Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun lisäksi hyvinvointialueen tulee järjestää lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ehkäisevää lastensuojelua, kun lapsi ei ole lastensuojelun asiakkaana. Ehkäisevän lastensuojelun tarkoituksena on lapsen ja hänen perheensä erityinen tukeminen kunnan ja hyvinvointialueen muiden palvelujen piirissä.
(Lastensuojelulaki 3 a §)
Velvollisuus järjestää ehkäisevää lastensuojelua kuuluu sekä hyvinvointialueelle että kunnalle.
- Hyvinvointialue vastaa ehkäisevästä lastensuojelusta, jota annetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, kuten neuvolapalveluissa.
- Kunnalle kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuolella annettava ehkäisevä lastensuojelu. Se sisältää esimerkiksi tuen, jota annetaan opetuksessa, nuorisotyössä ja varhaiskasvatuksessa.
Lapsen tarpeet on otettava huomioon myös aikuisille suunnatuissa palveluissa. Kun palveluja järjestetään ja kehitetään, lasten ja nuorten toiveisiin ja tarpeisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Myös alaikäisillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa.
Kaikessa päätöksenteossa ja ammattilaisten toiminnassa on pyrittävä lasten ja perheiden ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen. Ennaltaehkäisy ja lasten ja perheiden varhainen auttaminen ovat eettisesti perusteltuja ja tehokkaita toimintamuotoja sekä yhteiskunnan että yksilön näkökulmasta. Varhainen tuen tarpeen ja ongelmien havaitseminen on mahdollista vain, jos eri palveluyksiköt ja eri alojen ammattilaiset toimivat riittävän hyvin yhteistyössä.
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen
Hyvinvointialueen ja kunnan eri viranomaisten ja yhteisöjen on yhdessä edistettävä lasten ja nuorten hyvinvointia. Niiden täytyy esimerkiksi seurata ja kehittää lasten ja nuorten hyvinvointia sekä poistaa heidän kasvuolojensa epäkohtia ja ehkäistä sellaisten syntymistä.
(Lastensuojelulaki 11 §)
Keinoja hyvinvoinnin edistämiseen
Lasten hyvinvointia voi edistää ja ongelmia ehkäistä erilaisilla yhteiskunnallisilla toimilla, kuten huolehtimalla seuraavista:
- lasten elinympäristö on turvallinen. Suuri vaikutus hyvinvointiin on sillä, millaisia lapsen arjen ympäristöt ovat. Päivähoito- ja varhaiskasvatuspalvelut, koulu, harrastustoiminta tai muu lähiympäristö ja -yhteisöt vaikuttavat paljon lapsen kehitykseen vanhempien ohella.
- lapsilla on riittävät mahdollisuudet leikkiin ja muuhun virikkeelliseen toimintaan
- turvalliset liikennejärjestelyt.
Seurantatiedon kerääminen ja hyödyntäminen
Sosiaalihuollon viranomaisen on kerättävä tietoa lasten sekä nuorten kasvuoloista ja sosiaalisista ongelmista ja välitettävä sitä niille viranomaisille ja päätöksentekijöille, jotka voivat oman toimintansa kautta vaikuttaa lasten kasvuoloihin.
(Sosiaalihuoltolaki 9 §)
Seurantatietoa tulisi hyödyntää, kun päätetään lastensuojelun palveluihin varattavista määrärahoista, mukaan lukien ehkäisevän lastensuojelun palvelut.
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmat sekä hyvinvointialuelain ja kuntalain mukainen toiminta- ja taloussuunnittelu edellyttävät sopivan tiedonkeruujärjestelmän ja rakenteen, jolla tieto voidaan ohjata päätöksenteon välineeksi.
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma
Lastensuojelulain 12 §:n mukaan hyvinvointialueen on laadittava lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma aluettaan koskien. Se toimii lastensuojelun järjestämisen ja kehittämisen työvälineenä.
Myös kunnan on laadittava lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma omaa toimintaansa koskien. Kunta voi tehdä suunnitelman yksin tai yhdessä useamman kunnan kanssa.
Kunnan ja hyvinvointialueen on laadittava suunnitelmat yhteistyössä. Suunnitelma on tarkistettava vähintään kerran neljässä vuodessa.
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmien tarkoituksena on edistää lasten ja nuorten hyvinvointia kunnassa ja hyvinvointialueella. Koska lastensuojelun järjestämisvastuu kuuluu hyvinvointialueelle, hyvinvointialueen suunnitelman tavoitteena on myös tukea lastensuojelun järjestämistä ja kehittämistä.
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmat ovat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetussa laissa (järjestämislaki) tarkoitettuja hyvinvointisuunnitelmia, joten hyvinvointialueen ja kunnan yhteistyövelvoitteista säädetään tarkemmin järjestämislain 6 ja 7 §:ssä.
Hyvinvointisuunnitelman tiedot
Sekä hyvinvointialueen että kunnan lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tulee sisältää tiedot:
- lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta
- lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista
- yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä ja
- suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta.
Hyvinvointialueen lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tulee lisäksi sisältää tiedot:
- lastensuojelun tarpeesta
- lastensuojeluun varattavista voimavaroista ja
- lastensuojelun palvelujärjestelmästä.