momentti)
Huoltajan oikeus lasta koskevaan tietoon
Ennen asiakassuunnitelmaa: lapsen tilanteen arviointi
Asiakassuunnitelmaa edeltää aina lapsen tilanteen arvio. Suunnitelmaa ja siihen perustuvaa suunnitelmallista työtä on käytännössä vaikea aloittaa suoraan suunnitelman tekemisestä, ennen lapsen ja perheen nykytilanteen riittävän hyvää ja perheenjäseniä kuulevaa selvittämistä. Samoin asiakassuunnitelman päivittämisen yhteydessä aiempien tavoitteiden toteutumisen arviointi on keskeistä.
Asiakassuunnitelman pohjaksi tehtävä tilanteen arvio saadaan uusien asiakkaiden osalta palvelutarpeen arvion ja sen sisältämän lastensuojelun tarpeen arvion avulla. Asiakkaana jo olevien lasten suunnitelman tulisi perustua niin ikään lapsen tilanteen arvioon, jonka laajuus voidaan sopia yhdessä perheen kanssa.
Asiakassuunnitelman tekeminen
Asiakassuunnitelma voidaan tehdä yhteisessä tapaamisessa tai voidaan koota useamman tapaamisen yhteenvetona. Suunnitelma voi rakentua myös yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa monitoimijaisesti tai läheisten kanssa esimerkiksi läheisneuvonpidon keinoin.
Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä kirjaa asiakassuunnitelmaan asiakkaalle sovitut ja suunnitellut lastensuojelun tukitoimet. Jos hän laatii suunnitelman yhteistyössä asiakkaan kanssa eikä kaikista asioista päästä yhteisymmärrykseen, hänen tulee kirjata suunnitelmaan myös eriävät näkemykset.
Asiakassuunnitelmalla ei ole velvoittavaa luonnetta. Asiakkaalla on kuitenkin oikeus luottaa siihen, että lastensuojelu toimii suunnitelmassa sovitulla tavalla ja siinä sovittujen tavoitteiden toteutumiseksi.
Lastensuojelun tukitoimet kirjataan asiakassuunnitelmaan, mutta suunnitelmasta ei tehdä hallintopäätöstä. Tukitoimien myöntämisestä tehdään erilliset valituskelpoiset päätökset. Päätös on tehtävä myös silloin, kun tukitoimea ei myönnetä.
Asiakassuunnitelman tulee sisältää:
- Lapsen ja perheen palvelujen ja tuen tarve
- Olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan
- Palvelut ja muut tukitoimet, joilla tuen tarpeeseen pyritään vaikuttamaan
- Arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään toteuttamaan
- Asianosaisten eriävät näkemykset tuen tarpeesta ja tukitoimien järjestämisestä
- Sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän henkilökohtaiset tapaamiset.
(Lastensuojelulaki 29–30 §)
Asiakassuunnitelmaan kirjataan arvioinnin osalta:
- miten työskentelyä ja tavoitteen saavuttamista tullaan arvioimaan,
- mitä arvioidaan
- ketkä arvioinnin tekevät ja milloin.
Suunnitelman laadinnassa ovat perheen tilanteesta riippuen läsnä
- lapsi
- huoltajat ja/tai vanhemmat
- ja lastensuojelun työntekijät
- sekä mahdollisesti perheen läheiset ja yhteistyötaho.
Lisäksi mahdollisten tukitoimien työntekijöiden on hyvä olla mukana.
Jos lapsi on neuvottelussa mukana, hänelle tulee kertoa läsnäolijat ja heidän roolinsa lapsen ymmärtämällä tavalla.
Lapsen on hyvä olla suunnitelmatapaamisessa paikalla ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Läsnäolo on tärkeää etenkin silloin, kun perheen aikuisen ja lapsen kanssa sovitaan selkeitä, sekä lasta että vanhempia koskevia konkreettisia muutostarpeita, tavoitteita ja tukitoimenpiteitä lapsen arjen parantamiseksi. Kun lapsi on tapaamisessa paikalla, tulee vähintään yhden työntekijöistä huomioida erityisesti lapsi.
Mikäli on selkeästi jo sovittu, että lapsi ei ole suunnitelman laadinnan tapaamisessa läsnä, tulee sopia, kuka, mitä ja miten kertoo lapselle tapaamisessa sovituista asioista. Lisäksi on huomioitava, että kaiken ikäisten lasten mielipide tulee selvittää. Lapsen osallisuuden toteutumisen kannalta on tärkeää, että lapsella on riittävästi ajantasaista tietoa työskentelystä.
