Kenelle ohje on tarkoitettu?
Tämä ohje on tarkoitettu vammaisalan ammattilaisille. Ohje on suositus, joka perustuu lainsäädäntöön.
Sivun ohje on uuden vammaispalvelulain (675/2023) mukainen. Uusi vammaispalvelulaki on voimassa 1.1.2025 alkaen, ja siinä on siirtymäaika 31.12.2027 asti. Ahvenanmaalla sovelletaan edelleen vanhaa vammaispalvelulakia (laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987).
Lue lisää vammaispalvelulain siirtymäsäännöksistä
Tietoa vammaispalvelupäätöksistä ja vammaispalvelujen hakemisesta saa ottamalla yhteyttä hyvinvointialueen vammaispalveluihin. THL ei käsittele yksittäisiä asiakastapauksia.
Huomioi soveltamisala
Vammaispalvelulain 2 §:ssä säädetään lain soveltamisalasta ja suhteesta muuhun lainsäädäntöön. Vammaispalvelulakia sovelletaan lain 2 §:ssä määriteltyyn vammaiseen henkilöön. Oikeus vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin on henkilöllä, joka täyttää kaikki 2 §:ssä mainitut edellytykset.
Lisäksi laissa on säädetty palvelukohtaisia myöntämisedellytyksiä. Vammaisen henkilön on täytettävä myös palvelukohtaiset myöntämisedellytykset, jotta hän on oikeutettu palveluun.
Oikeus päivätoimintaan
Päivätoiminta kuuluu hyvinvointialueen erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin. Tämä tarkoittaa, että vammaisella henkilöllä on subjektiivinen oikeus saada päivätoimintaa, jos vammaispalvelulaissa määritellyt edellytykset palvelun saamiseksi täyttyvät. Hyvinvointialueen on tällöin järjestettävä palvelu määrärahoista riippumatta.
Kenelle päivätoiminta on tarkoitettu?
Vanhuuseläkeikää nuoremmalla vammaisella henkilöllä on oikeus osallistua päivätoimintaan, jos hän tarvitsee päivittäistä osallisuuden tukea.
Lisäksi edellytyksenä on, että hän ei pysty osallistumaan vanhan, osittain edelleen voimassa olevan, sosiaalihuoltolain (710/1982) perusteella järjestettyyn työtoimintaan tai työllistymistä tukevaan toimintaan, tai että nämä eivät vastaa hänen yksilöllisiä tarpeitaan.
Päivätoiminta rinnastuu työssäkäyntiin, päätoimiseen opiskeluun, työllistymistä tukevaan toimintaan ja työtoimintaan ja tarjoaa osallistujille vastaavaa säännöllistä osallisuutta edistävää päivittäistä toimintaa.
Osittainen osallistuminen
Vammainen henkilö, joka tekee ansiotyötä taikka osallistuu työtoimintaan tai työllistymistä tukevaan toimintaan, voi osallistua osittain myös päivätoimintaan, jos se edistää hänen osallisuuttaan tai työllistymisen mahdollisuuksia.
Vanhuuseläkeiän saavuttaneet
Vanhuuseläkeiän saavuttaneen vammaisen henkilön sosiaalista osallisuutta tukevaa toimintaa voidaan järjestää joko osana muita palveluita, sosiaalihuoltolain perusteella tai vammaispalvelulain 34 §:n mukaisena muuna palveluna.
Päivätoiminnan tarkoitus ja tavoitteet
Päivätoiminnan tarkoituksena on tukea vammaisen henkilön sosiaalista vuorovaikutusta, osallisuutta, toimintakykyä sekä hänen omia vahvuuksiaan.
Päivätoiminnan tavoitteiden tulee ohjata päivätoiminnan sisältöä. Jokaisella osallistujalla on lisäksi yksilölliset toimintakyvyn ja osallisuuden tukemiseen liittyvät tavoitteet päivätoiminnalle. Näistä tavoitteista sovitaan yhdessä vammaisen henkilön ja päivätoiminnan työntekijöiden kanssa.
