Kenelle ohje on tarkoitettu?
Tämä ohje on tarkoitettu vammaisalan ammattilaisille. Ohje on suositus, joka perustuu lainsäädäntöön.
Sivun ohje on uuden vammaispalvelulain (675/2023) mukainen. Uusi vammaispalvelulaki on voimassa 1.1.2025 alkaen, ja siinä on siirtymäaika 31.12.2027 asti. Ahvenanmaalla sovelletaan edelleen vanhaa vammaispalvelulakia (laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987).
Lue lisää vammaispalvelulain siirtymäsäännöksistä
Tietoa vammaispalvelupäätöksistä ja vammaispalvelujen hakemisesta saa ottamalla yhteyttä hyvinvointialueen vammaispalveluihin. THL ei käsittele yksittäisiä asiakastapauksia.
Huomioi soveltamisala
Vammaispalvelulain 2 §:ssä säädetään lain soveltamisalasta ja suhteesta muuhun lainsäädäntöön. Vammaispalvelulakia sovelletaan lain 2 §:ssä määriteltyyn vammaiseen henkilöön. Oikeus vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin on henkilöllä, joka täyttää kaikki 2 §:ssä mainitut edellytykset.
Lisäksi laissa on säädetty palvelukohtaisia myöntämisedellytyksiä. Vammaisen henkilön on täytettävä myös palvelukohtaiset myöntämisedellytykset, jotta hän on oikeutettu palveluun.
Muiden palveluiden ja tukitoimien järjestäminen
Hyvinvointialue voi järjestää vammaispalvelulain perusteella myös muita lain tarkoituksen toteuttamiseksi tarvittavia palveluita ja taloudellisia tukitoimia.
(Vammaispalvelulaki 34 §)
Hyvinvointialue voi myöntää vammaiselle henkilölle yleisen järjestämisvelvollisuuden perusteella muita palveluja ja tukitoimia tarkoitukseen varattujen määrärahojen puitteissa. Hyvinvointialueen on varattava määrärahat tarkoitukseen hyvinvointialueella esiintyvän tarpeen mukaan.
Määrärahasidonnaisten tukitoimien osalta hyvinvointialue voi päättää määrärahojen kohdentamisesta tietyt edellytykset täyttäville vammaisille henkilöille, mikäli määrärahat eivät riitä korvauksen myöntämiseen kaikille hakijoille.
Hyvinvointialue voi päättää, millaisiin tarpeisiin se järjestää muita palveluita ja tukitoimia. Lähtökohtana niiden järjestämisessä on vammaispalvelulain 1 §:ssä määritelty lain tarkoitus:
- toteuttaa vammaisen henkilön yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja osallistumista yhteiskunnassa sekä ehkäistä ja poistaa niiden toteutumisen esteitä;
- tukea vammaisen henkilön itsenäistä elämää ja itsemääräämisoikeuden toteutumista;
- turvata vammaisen henkilön yksilöllisen tarpeen ja edun mukaiset, riittävät ja laadultaan hyvät palvelut.
Palveluiden ja tukitoimien sisältö
Vammaispalvelulain mukaisilla muilla palveluilla ja tukitoimilla voidaan joustavasti täydentää vammaisen henkilön tarvitseman avun ja tuen kokonaisuutta. Tällä mahdollistetaan laissa mainitsemattomat ja esimerkiksi uudet ja ennakoimattomat palvelut, jotka voivat olla tulevaisuuden tilanteissa tarpeellisia.
Tarkoituksena on, että tukea ylimääräisiin vaatekustannuksiin, ylimääräisiin erityisravintoon ja erityisravintovalmisteisiin myönnetään jatkossa samaan tapaan kuin vanhan vammaispalvelulain (380/1987) ollessa voimassa.
Ylimääräiset vaatekustannukset
Vammaiselle henkilölle voidaan korvata määrärahojen puitteissa esimerkiksi ylimääräiset vaatetuskustannukset, jotka johtuvat vamman tai sairauden aiheuttaman toimintarajoitteen vuoksi vaatteiden tavanomaista suuremmasta kulumisesta tai siitä, että henkilö ei voi käyttää valmiina ostettavia vaatteita tai jalkineita.
Kyseeseen voi tulla esimerkiksi tilanne, jossa apuvälineet, kuten ortoosit, tukisidokset ja erikoiskengät, kuluttavat vaatetusta normaalia nopeammin. Nämä saattavat edellyttää myös erityisiä muokkauksia tai kaavoja vaatteisiin tai jalkineisiin.
Erityisravinto
Vammaiselle henkilölle voidaan korvata määrärahojen puitteissa esimerkiksi ylimääräiset kustannukset, jotka aiheutuvat erityisravinnosta tai erityisravintovalmisteista, joita henkilö joutuu käyttämään pitkäaikaisesti ja säännöllisesti.
Erityisravintokustannuksina ei korvata
- sellaisia menoja, jotka perustuvat vain lääkärin suosituksiin
- tavanomaisia ruokatavarakaupan artikkeleihin luettavia ravintoaineita ja valmisteita.
Vamman tai sairauden edellyttämä erityisravinnon tai -valmisteen käyttö tulee olla lääketieteellisesti yksityiskohtaisesti selvitetty. Vammaisen henkilön tulee hakemuksessaan selvittää tarvitsemansa erityisravinnon ja erityisvalmisteiden laatu sekä määrät ja niistä aiheutuvat ylimääräiset kustannukset.
Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon myös ensisijaisten tukimuotojen kautta saatu taloudellinen apu. Eräitä kliinisiä ravintovalmisteita voidaan korvata sairausvakuutuslain nojalla Kelasta.
Yhtenä tulkintaohjeena voidaan pitää toimeentulotuen perusosan ravintomenojen osuutta.
Lähteet
Vammaispalvelulaki 675/2023 (Finlex)
Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi HE 191/2022