Lapselle ja vanhemmille/huoltajille kerrotaan asiakassuunnitelman tekemisestä ja pyydetään heitä osallistumaan tekemisen suunnitteluun muun muassa kysymällä keitä tapaamiseen tulisi kutsua. Lapsi, vanhemmat ja muut osallistujat voidaan kutsua edellisessä tapaamisessa tai heille voidaan lähettää tapaamisesta esimerkiksi erillinen kirje.
Suunnitelmatapaaminen voi edetä esimerkiksi seuraavalla tavalla:
1. Virittäytyminen
Suunnitelman tekoon virittävä keskustelu. Kerrataan, keitä suunnitelmatapaamisessa on paikalla ja mikä on tapaamisen tarkoitus. Sovitaan erityisesti siitä, miten lapsi tapaamisessa huomioidaan. Aluksi on hyvä käydä läpi, mistä tapaamisessa pitäisi kunkin näkökulmasta puhua.
Ennen lapsen tilanteen muutokseen liittyvistä tavoitteista keskustelua on hyvä käydä läpi osallistujien tavoitteet työskentelylle ja yhteistyölle ja sopia siitä, miten työskennellään. Tapaamisen aluksi on hyvä kertoa periaatteista, joiden mukaan tapaamisessa pyritään toiminaan.
2. Tavoitteista sopiminen
Sovitaan tavoitteista käymällä erikseen läpi kaikkien mukana olevien ehdotukset siitä, mihin lapsen arjessa ja elämässä täytyisi saada muutosta. Työskentelyn tavoitteita voi lähteä pohtimaan palvelutarpeen arvion pohjalta. Mihin niistä vanhemmat ja muut aikuiset lähtevät ensin vastaamaan? Tavoitteisiin on hyvä kirjata konkreettisia ja lyhyen tähtäimen asioita, mutta myös mitä tavoitellaan pidemmällä aikavälillä.
Mikäli lapsi ei ole paikalla, lapsen ehdotukset kertovat perheen aikuiset ja/tai sosiaalityöntekijät. Tavoitteena on, että suunnitelman tavoitteet olisivat mahdollisimman konkreettisia siten, että lapsen elämässä voisi tapahtua heti jotain muutosta parempaan.
Työn tavoitteista voidaan olla osallistujien kanssa yhtä mieltä tai tavoitteet voivat vaihdella eri näkökulmista. Tärkeää on, että kukin osallistuja saa kertoa, mikä on omasta näkökulmasta ensisijainen tavoite. Tavoitteista sovittaessa on tärkeä pohtia sitä, keiden tavoitteista on kysymys ja että tavoitteet ovat sellaisia, joihin asiakas itse voi sitoutua.
3. Keinot muutokseen
Käydään läpi kaikkien mukana olevien ehdotukset siitä, miten tavoitteisiin päästään. Jos lapsi ei ole paikalla, lapsen toiveet kertoo joku läsnäolijoista (esim. vanhempi, edunvalvoja, lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä). Usein lapsi on jo selvityksen aikaisissa tapaamisissa tuonut toiveensa esiin ja sosiaalityöntekijä on kirjannut ne yhteenvetoon. Ne käydään kuitenkin tapaamisessa vielä läpi.
Seuraavaksi mietitään, mikä voisi auttaa vanhempia ja lasta muutoksen aikaansaamisessa. Perheen aikuiset ja lapsi määrittelevät itse omin sanoin, millainen apu voisi olla sopivaa tai heidän mielestään tarpeen. Keinot on hyvä (mahdollisuuksien mukaan) rakentaa lapsen, perheen ja sen verkostossa jo olevien voimavarojen varaan.
Sosiaalityöntekijä voi tehdä ehdotuksia auttavista toimista ja avohuollon tukitoimista. Asiakkaiden osallisuus edellyttää, että he ovat tietoisia siitä, millaisia erilaisia avohuollon tukitoimia on tarjolla. Sosiaalityöntekijän tulee kertoa avoimesti erilaisista vaihtoehdoista.
4. Tavoitteen saavuttamisen kriteereistä sopiminen
Etsitään vastaus kysymykseen, mistä tiedämme, että tavoitteen saavuttamisessa on edistytty tai se on saavutettu. Näin asiakkaat ovat tietoisia siitä, mitä heiltä odotetaan ja miten tavoitteita arvioidaan.
