Kenelle ohje on tarkoitettu?
Ohje on tarkoitettu ensisijaisesti jälkihuollon sosiaalityöntekijöille sekä muille jälkihuollossa työskenteleville ammattilaisille. Ohjeesta hyötyvät myös muut lastensuojelun ja aikuissosiaalityön ammattilaiset, jotka työskentelevät jälkihuollon teemojen parissa. Ohjeesta hyötyvät myös sosiaalihuollon järjestämisestä vastaavat johtavat viranhaltijat.
Ohje on laadittu voimassa olevan lastensuojelulain pohjalta.
Mitä on jälkihuolto?
Jälkihuollolla tarkoitetaan sijaishuollon tai pitkän avohuollon sijoituksen päättymisen jälkeen tarjottavaa kokonaisvaltaista tukea lapselle tai nuorelle lapsen iästä riippumatta.
Jälkihuollon tarkoituksena on tukea lapsen tai nuoren kotiutumista sijaishuollosta tai hänen itsenäistymistään auttamalla häntä saavuttamaan riittävät valmiudet itsenäiseen arkeen ja aikuisuuteen. Jälkihuollolla tuetaan myös sijaishuollosta opiskelun takia toiselle paikkakunnalle omilleen muuttavaa lasta, jos muutto on lapsen edun mukaista.
Kenellä on oikeus jälkihuoltoon?
Hyvinvointialueen on järjestettävä lapselle tai nuorelle jälkihuoltoa
- sijaishuollon päättymisen jälkeen (viimeistään kun lapsi täyttää 18 vuotta) ja
- avohuollon tukitoimena tapahtuneen sijoituksen päättymisen jälkeen, jos sijoitus on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään puoli vuotta ja kohdistunut lapseen yksin.
(Lastensuojelulaki 75 § 1 momentti)
Jälkihuoltoa voidaan järjestää myös sellaiselle nuorelle, jota ei ole aiemmin sijoitettu kodin ulkopuolelle tai jonka sijoitus ei ole kestänyt puolta vuotta. Hyvinvointialue voi tukea nuorta itsenäistymisessä, vaikka ehdotonta jälkihuoltovelvollisuutta ei olisikaan.
(Lastensuojelulaki 75 § 2 momentti)
Jälkihuollon asiakkaana voi olla myös tilapäistä suojelua saava tai turvapaikanhakijana vastaanottojärjestelmässä oleva lapsi tai nuori, jos lastensuojelulaissa säädetyt edellytykset muutoin täyttyvät.
Lapsen oikeus jälkihuoltoon alkaa huostassapidon päätyttyä. Korkein hallinto-oikeus katsoi ratkaisussaan KHO 3.10.2018 / 4481 (KHO), että lapsen oikeus jälkihuoltoon alkoi huostassapidon päättymisen ajankohdasta eikä siitä ajankohdasta, jolloin väliaikainen sijoitus kotiin alkoi. Lapsi oli huostaanoton aikana sijoitettu kodin ulkopuolisesta sijoituksesta väliaikaisesti kotiin. Sittemmin huostaanotto purettiin.
Nuorelle jälkihuolto on vapaaehtoista. Jos hän kieltäytyy tarjotusta jälkihuollosta, hän voi milloin tahansa pyytää sitä ennen 23 ikävuottaan.
Jälkihuollon sisältö
Jälkihuollon tuen sisältö määräytyy aina lapsen tai nuoren yksilöllisen tuen tarpeen perusteella. Jälkihuollon sisältö ja järjestäminen perustuu asiakassuunnitelmaan, jossa arvioidaan lapsen tai nuoren yksilöllinen tuen tarve ja sitä vastaava jälkihuollon tuki.
(Lastensuojelulaki 30 §)
Jälkihuollon tavoitteet ja keinot rakennetaan huomioiden lapsen ikä ja kehitystaso sekä suhde perheeseen. Aikuistuvien nuorten ja kotiin palaavien lasten sekä heidän perheidensä tuen tarpeet ovat erilaisia. Jälkihuoltovelvoitteeseen kuuluu myös perheen jälleenyhdistämiseen liittyvä sijaishuollosta kotiutuvan lapsen tai nuoren vanhempien, huoltajien tai muiden hänen kasvatuksestaan vastaavien henkilöiden tukeminen.
Valtaosa jälkihuollossa olevista nuorista on täysi-ikäisiä.
Jälkihuollon tukitoimet
Jälkihuollon tukitoimet rakennetaan aina lapsen tai nuoren yksilöllisen tarpeen mukaan ja suunnitelmallisesti yhteistyössä viranomaisten kanssa. Käytettävissä ovat mitkä tahansa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Riittävän toimeentulo ja asumisen järjestäminen ovat selviytymisen perusedellytyksiä. Ne on järjestettävä aina, kun nuoren kuntoutuminen sitä vaatii.
