Lastensuojelun tehtävät

Kenelle ohje on tarkoitettu?

Ohje on suunnattu erityisesti päättäjille kunnissa ja hyvinvointialueilla. Lisäksi se on suunnattu kaikille lastensuojelun ammattilaisille.

Lastensuojelulla on kolme perustehtävää: suojella lasta, vaikuttaa lasten yleisiin kasvuoloihin ja tukea vanhempia kasvatustehtävässä.

Lastensuojelun tehtävät kuuluvat hyvinvointialueille ja kunnille. Ohje peruu ajantasaiseen lainsäädäntöön.

Lastensuojelu perustuu lapsen oikeuksiin

Ihmisoikeutemme on turvattu kansainvälisillä ihmisoikeussopimuksilla. Lapsen oikeuksista on sovittu YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa. Myös Suomi on allekirjoittanut tämän ihmisoikeussopimuksen, ja viranomaisten on noudatettava sitä. Lastensuojelussa tämä tarkoittaa esimerkiksi:

• Lapsen etu on asetettava etusijalle kaikessa viranomaistoiminnassa.
• Lapsella on oikeus osallistua ja vaikuttaa omaan asiaansa.
• Lapsella on oikeus suojeluun ja huolenpitoon.
• Vanhemmilla tai huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä, ja heidän on toimittava lapsen edun mukaisesti.
• Vanhemmille ja muille laillisille huoltajille tulee antaa asianmukaista apua lasten kasvatuksessa.

Kansallisesti perusoikeudet on turvattu Suomen perustuslaissa. Sen mukaan:

• Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä.
• Lapsella on samat oikeudet kuin aikuisella, ellei hänen oikeuksiaan ole jostakin lakiin perustuvasta syystä rajoitettu.
• Lasten oikeudet kuuluvat yhtäläisinä kaikille lapsille heidän perheoikeudellisesta asemastaan ja sosiaalisesta tai etnisestä taustastaan riippumatta.

Perustuslain mukaan julkisen vallan on tuettava perhettä ja muita lapsen huolenpidosta vastaavia niin, että he voivat turvata lapsen hyvinvoinnin ja yksilöllisen kasvun.

Lastensuojelulain tarkoitus

Lastensuojelulain (417/2007) tavoitteena on

• varmistaa lapsen oikeuksien ja edun huomioon ottaminen
• turvata lapsen ja hänen perheensä tarvitsemat palvelut ja tukitoimet.

Se on lastensuojelun toimintaa säätelevä erityislaki.

Lastensuojelulaissa määritellään lastensuojelu laajasti: Varsinaisen lastensuojelun tarvetta ehkäistään lasten ja nuorten hyvinvointia edistämällä.  Ehkäisevällä lastensuojelulla puolestaan tarjotaan apua ja tukea riittävän varhain, mikä  ehkäisee ongelmien syntymistä tai pahenemista. Lastensuojelu käsitetään lastensuojelulaissa laajasti lasten suojeluksi. Se ei ole yksin lastensuojeluviranomaisten toimintaa, vaan se velvoittaa myös muita viranomaisia.

Vanhemmilla tai muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsensa hyvinvoinnista. Ongelmien syntymistä voidaan ehkäistä, kun tuen tarve havaitaan varhain. Siksi on tärkeää, että yleiset, kaikille tarkoitetut palvelut tukevat lasten kasvatusta.   Yleisiä palveluita ovat esimerkiksi lastenneuvolat, varhaiskasvatus ja perusopetus. Jos tilanne niin vaatii, lapsi ja perhe tulee ohjata lastensuojelun piiriin.

Viranomaisen on pyrittävä edesauttamaan vanhempien mahdollisuutta toteuttaa kasvatustehtäväänsä myös silloin, kun lapselle ja perheelle järjestetään lastensuojelulain mukaisia palveluja. Perheen itsenäisyyteen ja yksityisyyteen ei kuitenkaan saa kohdistaa suurempaa puuttumista kuin mikä on lapsen auttamiseksi ja suojaamiseksi tarpeellista.

Kun viranomainen työskentelee lastensuojelutehtävässään lapsen tai perheen kanssa, hän puuttuu perheen yksityisyyteen. Siksi hänen on päätöksissään riittävästi huomioitava vanhempien ensisijainen velvollisuus ja oikeus päättää lapsensa hyvinvoinnista ja kasvatuksesta.

Tietyissä tilanteissa lapsella on oikeus saada vaikeuksiinsa apua riippumatta siitä, ovatko vanhemmat halukkaita tai onko hän itse halukas ottamaan apua vastaan. Näissä tilanteissa on ensisijaisesti käytettävä avohuollon tukitoimia. Sijaishuoltoa voidaan käyttää vain, jos se on tarpeen ja lapsen edun mukaista.

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu

Lapsi- ja perhekohtaisella lastensuojelulla tarkoitetaan tilannetta, jossa lapsi on lastensuojelun asiakkaana, eikä enää ole kyse ehkäisevästä lastensuojelusta. Lapsi- ja perhekohtaiseen lastensuojelun tehtäviin kuuluu:

• asiakassuunnitelman laatiminen
• avohuollon tukitoimet
• lapsen kiireellinen sijoitus
• huostaanotto
• sijaishuollon järjestäminen
• jälkihuolto.

Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun järjestämisvastuu on hyvinvointialueella. Hyvinvointialue voi tuottaa järjestämisvastuulleen kuuluvat palvelut itse tai yhteistoiminnassa muiden hyvinvointialueiden kanssa tai hankkia ne sopimukseen perustuen muilta palvelujen tuottajilta.

Lapsi- ja perhekohtaisessa lastensuojelussa on käytettävä ensisijaisesti avohuollon tukitoimia, ellei lapsen etu muuta vaadi. Jos lapsi kuitenkin tarvitsee sijaishuoltoa ja se on hänen etunsa mukaista, sitä on järjestettävä viivytyksettä lapselle parhaiten soveltuvalla tavalla.

Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä koordinoi lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelutyötä ja yksittäisen lapsen asiakasprosessia. Hyvinvointialueen on huolehdittava siitä, että sosiaalityöntekijällä on käytettävissään työnsä tueksi eri alojen asiantuntemusta.

Hyvinvointialueen terveydenhuollon toimintayksiköllä on lain mukaan erityinen velvollisuus antaa asiantuntija-apua lapsi- ja perhekohtaisessa lastensuojelussa sekä tarvittaessa järjestää viivytyksettä tai kiireellisenä lapsen tai nuoren tutkimus, hoito ja terapiapalvelut.