5. Suunnitelman arvioinnista sopiminen
Sovitaan:
- milloin muutosta arvioidaan,
- kuinka pitkä työskentelyjakso on tarpeen,
- kuinka pitkän ajan tavoitteessa edistyminen ja lapsen tilanne nyt tuntuisi vaativan ja
- käydään läpi myös sitä, minkä ajan lapsi voi odottaa tavoitteen toteutumista.
6. Lapselle kertominen
Sovitaan, kuka/ketkä kertovat suunnitelmasta lapselle, mikäli hän ei ole tapaamisessa paikalla. Samalla kerrataan tehdyt päätökset ja muut asiat, mitä lapselle kerrotaan.
7. Kenelle suunnitelma annetaan
Sovitaan, kenelle kirjattu suunnitelma annetaan tai lähetetään. Jos asiakassuunnitelmaa ei ole voitu laatia yhteistyössä kaikkien huoltajien kanssa, on se lähetettävä myös sille huoltajalle, joka ei ole siihen osallistunut. Tässä on kuitenkin huomioitava alaikäisen asiakkaan kielto-oikeus sosiaalihuollon asiassa.
8. Suunnitelmatapaamisen päättäminen
Tapaamisen lopuksi arvioidaan itse tapaamista: käsiteltiinkö oikeita asioita, oliko työskentelytapa sopiva, oliko tapaamisesta hyötyä.
Asiakassuunnitelma tulee tarkistaa aina tarvittaessa, mutta kuitenkin vähintään vuosittain.
(Lastensuojelulaki 30 § (Finlex))
Laissa ei ole erikseen säädetty siitä, missä ajassa kirjallinen asiakassuunnitelma on lähetettävä asianosaisille. Avoin kirjaaminen ja asiakassuunnitelman tekeminen yhteistyössä tukevat asianosaisten tietoisuutta asiakassuunnitelman sisällöstä. Hyvään hallintoon kuuluu, että toimitaan viivytyksettömästi. Lisäksi asiakkaalla on oikeus hyvään sosiaalihuoltoon ja kohteluun. Asiakassuunnitelman lähettämisessä ei siis saa viivytellä. Suosituksena pidetään sitä, että asiakassuunnitelma-asiakirja on toimitettu asianosaisille kuukauden kuluessa sen laatimisesta.
(Hallintolaki (434/2003, Finlex) 23 §)
(Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000, Finlex) 4 §)
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on todennut ratkaisuissaan:
"- - -asiakassuunnitelma on asianosaisille (lapsen huoltaja ja lapsi) sellainen tärkeä asiakirja, josta asianosaiset voivat selvittää viranomaisen velvollisuudet ja heille ja asianosaisille kuuluvat oikeudet."
EOAM 22.7.2019, dnro 6678/2018
"Hyvä hallinto edellyttää, että vastuussa oleva viranomainen toimittaa oma-aloitteisesti asiakassuunnitelman asianosaisille. Tämä merkitsee sitä, että asiakassuunnitelma on toimitettava myös lapselle, tarvittaessa siten, että lapselle selvitetään sijaishuollon tarkoitus ja asiakassuunnitelmassa kuvatut tavoitteet ja tavoitteiden saavuttamiseksi järjestettävät palvelut. Lapselle tietoja annettaessa on kuitenkin varmistuttava siitä, etteivät annettavat tiedot ole lapselle vahingollisia."
(EOAK 3.5.2021, dnro 6965/2020)
Asiakassuunnitelmassa tulee määritellä arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään toteuttamaan. Lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteiden asettaminen on keskeistä asiakassuunnitelman laadinnassa.
(Lastensuojelulaki 30 § 2 momentti)
THL:n rooli
THL:llä on keskeinen rooli lastensuojelun kansallisessa tutkimuksessa ja kehittämisessä. Ohjaamme hyvinvointialueita ja lastensuojelun toimijoita tiedolla, kuten näillä lastensuojelulain soveltamisohjeilla (ent. Lastensuojelun käsikirja). Niiltä osin kuin ohjeet perustuvat voimassa olevaan lainsäädäntöön ja oikeuskäytäntöön, ne ovat velvoittavia. THL:llä ei ole toimivaltaa puuttua lastensuojelun toimintaan tai yksittäisten lasten kohteluun.