(Lastensuojelulaki 76–76 a §)
Jälkihuollon tukea ovat esimerkiksi
- Psykososiaalisen tuen antaminen: henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa, esim. arjessa selviytymisen ja itsenäisen elämän taitoihin, yhteiskunnan palveluihin ohjaamista
- Apu omien voimavarojen löytämiseksi ja tulevaisuuden suunnitteluun
- Apu asunnon hankkimiseksi
- Tuki koulunkäynnin ja opintojen aloittamiseen ja niissä suoriutumiseen
- Tuki työllistymiseen ja harjoitteluun
- Taloudenhallintataitojen vahvistaminen (budjetointi, maksaminen, velkaantumisen ehkäisy, palkka- ja palkkiokäytännöt, etuudet)
- Tuki harrastuksiin
- Loma- ja virkistysmahdollisuuksien tarjoaminen
- Mahdollisuus osallistua vertaistukiryhmään
- Taloudellinen tuki nuoren asumiseen, koulutukseen ja muihin itsenäistymiseen liittyviin menoihin, sekä ohjausta suunnitelmalliseen rahankäyttöön
- Mahdollisuus vanhempien tai muiden kasvatuksesta vastaavien henkilöiden säännölliseen tukeen sijoituksen jälkeisessä kotiuttamistilanteessa
- Tuki muissa palveluissa asiointiin. Esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepalveluihin pääsy sekä terveydenhuollon ja työllisyyspalvelut.
Toimeentulon ja asumisen turvaaminen jälkihuollossa
Jälkihuollossa olevalle nuorelle tulee viivytyksettä
- järjestää riittävä taloudellinen tuki sekä
- korjattava asumisoloihin liittyvät puutteet tai järjestettävä tarpeen mukainen asunto,
kun riittämätön toimeentulo, puutteelliset asumisolot tai asunnon puuttuminen ovat olennaisena esteenä lapsen tai nuoren kuntoutumiselle.
(Lastensuojelulaki 76 a §)
Jälkihuollon taloudellisen tuen tarkoituksena on tukea nuoren kehitystä, itsenäistymistä ja yhteiskuntaan kiinnittymistä. Hyvin toteutettu jälkihuolto on myös ehkäisevää lastensuojelutyötä.
Jälkihuoltoon oikeutetulla lapsella tai nuorella on subjektiivinen oikeus taloudelliseen tukeen, jotta hänen kuntoutumisensa ei esty taloudellisten syiden takia. Nuorelle maksettavat itsenäistymisvarat voivat kuitenkin vaikuttaa jälkihuollon taloudellisen tuen määrään. Lisäksi harkinnanvaraista toimeentulotukea on tärkeä hyödyntää perheen kokonaistilanne huomioiden. Harkinnanvaraisella toimeentulotuella tarkoitetaan hyvinvointialueen myöntämää täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea.
(Laki toimeentulotuesta 6 §, 7 c §, 8 §, 14 §)
Toimeentulotuen määrää arvioitaessa henkilön ja perheenjäsenen tuloina ei oteta huomioon lastensuojelulain 76 a §:ssä tarkoitettua taloudellista tukea asumisen ja toimeentulon turvaamiseksi jälkihuollossa.
(Laki toimeentulotuesta 11 § 2 momentti)
Vastaavasti myöskään sellaisia menoja, jotka on turvattu lastensuojelulain 76 a §:n mukaisella tuella, ei oteta menona huomioon toimeentulotuessa.
(HE 217/2016 vp, s. 11)
Kuntoutumisella tarkoitetaan jälkihuollossa olevan nuoren yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Tukea on myönnettävä lapsen tai nuoren tarvetta vastaavalla tavalla. Käytännössä jälkihuollon taloudellinen tuki kuntoutukseen voi toimeentulotuen lisäksi olla esimerkiksi harrastustoiminnan tai asumiskustannusten tukea, omaan asuntoon muutosta aiheutuvien kulujen tai asunnon sisustamisesta aiheutuvien kulujen korvaamista tai muuta tarpeellista muutostilanteen tai itsenäistymisen tukea. Taloudellisen tuen tarkoituksena ei lähtökohtaisesti ole kattaa kaikkea normaalin elämisen perusmenoja vaan se on tarkoitettu myönnettäväksi tarpeen mukaan toimeentulotuen ohessa.