Päivätoiminnan sisältö
Päivätoiminnan on vastattava vammaisen henkilön asiakassuunnitelmaan kirjattuihin yksilöllisiin tarpeisiin. Toiminnan tulee olla aktiivista ja monipuolista. Sen pitää tarjota riittävästi kognitiivisia ja toiminnallisia tavoitteita sekä yhdessäolon mahdollisuuksia. Sosiaalisen vuorovaikutuksen tukeminen eri keinoin päivätoiminnassa on tärkeää.
Päivätoiminta voi sisältää liikuntaa, retkeilyä ja luovaa toimintaa. Mahdollisuuksien mukaan voidaan hyödyntää hyvinvointialueen ja kunnan yleisiä tiloja, palveluja ja toimintoja. Näitä voivat olla esimerkiksi kulttuuri- ja liikuntapalvelut sekä erilaiset tapahtumat. Tavoitteena on löytää ratkaisuja vammaisen henkilön osallistumisen haasteisiin ja madaltaa kynnystä osallistua yleisiin palveluihin ja tapahtumiin.
Päivätoiminnan sisältö, määrä ja toteuttamistapa on kirjattava päätökseen.
(Vammaispalvelulaki 26 §)
Päivätoiminnan määrä ja toteuttaminen
Päivätoimintaa on järjestettävä henkilön tarpeiden ja voimavarojen mukaan siten, että toiminta mahdollistaa säännöllisen päivä- tai viikkorytmin sekä riittävän levon.
Vammaiselle henkilölle on turvattava mahdollisuus osallistua toimintaan viitenä päivänä viikossa, ellei pienempi määrä riittäisi vastaamaan hänen tarpeisiinsa. Päivätoimintaa voidaan järjestää harvemmin esimerkiksi silloin, kun henkilön terveydentila ja jaksaminen rajoittavat osallistumista.
Vammaisen henkilön toiveesta toimintaa on mahdollista järjestää myös epäsäännöllisemmin esimerkiksi sen mukaan, miten kunnassa tai hyvinvointialueella on tarjolla erilaisia toimintamahdollisuuksia.
Päivätoiminnan sisältö, määrä ja toteuttamistapa on kirjattava päätökseen.
Osallisuuden toteutuminen päivätoiminnassa edellyttää vammaisen henkilön mahdollisuutta tulla kuulluksi käyttämällään kielellä tai kommunikointikeinolla. Tämä koskee myös henkilöä, joka viestii olemuskielellä, kuten ilmeillä, eleillä, toiminnalla tai kosketuksella. Vuorovaikutuksen onnistuminen edellyttää tällöin työntekijöiltä erityistä osaamista ja henkilön tuntemusta.
Päivätoiminnan tilojen on sovelluttava osallistujien tarpeisiin. Päivätoimintaan osallistuvilla henkilöillä voi olla esimerkiksi kuulo- tai näkövamma, jolloin tilojen on mahdollistettava kuulon apuvälineiden ja tulkkauspalvelun käyttö sekä näkövamman edellyttämät valaistusolosuhteet.
Päivätoimintaa voidaan järjestää ryhmässä silloin, kun se on osallistujien tarpeiden sekä toiminnan tavoitteiden kannalta perusteltua.
Koska päivätoimintaan osallistujien toimintakyky ja jaksaminen voivat vaihdella päivittäin, palvelua on tämä huomioon ottaen järjestettävä joustavasti.
Myös ryhmämuotoisessa palvelussa on otettava huomioon yksilölliset tarpeet.
Palvelua on järjestettävä henkilökohtaisena palveluna esimerkiksi silloin, kun sopivia toimintamuotoja ei muuten ole tarjolla tai kun henkilön tai muiden henkilöiden turvallisuus sitä edellyttää.
Päivätoiminnan tavoitteista seuraa, että toimintaa on järjestettävä ensisijaisesti muualla kuin henkilön kotona tai ryhmämuotoiseen asumiseen liittyvissä tiloissa.
Vammaisella henkilöllä on oikeus saada maksuttomat matkat päivätoimintaan, jos hänellä on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa eikä hän pysty itsenäisesti käyttämään julkista joukkoliikennettä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia.
(Vammaispalvelulaki 25 §)
Päätös päivätoiminnan matkoista tehdään osana päivätoiminnan päätöstä tai erillisenä päätöksenä. Näistä matkoista ei tehdä liikkumisen tuen päätöstä.