Perusterveydenhuollon hoitoonpääsytietojen toimittaminen

Takaisinsoittojen tai sähköisten vastausten tulee toteutua saman arkipäivän kuluessa potilaan yhteydenotosta. Hoidon tarpeen arviointi tulee tehdä saman arkipäivän kuluessa potilaan yhteydenotosta tai kun hoitoon pääsyn liittyvä asia tulee esiin.

Hoitoilmoitusrekisteriin tarvitaan hoidon tarpeen arvioinnin ajan lisäksi myös potilaan yhteydenoton aika eli se aika, kun potilas jätti soittopyynnön tai asioi digitaalisesti esimerkiksi jättämällä viestin tai tekemällä oirearvion.

Potilaalle on ilmoitettava hoitoon pääsyn ajankohta. Jos ilmoitettu ajankohta muuttuu, on uusi ajankohta ja muutoksen syy ilmoitettava potilaalle välittömästi.

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 4 § (Finlex)

Hoidon tarpeen arviointi on yksilöllinen arvio tutkimusten tai hoidon tarpeesta ja kiireellisyydestä sekä siitä, minkä terveydenhuollon ammattihenkilön tekemiä tutkimuksia tai antamaa hoitoa potilas tarvitsee.

• Hoidon tarpeen arviointi tehdään saman arkipäivän kuluessa, kun asiakas ottaa yhteyttä ja hänellä on hoidon tarve.
• Kun tulee esiin uusi terveysongelma (sairastuminen, vamma, pitkäaikaissairauden vaikeutuminen, uusi oire tai toimintakyvyn alenema) tai muu hoitotakuun piiriin kuuluva asia, jota ei voida hoitaa saman tien.
• jos potilas on hoidon tarpeen arvion perusteella ohjattu muun laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön kuin lääkärin tai hammaslääkärin hoitoon ja tarvitaan vielä lääkärin tai hammaslääkärin käynti.
• jos hammaslääkäri tai muu terveydenhuollon ammattilainen ohjaa perusterveydenhuollon erikoishammaslääkärin hoitoon.

Hoidon tarpeen arvioinnissa terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi sen, kuuluuko asia hoitotakuun piiriin, missä ajassa hoitoon tulisi päästä ja kenelle ammattihenkilölle. Arvioinnista tehdään tarvittavat potilasasiakirjamerkinnät.

Hoidon tarpeen arvioinnin tuloksen kirjaaminen

• Jos asia kuuluu hoitotakuun piiriin, niin kirjaa hoidon tarpeen arvioinnin tulos rakenteisesti käyttäen hoidon tarpeen arvioinnin tulosluokitusta.
• Jos asia ei kuulu hoitotakuun piiriin, niin hoidon tarpeen arvioinnin tulosluokkaa ei tarvitse kirjata rakenteisesti. Jos tietojärjestelmä kuitenkin pakottaa kirjaamaan tulosluokan, käytä tulosluokkaa Y90 Määräaikojen seurantaan kuulumaton asia.
• Tarkista vielä oikeiksi ajanvarauksen tai käynnin palvelumuoto, käynnin luonne (sairaanhoito vai terveydenhoito), kiireellisyys, yhteystapa ja käynnin syy.
• Myös kiireellisistä asioista kirjataan hoidon tarpeen arviointi. Kiireelliset asiat eivät kuulu kiireettömän hoitoonpääsyn seurantaan, mutta tietoja hyödynnetään jatkossa kiireellisen hoidon seurannassa.

Ajan antamisessa huomioidaan potilaan ikä

• 1.1.2025 alkaen hoitoon pääsyn enimmäisajat ovat pidemmät 23 vuotta täyttäneille potilaille.
• Sovellettavien ikään perustuvien enimmäisaikojen valinnan kannalta ratkaisevaa on potilaan ikä tämän ottaessa terveydenhuoltolain 51 §:n mukaisesti yhteyttä terveydenhuollon toimintayksikköön. Lisätietoa luvussa 5 (STM)

Enimmäisajat on määritelty terveydenhuoltolaissa. Potilaan tilanteesta tehdään aina kokonaisarvio, jonka perusteella häntä hoidetaan. Enimmäisajat ovat takarajoja ja potilas tulee tarvittaessa hoitaa nopeamminkin kokonaisarvion perusteella.

