Itsenäistymisvaroilla tarkoitetaan erillisiä varoja, jotka varataan sijaishuollossa olleen lapsen tai nuoren itsenäistymisen tukemiseen ensisijaisesti jälkihuollon päätyttyä.
Kun lapsi tai nuori on sijoitettu kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimena, huostaanotettuna tai jälkihuoltona, hänen itsenäistymistään varten täytyy kalenterikuukausittain varata määrä, joka vastaa vähintään 40 prosenttia hänen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 14 §:ssä tarkoitetuista tuloistaan, korvauksistaan tai saamisista.
Näitä ovat muun muassa
- elatusapu
- eläkkeet
- elinkorko
- avustus.
Lapsilisä ei kerrytä itsenäistymisvaroja.
(Lastensuojelulaki 77 § 1 momentti)
(Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992) 14 §)
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies EOAK/971/2020: Kantelussa moitittiin sitä, ettei lapsilisiä ollut käytetty itsenäistymisvarojen kerryttämiseen. AOA totesi, ettei lastensuojelulaki tätä edellytä. Lain mukaan nuorta tulee kuitenkin itsenäistymisvaiheessa tukea tarpeellisilla itsenäistymisvaroilla. Nuorella on oikeus saada sijoittajakunnalta selvitys itsenäistymisvarojen kertymisestä ja maksamisesta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 14 §:ssä tarkoitettuna tulona voidaan pitää myös opintotuen opintorahaa.
Jos lapsella tai nuorella ei ole edellä mainittuja tuloja, korvauksia tai saamisia, tai jos ne ovat riittämättömät, sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on tuettava sijoituksen päättyessä itsenäistymässä olevaa nuorta asumiseen, koulutukseen ja muuhun itsenäistymiseen liittyvissä menoissa tarpeellisilla itsenäistymisvaroilla.
(Lastensuojelulaki 77 § 2 momentti)
Hyvinvointialueen on annettava selvitys itsenäistymisvarojen kertymisestä ja maksamisesta sijoituksen päätyttyä. Selvitys täytyy antaa myös sijoituksen aikana, jos huoltaja, edunvalvoja tai 15-vuotias lapsi sitä pyytää.
(Lastensuojelulaki 77 § 4 momentti)
Itsenäistymisvarat eivät kuulu jälkihuollon tukitoimiin, vaan ovat niistä erillisiä nuorelle itselleen kuuluvia varoja. Jälkihuollon aikana voi olla tarpeen myöntää taloudellista tukea muihinkin kuin itsenäistymistä tukeviin asioihin ja tavanomaisiin arjen hankintoihin, joihin itsenäistymisvaroja ei tule käyttää.
Lapsen sosiaalityöntekijä tai nuoren työntekijä huolehtii, että itsenäistymisvarat käytetään itsenäistymistä tukevaan toimintaan tai hankintoihin, siltä osin kuin jälkihuollon taloudellinen tuki ei kata niitä, kuten
- oman asunnon kalustukseen, kodinkoneisiin, taloustavaroihin ja liinavaatteisiin
- opiskelussa tarvittaviin materiaaleihin
- työpaikan saamiseksi tarvittaviin hankintoihin
- muihin perusteltuihin menoihin, kuten osaan ajokortin hankkimisen kuluista.
Itsenäistymisvarojen käyttämistä arvioidaan yhdessä nuoren tai lapsen ja hänen huoltajansa kanssa. Itsenäistymisvarojen käytöstä on perusteltua tehdä yhdessä nuoren ja sosiaalityöntekijän kanssa erityinen suunnitelma (itsenäistymisvarojen käyttöä koskeva suunnitelma), jonka pohjalta itsenäistymisvarojen käyttöä ja niiden riittävyyttä voidaan seurata. Itsenäistymisvaroilla ei tule kustantaa sellaisia menoja, jotka selvästi kuuluvat hyvinvointialueen vastuulle.
Jos huostassa tai jälkihuollossa oleva lapsi on alaikäinen, varojen käyttämiseen tarvitaan lapsen edunvalvojan (huoltajan tai määrätyn edunvalvojan) kirjallinen tai suullinen suostumus. Suullinen suostumus kirjataan lapsen asiakirjoihin.