(HE 217/2016 vp, s. 11)
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies 4.2.2021, EOAK/7518/2020:
Taloudellista tukea voidaan myöntää lastensuojelulain mukaisten jälkihuoltoa koskevien säännösten nojalla tai esimerkiksi toimeentulotukilain perusteella. Nuorella on oikeus saada jälkihuoltona taloudellinen tuki riippumatta siitä, onko nuorella oikeus toimeentulotukeen tai minkä suuruinen se olisi. On hyvinvointialueen harkinnassa, mikä kustannetaan itsenäistymisvaroista ja mitä hyvinvointialueen taloudellisena tukena. Harkinnassa on otettava huomioon itsenäistymisvarojen määrä, varojen esitetty käyttötarkoitus sekä nuoren ikä ja hänen yksilölliset olosuhteensa. Itsenäistymisvaroista ei kuitenkaan tule kustantaa menoja, jotka selvästi kuuluvat lastensuojelulain mukaisen taloudellisen tuen piiriin. Menot nuoren itsenäistymistä tukevaan toimintaan ja niihin liittyviin erityisiin menoihin tai hankintoihin ovat esimerkiksi oman asunnon kalusteet. Itsenäistymisvarojen käytöstä on tehtävä suunnitelma yhdessä nuoren kanssa. Itsenäistymisvarojen maksamisesta tai siitä, ettei itsenäistymisvaroja makseta, on tehtävä muutoksenhakukelpoinen päätös.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies 14.1.2021, EOAK/7624/2020:
Jälkihuoltoon voi sisältyä myös nuoren vanhemmuuden ja tulevan äitiyden tukeminen. Tämä voi merkitä jälkihuollon taloudellista tukea tai viime kädessä toimeentulotukea. Nuorella on aina oikeus saada jälkihuoltona taloudellinen tuki riippumatta esimerkiksi siitä, onko nuorella oikeus toimeentulotukeen tai minkä suuruisena toimeentulotuki tulisi muutoin määrätä. Toimeentulotukinormit eivät jälkihuoltoa järjestettäessä sido viranhaltijaa.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies 17.12.2020, EOAK/5256/2019:
Suostumuksen antaminen ajo-opetusluvan tai ikäpoikkeusluvan saamiseksi on arvioitava yksilöllisesti jokaisen lapsen kohdalla. Myös taloudellisen tuen myöntämisen tai itsenäistymisvarojen käytön tarkoitukseen tulee perustua yksilölliseen harkintaan. Päätökset on perusteltava ja selvitys hankittava hallintolain mukaisesti.
Jälkihuollon asiakkaana nuorella voi olla mahdollisuus saada:
- asumistukea, joka haetaan Kelasta. Asumistuen määrästä saat lisätietoa suoraan Kelasta.
- opintotukea, jos nuori on opiskelija. Tulo haetaan Kelasta. Jälkihuollon asiakkuus vaikuttaa opintolainan nostovelvoitteeseen (katso alla toimeentulotuki).
- harkinnanvaraista tukea sosiaalityöntekijän päätöksellä. Tukea voi saada esimerkiksi oppikirjoihin ja suurempiin työvälinehankintoihin silloin, kun kustannuksia ei korvata muualta. (toisen asteen tutkinto muuttui maksuttomaksi 1.8.2021 alkaen kaikille alle 18-vuotiaana toisen asteen opinnot aloittaneille ja on voimassa, kunnes täyttää 20 vuotta).
- työttömyyskorvauksia, jos nuori on työtön työnhakija. Jos nuori on 18–24-vuotias työtön eikä hänellä ole ammatillista koulutusta, hänen pitää hakea opiskelupaikkaa keväällä. Muutoin nuori voi menettää työttömyysetuudet.
- kuntoutusrahaa, jos nuori ei ole työssä tai opiskelemassa ja tarvitsee työ- ja opiskelukykyä vahvistavaa kuntoutusta. Kuntoutusrahaa haetaan Kelasta.
- toimeentulotukea, jos toimeentulo ei ole riittävä. Toimeentulotuki haetaan Kelasta. Toimeentulotukeen vaikuttavat muut etuudet ja tulot. Lastensuojelun jälkihuollon asiakkaan itsenäistymisvaroja tai muuta 36 §:n mukaista taloudellista tukea ei huomioida tuloina. Jälkihuollon asiakkaana toimeentulotuen saamisen ehtona ei ole opintolainan nostovelvoite. (Kelan ohje 2023)
Asumisvaihtoehtoja harkittaessa kyseeseen voivat tulla esimerkiksi asuminen vanhassa sijaishuoltopaikassa, asuminen sen yhteydessä olevassa tukiasunnossa tai muu tuettu asuminen.
Itsenäisen asumisen tukeminen voi tarkoittaa esimerkiksi välivuokrausasuntoa, apua asunnon hakemisessa, tuetun asumisen järjestämistä, vuokravakuuden maksamista, asumisohjaajan palveluja tai tukihenkilöä.