Suun terveydenhuolto 1.1.2025 alkaen

Alle 23-vuotiaat

• Ensimmäinen hoito- tai tutkimustapahtuma tulee järjestää kolmen kuukauden kuluessa potilaan yhteydenotosta ja hoidon tarpeen arvioinnista.
• Jos ensimmäinen hoitotapahtuma toteutui muulle suun terveydenhuollon ammattihenkilö kuin hammaslääkärille ja vielä tarvitaan hammaslääkärin hoitoa tai tutkimusta, hammaslääkärin jatkohoito tulee järjestää neljän viikon kuluessa palvelun tarpeen toteamisesta tai kolmen kuukauden kuluessa alkuperäisestä potilaan yhteydenotosta ja hoidon tarpeen arvioinnista.
• Pääsy erikoishammaslääkärille tulee järjestää kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun ammattilainen on todennut palvelun tarpeen.

23 vuotta täyttäneet

• Ensimmäinen hoito- tai tutkimustapahtuma tulee järjestää kuuden kuukauden kuluessa potilaan yhteydenotosta ja hoidon tarpeen arvioinnista. 
• Jos ensimmäinen hoitotapahtuma toteutui muulle suun terveydenhuollon ammattihenkilö kuin hammaslääkärille ja vielä tarvitaan hammaslääkärin hoitoa tai tutkimusta, hammaslääkärin jatkohoito tulee järjestää kuuden kuukauden kuluessa alkuperäisestä tutkimuksen tai hoidon tarpeen arviosta.
• Pääsy erikoishammaslääkärille tulee järjestää kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun ammattilainen on todennut palvelun tarpeen.

Kaikenikäiset

• Jos neuvolapalveluihin tai koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvan suun määräaikaisen terveystarkastuksen suorittaa muu suun terveydenhuollon ammattihenkilö kuin hammaslääkäri, ja ammattihenkilö toteaa tarpeen hammaslääkärin tutkimukselle tai hoidolle, pääsy hammaslääkärille on järjestettävä neljän viikon kuluessa palvelun tarpeen toteamisesta.

Muu perusterveydenhuollon avohoito 1.1.2025 alkaen

Alle 23-vuotiaat

• Ensimmäinen hoitotapahtuma on järjestettävä potilaan yhteydenottoa ja ammattilaisen tekemää hoidon tarpeen arviointia seuraavien 14 vuorokauden aikana, jos potilaan hoitoon hakeutumisen syynä on sairastuminen, vamma, pitkäaikaissairauden vaikeutuminen, uusien oireiden esilletulo tai toimintakyvyn aleneminen, ja hoito kuuluu yleislääketieteen alaan.
• Kun potilaan hoitoon hakeutumisen syynä oli sairastuminen, vamma, pitkäaikaissairauden vaikeutuminen, uusien oireiden esilletulo tai toimintakyvyn aleneminen ja hoito kuuluu yleislääketieteen alaan ja potilas hoidon tarpeen arvioinnin perusteella ohjattu ensin muun laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön kuin lääkärin vastaanotolle, ja ammattihenkilö toteaa, että potilas tarvitsee terveysongelman hoitoon lääkärin tekemän tutkimuksen tai hoidon, pääsy lääkärin vastaanotolle on järjestettävä ammattihenkilön vastaanottoa seuraavien seitsemän vuorokauden aikana.

Osaa hoitotapahtumia koskee kolmen kuukauden enimmäisaika, jos yksilöllistä määräaikaa ei ole määritelty hoito- tai kuntoutussuunnitelmassa. Esimerkiksi

• kuntoutuspalveluiden ensimmäinen hoito- tai kuntoutustapahtuma.
• terveyttä ja hyvinvointia edistävien palveluiden ensimmäinen hoitotapahtuma. Tähän ryhmään kuuluu esimerkiksi tiettyjen rokotusten ensimmäinen käynti (esim. opiskeluun ja työhön liittyvät, pernan poiston jälkeen annettavat tietyt rokotukset sekä rokotusohjelmaan kuuluvat punkkirokotukset).
• hoitotapahtumat, jotka tehdään yksinomaan terveydenhuollossa laadittavan todistuksen tai lausunnon saamiseksi.