Ennen itsenäistymisvarojen maksamista hyvinvointialueen on huolehdittava, että lapsen tai nuoren perustarpeista esimerkiksi asumisessa ja asumisjärjestelyissä huolehditaan. Tämä on tärkeää erityisesti, jos varat eivät riitä asumiskustannuksiin ja perushankintoihin.
- Itsenäistymisvaroja voidaan maksaa lapselle tai nuorelle, kun jälkihuolto on päättynyt.
- Itsenäistymisvaroja voidaan maksaa myös jälkihuollon aikana.
- Itsenäistymisvarat maksetaan nuorelle viimeistään, kun tämä on täyttänyt 23 vuotta.
(Lastensuojelulaki 77 § 3 momentti)
Lapsella tai nuorella ei ole ehdotonta oikeutta vaatia varojen maksamista, vaikka ne ovat kertyneet hänen tuloistaan tai nuori on täysi-ikäinen. Maksamista on arvioitava sen perusteella, mihin lapsi tai nuori varoja haluaa käyttää. Tässä arvioinnissa on harkittava myös sitä, olisivatko esitetyt kustannukset sellaisia, jotka ovat osa jälkihuollon taloudellista tukea ja kuuluvat hyvinvointialueen kustannettaviksi. Itsenäistymistä tukevaan käyttötarkoitukseen voidaan myöntää itsenäistymisvaroja.
Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tai nuoren työntekijän velvollisuus on arvioida, milloin nuori on riittävän kypsä päättämään omista asioistaan ja rahankäytöstään. Nuorta pitää ohjata ja tukea itsenäistymisvarojen käytön suunnittelussa. Jos lapsen tai nuoren ja sosiaalityöntekijän välillä vallitsee erimielisyys itsenäistymisvarojen käytöstä tai niiden maksamisesta, asiasta on tehtävä aina muutoksenhakukelpoinen hallintopäätös.
Jälkihuollossa olevien nuorten tilanteet vaihtelevat huomattavasti, jolloin myös tarkoituksenmukainen maksuajankohta vaihtelee. Itsenäistymisvarojen maksuajankohdassa pitää ottaa huomioon kunkin nuoren yksilölliset tarpeet ja tilanne sekä täysi-ikäistymisen vaikutus oikeuteen hallinnoida omia varoja.
(StVM 18/2019 vp)
Itsenäistymisvarojen maksamista voidaan lykätä esimerkiksi silloin, jos on ilmeistä, että
- varoja käytettäisiin muuhun kuin itsenäistymiseen (kuten päihteisiin)
- nuoren rahankäyttö on hallitsematonta
- nuori tarvitsee rahankäytössään ohjausta ja neuvontaa.
Hyvinvointialueen viranhaltija päättää itsenäistymisvarojen maksamisen ajankohdasta. Maksamisesta tehdään muutoksenhakukelpoinen hallintopäätös. 12 vuotta täyttänyt lapsi ja lapsen huoltaja tai muu laillinen edustaja (täysi-ikäisten kohdalla täysi-ikäinen nuori) voi hakea päätökseen muutosta.
Sosiaalihuollon on annettava selvitys lapsen tai nuoren itsenäistymisvarojen kertymisestä ja maksamisesta, kun lapsen tai nuoren sijoitus on päättynyt. Jos huoltaja, edunvalvoja tai 15 vuotta täyttänyt lapsi pyytää selvitystä, selvitys on annettava myös sijoituksen aikana.
(Lastensuojelulaki 77 § 4 momentti)
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies EOAK/971/2020: Apulaisoikeusasiamies totesi, nuorella on oikeus saada sijoittajakunnalta selvitys itsenäistymisvarojen kertymisestä ja maksamisesta.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies 12.5.2021 EOAK/2723/2020: Selvitys on annettava pyynnöstä kirjallisesti ja aina ilman aiheetonta viivytystä.
Jos lapsella tai nuorella ei ole tuloja, korvauksia eikä saamisia tai ne eivät riitä, sosiaalihuollon on tuettava itsenäistyvää nuorta asumisessa, koulutuksessa ja muissa itsenäistymiseen liittyvissä menoissa. Lapsen sosiaalityöntekijä tai nuoren työntekijä harkitsee lapsen tai nuoren yksilöllisen tarpeen mukaisesti, millaisella summalla nuorta tuetaan.
(Lastensuojelulaki 77 § 2 momentti)