Joissakin tilanteissa on tarkoituksenmukaista tukea myös alle 18-vuotiaan lapsen itsenäistä asumista. Aluehallintovirastot (nykyisin Lupa- ja valvontavirasto) ovat katsoneet ohjauskirjeessään 14.12.2020, että sijaishuollossa olevan lapsen oikeus riittävään valvontaan ja huolenpitoon tulee toteutua, ja että tämä tulee huomioida asumisharjoittelun toteuttamisessa. Siten itsenäisen asumisen harjoittelu tulee järjestää siten, että lapsi on edelleen sijoitettuna laitokseen ja on mukana luvan mukaisessa asiakasmitoituksessa.
Jos jälkihuollossa olevan lapsen tai nuoren kuntoutuminen edellyttää lisäksi muita erityisiä asumisjärjestelyjä, hyvinvointialueella on velvollisuus järjestää ne.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies 14.1.2021, EOAK/7624/2020 (Eduskunnan oikeusasiamies):
Kantelijan mukaan jälkihuollosta vastaava kunta ei ollut auttanut häntä vakituisen asunnon saamisessa, vaikka hän oli raskaana. Selvityksen mukaan kantelijalle oli tarjottu ensikotijaksoa ja sosiaalitoimesta oli annettu lausunto asuntotoimistoon. Kunta oli ollut valmis järjestämään väliaikaisen asunnon kiireellisesti. Apulaisoikeusasiamies katsoi, että nuoren yksilöllinen jälkihuollollinen tuen tarve ja hänen elämäntilanteensa kokonaisuudessaan on huomioitava riittävällä tavalla. Nuoren saama apu ei ollut riittävää.
Jälkihuollon päättyminen
Velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viiden vuoden kuluttua siitä, kun lapsi on kodin ulkopuolisen sijoituksen päättymisen jälkeen ollut viimeksi lastensuojelun asiakkaana. Velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy kuitenkin viimeistään, kun nuori täyttää 23 vuotta.
Viiden vuoden määräajan tarkoituksena on rajata järjestämisvelvollisuuden ulkopuolelle ne tilanteet, joissa lapsella ei voida katsoa enää olevan jälkihuollon tarvetta. Säännöksen tarkoittama aika on sidottu lastensuojeluasiakkuuden loppumiseen eli siihen ajankohtaan, kun lastensuojelun tarve on lakannut. Jotta viiden vuoden määräaika voidaan luotettavasti osoittaa, täytyy lapsen asiakassuunnitelmassa ja asiakaskertomuksessa selkeästi todeta, että lapsella ei enää ole lastensuojelun asiakkuuden tarvetta.
Jälkihuollon päättyessä sosiaalityöntekijän on tarvittaessa laadittava nuoren kanssa yhdessä suunnitelma, jossa kuvataan jälkihuollon jälkeen nuoren käytettävissä oleva tuki ja palvelut. Tällä varmistetaan, ettei itsenäistyvä nuori jää ilman tukea jälkihuoltovelvollisuuden päättyessä, vaan sosiaalityöntekijä ohjaa hänet tarvittaessa käyttämään muita hyvinvointialueen ja kunnan järjestämiä yleisiä palveluja ja tukitoimia.
(Lastensuojelulaki 76 § 2 momentti)
Lastensuojelulain mukaisen jälkihuollon päättymisen jälkeen asiakkaan tarvitsemat palvelut on järjestettävä sosiaalihuoltolain nojalla. Kyseessä ei ole enää lastensuojelulain mukainen tukimuoto.
Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden edun toteutumiseen. Sosiaalihuoltolain 8 §:ssä säädetään, että hyvinvointialueen ja kunnan viranomaisten on yhteistyössä seurattava ja edistettävä erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden hyvinvointia sekä poistettava epäkohtia ja ehkäistävä niiden syntymistä.
(HE 56/2023 vp)
Jos jälkihuoltoa ei järjestetä, on tästä tehtävä erillinen, valituskelpoinen päätös. Kielteisen päätöksen perusteena voi olla, että lapsi on täyttänyt 23 vuotta tai hän ei ole ollut sijoituksen päättymisen jälkeen lastensuojelun asiakkaana viimeiseen viiteen vuoteen. Muutoin kielteinen päätös voi perustua vain lapsen tarpeeseen, eli esimerkiksi siihen, että lapsen tilanne on riittävän turvattu, eikä sisällöllistä tarvetta jälkihuollolle enää ole.
(HE 252/2006 vp, s. 187)
THL:n rooli
THL:llä on keskeinen rooli lastensuojelun kansallisessa tutkimuksessa ja kehittämisessä. Ohjaamme hyvinvointialueita ja lastensuojelun toimijoita tiedolla, kuten näillä lastensuojelulain soveltamisohjeilla (ent. Lastensuojelun käsikirja). Niiltä osin kuin ohjeet perustuvat voimassa olevaan lainsäädäntöön ja oikeuskäytäntöön, ne ovat velvoittavia. THL:llä ei ole toimivaltaa puuttua lastensuojelun toimintaan tai yksittäisten lasten kohteluun.