23 vuotta täyttäneet

• Ensimmäinen hoitotapahtuma tulee järjestää kolmen kuukauden kuluessa tarpeen toteamisesta.
• Jos potilas ohjattiin ensin muun laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön kuin lääkärin vastaanotolle, ja ammattihenkilö toteaa, että potilas tarvitsee vielä terveysongelman hoitoon lääkärin tekemän tutkimuksen tai hoidon, lääkärin jatkokäynti tulee järjestää kolmen kuukauden kuluessa alkuperäisestä tutkimuksen tai hoidon tarpeen arviosta.

Hoitoon pääsyn enimmäisajat eivät koske

• hoito- tai kuntoutussuunnitelman mukaisia seurantakäyntejä. Tutkimus tai hoito tulee järjestää hoitosuunnitelmaan kirjatun tutkimus- tai hoitovälin mukaisesti, jollei hoidon tarpeen arviossa tule esille seikkoja, joiden perusteella yksilöllisestä tutkimus- tai hoitovälistä tulee tai voidaan poiketa.
• hoitoon pääsyn enimmäisajat eivät myöskään koske tiettyjä ennaltaehkäiseviä palveluja, koska tällaisten palveluiden antamisesta säädetään erikseen. Näitä ovat esimerkiksi niin sanotun neuvola-asetuksen mukaiset neuvolatoimintaan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvat määräaikaistarkastukset
• seulonnat
• osa rokotuksista, joista on erityissääntelyä.

Terveyden- ja sairaanhoitoa toteutettaessa on tarvittaessa laadittava tutkimusta, hoitoa, lääkinnällistä kuntoutusta koskeva tai muu vastaava suunnitelma. Suunnitelmasta tulee ilmetä potilaan hoidon järjestäminen ja toteuttamisaikataulu.

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 4 a § (Finlex)

Hoidon tarpeen arviointi tehdään aina, kun asiakas ottaa yhteyttä ja hänellä on hoidon tarve. Hoidon tarpeen arvioinnissa tulee arvioida, kuuluuko asia hoitoon pääsyn seurantaan.

Jos asiakkaan hoito- tai kuntoutussuunnitelmassa on määritelty yksilöllinen tutkimus- tai hoitoväli, sen mukaiset käynnit eivät kuulu hoitoon pääsyn seurantaan. Asiakkaan ottaessa yhteyttä terveydenhuollon ammattilainen arvioi asiakkaan hoidon tarpeen ja kokonaisarvion perusteella sen, pitääkö aiemmin tehdystä hoito- tai kuntoutussuunnitelmasta poiketa. Hoidon tarpeen arvioinnin tulos ja enimmäisaika riippuvat potilaan tilanteesta ja asiasta.

Terveyden- ja sairaanhoitoa toteutettaessa on tarvittaessa laadittava tutkimusta, hoitoa, lääkinnällistä kuntoutusta koskeva tai muu vastaava suunnitelma. Suunnitelmasta tulee ilmetä potilaan hoidon järjestäminen ja toteuttamisaikataulu. (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 4 a §.)

Hoidon tarpeen arvioinnin tuloksen kirjaaminen

Jos asia kuuluu niin sanotun hoitotakuun piiriin, niin kirjaa hoidon tarpeen arvioinnin tulos rakenteisesti käyttäen hoidon tarpeen arvioinnin tulosluokitusta.

Jos asia ei kuulu hoitotakuun piiriin, niin hoidon tarpeen arvioinnin tulosta ei tarvitse kirjata rakenteisesti. Jos tietojärjestelmä kuitenkin pakottaa kirjaamaan tuloksen, käytä tulosluokkaa Y90 Määräaikojen seurantaan kuulumaton asia.

Tarkista vielä oikeiksi ajanvarauksen tai käynnin palvelumuoto, käynnin luonne (sairaanhoito vai terveydenhoito), kiireellisyys, yhteystapa ja käynnin syy.

Hoitoon pääsy koskee perusterveydenhuollon kiireettömiä avopalveluita. Kuntoutuspalvelujen ensimmäinen käynti tulee toteuttaa hoito- tai kuntoutussuunnitelman mukaisesti tai jos sitä ei ole tehty, viimeistään kolmen kuukauden kuluessa. Jos potilas on 0–22-vuotias ja kyseessä on sairastuminen, vamma, pitkäaikaissairauden vaikeutuminen, uusi oire tai toimintakyvyn alenema, niin kuntoutuspalvelujen ensimmäinen hoitotapahtuma tulee toteuttaa 14 vuorokauden kuluessa. Jos hoito- tai kuntoutussuunnitelma on tehty, pitää hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä kuitenkin aina arvioida pitääkö siitä poiketa potilaan voinnin ja asian vuoksi.

Hoidon tarpeen arvioinnin tulosvaihtoehtoja, kun potilas hoidetaan omassa organisaatiossa

• Jos potilaan hoito- tai kuntoutussuunnitelmassa määritellään yksilöllinen määräaika ja tietojärjestelmässä on pakko kirjata hoidon tarpeen arvioinnin tulos: Y90 Määräaikojen seurantaan kuulumaton asia. Jos asia ei kuulu hoitotakuun piiriin, niin hoidon tarpeen arvioinnin tulosluokkaa ei kuitenkaan tarvitse kirjata rakenteisesti.
• Jos hoito- tai kuntoutussuunnitelmaa tai yksilöllistä määräaikaa ei ole, enimmäisaika on 23 vuotta täyttäneillä 3 kuukautta eli käytetään koodia Y50 (vanha koodi Y32).
• Jos hoito- tai kuntoutussuunnitelmaa tai yksilöllistä määräaikaa ei ole 0–22-vuotiailla käytetään 14 vrk enimmäisajassa koodia Y50 (vanha koodi Y31) ja 3 kk enimmäisajassa koodia Y52 (vanha koodi Y32).

Sekä terveydenhoidollisista että sairaanhoidollisista käynneistä osa kuuluu hoitoon pääsyn seurantaan.

Esimerkiksi seuraavat terveydenhoidolliset käynnit kuuluvat hoitoon pääsyn seurantaan ja hoitoon pääsyn enimmäisaika kaiken ikäisillä on kolme kuukautta, jos yksilöllistä hoitosuunnitelmaa ei ole:

• terveyttä ja hyvinvointia edistävien palveluiden ensimmäinen hoitotapahtuma
• opiskeluun ja työhön liittyvät rokotukset
• rokotusohjelmaan kuuluvat punkkirokotukset
• pernan poiston jälkeen annettavat tietyt rokotukset.

Hoidon tarpeen arvioinnin tuloskoodi

• 0–22-vuotiaat: Y52 (vanha koodi Y32)
• 23 vuotta täyttäneet: Y50 (vanha koodi Y32).

Hoitoon pääsyn seurantaan eivät kuulu seuraavat rokotukset

• Sellaiset rokotukset, joiden antamisesta säädetään erikseen, esimerkiksi lasten ja nuorten kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset ja Covid-19-rokotukset.
• Kiireelliset rokotukset esimerkiksi altistumistilanteisiin liittyen kuten vesikauhurokote, koska ne annetaan kiireellisenä eikä kiireettömänä hoitona.

Hoitoonpääsytiedot pitää toimittaa THL:ään myös silloin, kun julkinen viranomainen (esim. hyvinvointialue) hankkii palvelun toiselta julkiselta tai yksityiseltä palveluntuottajalta ostopalveluna tai antamalla palvelusetelin tai ulkoistamalla palvelun. Palveluiden järjestämisestä vastaava taho on velvollinen huolehtimaan, että näissä tapauksissa toinen palveluntuottaja toimittaa hoitoilmoitustiedot. Suositeltava tapa on, että ostopalvelun tuottaja toimittaa itse tiedot hoitoilmoitusrekisteriin, jolloin tietoihin tulee liittyä ostopalvelun tilaajan tunnus (OID-koodi). Lisätietoa hoitoilmoitusoppaassa

Hoidon tarpeen arviointi ja käynti pyritään kirjattaessa yhdistämään toisiinsa, jotta myös ostopalvelujen hoitoonpääsyn enimmäisaikojen toteutumista pystytään mittaamaan ja raportoimaan.

Voimassa olevat koodit, kun potilas ohjataan ostopalveluihin tai toiselle hyvinvointialueelle

• Y70 Muu palveluntuottaja, kiireetön 1. hoitotapahtuma
• Y72 Muu palveluntuottaja, muu kiireetön 1. hoitotapahtuma
• Y78 Muu palveluntuottaja, psykososiaalinen interventio (käytetään vain terapiatakuun kirjaamisessa)
• Y80 Muu palveluntuottaja, jatkohoito lääkärille tai hammaslääkärille 1. hoidon tarpeen arviosta
• Y82 Muu palveluntuottaja, jatkohoito lääkärille tai hammaslääkärille
• Y86 Muu palveluntuottaja, jatkohoito terveystarkastuksen jälkeen
• Y88 Muu palveluntuottaja, jatkohoito erikoishammaslääkärille

Yleensä kyllä. Myös silloin kirjataan käynti tai etäkontakti, kun hoito toteutuu kokonaan heti yhteydenoton yhteydessä (Y21 hoito ensikontaktissa).

Näihin hoidon tarpeen arviointeihin ei liity käyntiä tai etäkontaktia:

• Y22 Hoito tarpeellista, mutta aikoja ei ole antaa (voimassaolo päättyi 31.12.2024)
• Y29 Tarjottu aika ei sovi asiakkaalle.

Jos lähettäjä (terveydenhuollon ammattilainen) on tehnyt kokonaisarvionsa mukaisesti potilaan hoito- tai kuntoutussuunnitelmaan merkinnän yksilöllisestä tavoiteajasta, toimitaan lähetteen mukaisesti. Tällöin asia ei kuulu hoitoonpääsyn seurantaan. Hoidon tarpeen arvioinnin tulos, jos se on pakko järjestelmässä kirjata: Y90 Määräaikojen seurantaan kuulumaton asia. Jos potilaan asia ei kuulu hoitotakuuseen, niin hoidon tarpeen arvioinnin tulosluokkaa ei tarvitse kirjata rakenteisesti.

Jos yksilöllistä tavoiteaikaa ei ole kirjattu, pitää terveydenhuollon ammattihenkilön arvioida kuuluuko potilaan asia terveydenhuoltolain mukaiseen hoitoon pääsyn seurantaan ja missä ajassa hoitoon tulisi päästä. Hoidon tarpeen arvioinnin tulosluokka kirjataan huomioiden potilaan asia ja vointi.

Huomioitavaa on myös, että hoitoon tai tutkimukseen tulee päästä hyvien hoitokäytäntöjen mukaisesti ja laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön kokonaisarvion perusteella.

Hoidon tarpeen arviointi ja käynti tai etäkontakti kirjataan pääasialliselle asiaa hoitavalle ammattilaiselle eli sille, joka asioi potilaan kanssa. Potilaan hoitoon pääsyn aika lasketaan tästä hoidon tarpeen arvioinnista ja siihen liittyvästä käynnistä tai etäkontaktista.

Jos jotain ammattilaista konsultoidaan asiaan liittyen, kirjataan lisäksi hänelle konsultaatio. Siihen ei tarvitse kirjata hoidon tarpeen arviointia. Konsultaatioiden määrää seurataan Avohilmo-raportoinnissa.

Hoidon tarpeen arviointi pitää tehdä terveydenhuoltolain mukaan saman arkipäivän aikana potilaan yhteydenotosta. Jos esimerkiksi sairaanhoitaja ei osaa sitä tehdä, lääkärin konsultaatio pitää saada saman päivän aikana.

Hoidon tarpeen arvioinnin tuloksena käytetään sitä tulosluokkaa, jota asiakkaan terveysongelman hoitaminen hoitotakuun enimmäisajassa edellyttää, esimerkiksi Y50 Kiireetön hoito, 1. hoitotapahtuma.

Myös "Y21 Hoito ensikontaktissa" voidaan käyttää, mutta vain jos asiakkaan asia hoidetaan loppuun ensikontaktissa yhteystavasta riippumatta esimerkiksi omahoito-ohjeiden ja neuvojen avulla tai muulla tarpeen mukaisella tavalla, eikä enää tarvitse varata aikaa samasta asiasta. Jos vielä samasta asiasta täytyy varata aika, käytetään muuta hoidon tarpeen arvioinnin tuloskoodia kun Y21 eli esimerkiksi koodia "Y50 Kiireetön hoito, 1. hoitotapahtuma".

Kyllä. Mitään ikäryhmiä ei ole rajattu pois hoitoon pääsyn seurannasta.

Kiireelliset asiat hoidetaan asian ja tilanteen mukaisella kiireellisyydellä.

Kiireettömissä asioissa hoitoon pääsyn enimmäisajat ovat 1.1.2025 alkaen tiukemmat alle 23-vuotiaille kuin sitä vanhemmille.

Terveydenhuoltolaissa on erikseen määritelty enimmäisajat ensimmäistä hoitoonpääsykäyntiä seuraavalle lääkärin ja hammaslääkärin jatkokäynnille, kun ensimmäinen vastaanottaja on muu kuin lääkäri tai hammaslääkäri sekä erikoishammaslääkärin hoitoon tai tutkimukseen pääsylle. Näiden hoitotapahtumien enimmäisaikojen toteutumista siis seurataan myös hoitoon pääsyn raportoinnissa.

Näistä ensimmäistä hoitoonpääsykäyntiä seuraavista lääkärin ja hammaslääkärin jatkokäynneistä sekä erikoishammaslääkärin hoitoon tai tutkimukseen ohjaamisesta pitää kirjata uusi hoidon tarpeen arviointi, jotta tiedetään

• tarve jatkokäynnille
• voidaan mitata hoidon tarpeen arvioinnin ja hoitotapahtuman välinen aika eli missä ajassa hoitoon pääsy jatkokäynnille todellisuudessa toteutui.

Ensimmäisen lääkärin tai hammaslääkärin jatkokäynnin jälkeiset seurantakäynnit eivät enää kuulu hoitoon pääsyn seurantaan, kun hoitosuunnitelma on jo tehty ja hoito etenee suunnitelman mukaisesti. Potilas siis on jo hoidon piirissä. Ammattilaisen tulee kuitenkin aina arvioida potilaan vointi ja tilanne hänen ottaessa yhteyttä, jolloin esimerkiksi potilaan voinnin heikennyttyä potilaan asia voi jälleen kuulua hoitoon pääsyn seurantaan eli hoidon tarpeen arvioinnin tulos tulee kirjata.

Muiden ammattiryhmien, esimerkiksi sairaanhoitajan, jatkokäynneille ei ole määritelty hoitoon pääsyn enimmäisaikaa, eivätkä ne siis kuulu hoitoon pääsyn seurantaan.

Jatkokäyntien enimmäisaika lasketaan joko ensimmäisestä, alkuperäisestä hoidon tarpeen arvioinnista tai jatkohoidon tarpeen toteamisesta. Huomioi siis potilaalle aikaa annettaessa se, miten enimmäisaika lasketaan ja että 23 vuotta täyttäneitä koskevat pidemmät enimmäisajat.

Hoidon tarpeen arviointi tulee tehdä saman arkipäivän aikana, kun asiakas ottaa yhteyttä tai tulee esiin hoitoonpääsyyn liittyvä asia, jota ei voida hoitaa heti. Hoito tai tutkimus pyritään järjestämään lain määrittämässä ja asian vaatimassa enimmäisajassa. Tarvittaessa aika järjestetään esimerkiksi toisessa toimipisteessä kohtuullisen välimatkan päässä tai ostopalveluna.

Jos aikoja on antaa, niin aika voidaan antaa, vaikka enimmäisaika ylittyisikin. Hoidon tarpeen arvioinnin tulos määrittyy potilaan asian mukaan, esimerkiksi Y50 tai Y52.

Jos aikoja ei ole lainkaan antaa, valitaan 1.1.2025 alkaen sama hoidon tarpeen arvioinnin tulos kuten silloin, kun aika voitaisiin antaa. Hoitoon pääsyn toteutumista enimmäisajan kuluessa voidaan seurata, jos potilas saa myöhemmin tarvitsemansa ajan. Hoidon tarpeen arvioinnin tulosta ”Y22 Hoito tarpeellista, mutta aikoja ei ole antaa” ei enää siis käytetä.

Huomioithan, että myöhemmin toteutuva hoitotapahtuma tulee yhdistyä asiakkaan asiaan liittyvään ensimmäiseen yhteydenottoon ja tällöin tehtyyn hoidon tarpeen arviointiin. Potilaan samasta asiasta ei siis tehdä useita hoidon tarpeen arvioinnin tuloskirjauksia.

Lisätietoa: Ohje: Perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsyä koskevien säännösten soveltaminen 24.3.2025 (STM)

Jos potilas hakeutuu ensimmäistä kertaa hammastarkastukseen, eikä hoitosuunnitelmaa ole, hammastarkastus kuuluu hoitoon pääsyn seurantaan.

• Käynnin luonne: sairaanhoito (SH).
• Hoidon tarpeen arvioinnin tulos: Y50 Kiireetön hoito, 1. hoitotapahtuma (vanha koodi Y32).

Poikkeus: neuvolatoimintaan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvia määräaikaistarkastuksia ohjaa oma lainsäädäntönsä ja siksi ne eivät kuulu hoitoon pääsyn seurantaan.

• Käynnin luonne: terveydenhoito (TH).
• Hoidon tarpeen arvioinnin tulos, jos se on pakko tietojärjestelmässä kirjata: Y90 Määräaikojen seurantaan kuulumaton asia. Jos asia ei kuulu hoitoon pääsyn seurantaan, niin hoidon tarpeen arvioinnin tulosluokkaa ei tarvitse kirjata rakenteisesti.

Jos hoitosuunnitelma on tehty ja siinä on määritelty yksilöllinen tutkimus- tai hoitoväli, sen mukaiset käynnit eivät kuulu hoitoon pääsyn seurantaan.

• Hoidon tarpeen arvioinnin tulos, jos se on pakko tietojärjestelmässä kirjata: Y90 Määräaikojen seurantaan kuulumaton asia. Jos asia ei kuulu hoitotakuun piiriin, niin hoidon tarpeen arvioinnin tulosluokkaa ei tarvitse kirjata rakenteisesti.
• Asiakkaan ottaessa yhteyttä ammattilainen kuitenkin arvioi asiakkaan hoidon tarpeen ja kokonaisarvion perusteella sen, pitääkö aiemmin tehdystä hoitosuunnitelmasta poiketa.

Jos tehdystä hoitosuunnitelmasta pitää poiketa, asia kuuluu hoitoon pääsyn seurantaan. Tällöin kirjattava hoidon tarpeen arvioinnin tulos riippuu potilaan voinnista ja asiasta.

Huomioi myös mahdolliset jatkokäynnit suun terveystarkastuksen jälkeen, jotka kuuluvat hoitoon pääsyn seurantaan (kysymys 3).

Hyvinvointialueiden tulee julkaista kuukausittain yleisessä tietoverkossa edellistä kalenterikuukautta koskevat tunnusluvut siitä, miten terveydenhuoltolain 51 §, 51 a § ja 51 b §:ssä säädettyjen perusterveydenhuollon enimmäisaikojen noudattaminen toteutui. 

• 51 §: saavatko potilaat arkipäivisin virka-aikana saman päivän aikana yhteyden terveyskeskukseen tai muuhun perusterveydenhuollon toimintayksikköön. 
• 51 a §: perusterveydenhuollon enimmäisaikojen toteutuminen toimintayksiköittäin. 
• 51 b §: suun terveydenhuollon enimmäisaikojen toteutuminen toimintayksiköittäin. 

Hyvinvointialueen on julkaistava tunnusluvut erikseen kustakin terveyskeskuksesta ja muusta terveydenhuollon toimintayksiköstä. Jos toimintayksikön alaisuudessa on terveysasema, hammashoitola tai muu vastaava erillinen yksikkö, tunnusluvut on julkaistava erikseen kustakin tällaisesta yksiköstä, jos se on mahdollista. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tuottaa tunnusluvut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta annetun lain (668/2008) 5 ja 5 c §:n nojalla saamiensa tietojen perusteella. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen on luovutettava julkaisua varten tarpeelliset tiedot hyvinvointialueelle. (Terveydenhuoltolaki 55 §.) 

Tätä varten hyvinvointialueiden ja muiden julkisten palvelunjärjestäjien tulee toimittaa perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn tiedot Avohilmo-rekisteriin. Velvollisuus koskee myös julkisen palvelunjärjestäjän hankkimia ostopalveluja. Toimitetut tiedot löytyvät THL:n julkaisemilta tietokantaraporteilta.