Raskaana olevan päihteiden käyttö ja perheen tukeminen – Riippuvuuskäyttäytymisen tunnistaminen ja puheeksiotto

Päihteiden käytöstä ja riippuvuuksista tulee pysähtyä keskustelemaan kaikkien vanhemmiksi tulevien kanssa. Keskustelu on hyvä aloittaa toteamalla esimerkiksi, että asiasta on tärkeä keskustella kaikkien vanhemmaksi tulevien kanssa. Odottavan äidin päihderiippuvuus voi herättää arvoristiriitoja, joihin on saatavilla tukea ja apua.

Vanhemmaksi tullessa on tärkeä pysähtyä pohtimaan omaa suhdettaan päihteisiin ja pyrkiä ehkäisemään tietoisesti esimerkiksi omien ikävien päihteistä aiheutuneiden lapsuuden kokemusten siirtymistä omille lapsille. Tiedetään, että käsittelemättömänä päihdeongelmat siirtyvät tahtomatta sukupolvelta toiselle. Keskustelua voi myös pohjustaa ottamalla keskiöön vauvan hyvinvointi ja mahdollisuus aina saada apua.

Päihteisiin liittyvän riippuvuuskäyttäytymisen piirteitä

  • rajattomuus käytöksessä
  • mielialan nopeat, epäluonnolliset vaihtelut
  • motivaation heittelehtiminen
  • liialliset lupaukset
  • puheessa valheita ja totuuksia
  • liiallinen avoimuus esimerkiksi aroista asioista
  • huomion siirtäminen pois päihteidenkäyttöä sivuavasta aiheesta
  • huomion siirtäminen pois itsestä
  • kaunistelu tai vähättely
  • uhriutuminen
  • hyökkäävä tai mitätöivä puhe vuorovaikutustilanteessa, jossa vanhempi voisi kokea syyllistymistä tai loukkaantumista
  • epäluonteenomainen voimakas ja tauoton puhe tai lähes täysi hiljaisuus
  • äkillinen kiire tai vastaanotolta lähteminen
  • vastaanottokäyntien käyttämättä jättäminen, kotikäynneistä kieltäytyminen
  • heikko mentalisaatio vauvaan tai lapseen
  • ihon ja hampaiden huono terveys (esimerkiksi suun kuivuminen), ihorikot, mustelmat ja turvonneet kädet, pupillit eivät reagoi valon voimakkuuden vaihteluun
  • hitaat tai ylivilkkaat refleksit, yli- tai alivireys, tahaton liikehdintä
  • päihtyneet saattajat.

Päihteiden käyttöä eivät poissulje

  • huolehtiminen ulkoisesta olemuksesta
  • työ- tai opiskeluelämässä toimiminen
  • asiallinen ja kehittynyt kyky tuottaa puhetta
  • kyvykkyys hoitaa asioita
  • varallisuus
  • negatiiviset päihdeseulat.

Häpeän, syyllisyyden ja pelon ohjaamina vanhemmat voivat kehittyä taitaviksi salaamaan riippuvuutensa ja ohjaamaan kohtaamisia tavalla, jossa voivat säilyttää hallinnan tunteen. Toistuva huomion siirtäminen itsestä pois voi kertoa uhriutumisesta tai pyrkimyksestä salailuun. Tapaamisissa vanhempi voi näyttää hyvinvoivalta ja huolitellulta ja puhua vakuuttavasti.

Vanhemman voi olla hankala kohdata omaa tilannettaan, ja kiireisenä pysyminen voi olla keino paeta omia asioitaan. Vanhempi saattaa pyrkiä ohjaamaan keskustelua pois päihteistä kertomalla muista huolenaiheista elämäntilannettaan ja toimiaan koskien. Vanhempi voi pyrkiä lisäämään puheensa uskottavuutta sekoittamalla valheelliseen tietoon riittävän isoja totuuksia. Motivaatio elämän eri osa-alueilla saattaa vaihdella lyhyen ajan sisällä epätavallisen paljon. Jos vanhempi lupailee asioita, jotka tavallisesti ovat jääneet tekemättä, tai puhe alkaa olla kovin hyökkäävää, mitätöivää, vähättelevää tai kaunistelevaa, riippuvuus on otettava uudelleen puheeksi.

Palaamalla esimerkiksi vanhemman ohittamiin kysymyksiin uudelleen, tarttumalla ristiriitaisuuksiin ja vastustamalla pyrkimyksiä siirtää huomio muualle voi löytää keinoja tunnistaa riippuvuutta. Muilta tahoilta voi varmistaa vanhemman kertomaa, jos se on mahdollista. Keskeistä on pyrkiä luomaan turvallinen ilmapiiri, jossa syyllistämisen sijaan etupainotteisesti tarjotaan tukea ja palveluita ja jätetään aina ovi auki jatkokeskusteluille.

Keskustelussa vanhemman kanssa on tärkeä kysyä, kuulla, kuunnella ja toimia yhdessä. Päihteistä voi kysyä toistamiseen eri tavoin, jos pienikin epäilys jää pohdituttamaan. Työntekijän on luotettava omaan ammattiosaamiseensa ja toimintaansa. Jos vaietaan, ohitetaan tai jäädään miettimään liian pitkäksi aikaa, saatetaan mahdollistaa haitallisen toiminnan jatkuminen.

Riippuvuuteen ja sen käsittelemisen välttelyyn kuluva aika on pois mahdollisuudelta toipua ja kuntoutua lapsensa kanssa eläväksi vanhemmaksi. Vaikka vanhempi reagoisi puheeksi ottamiseen ensin negatiivisesti, suhtautuminen voi muuttua kuntoutumisen edetessä. Ei pidä myöskään asettaa korkeaa motivaation tasoa avun saamisen edellytykseksi. Motivaatio kasvaa avun ja positiivisten muutosten myötä.

Päihde on usein kuin salarakas, josta tulee päästä eroon. Kun asettuu vanhemman puolelle, voi syntyä keskustelua esimerkiksi päihteiden käytön taustalla olevista kipukohdista, jotka avaavat mahdollisuuksia vaihtoehtoisille toimintatavoille ja avun vastaanottamiselle. Esimerkiksi motivoivan lähestymistavan avoimet kysymykset auttavat jäsentämään muutosvastarintatilanteessa tilanteen jäsentymistä ja motivaation syntymistä muutokseen.

Ymmärtämällä riippuvuutta voi auttaa vanhempaa ymmärtämään itseään ja toimintaansa. Vanhemmasta on pidettävä kiinni kohtaamalla hänet tapaamishetkien lisäksi ennen ja jälkeen tapaamisten. Soittamalla tai lähettämällä tekstiviestin ennen tapaamista voi madaltaa tapaamiskynnystä. Jälkikäteen voi osoittaa välittämistä kyselemällä kuulumisia. Lisäksi voi mennä ovelle vastaan tai asettaa tuolit vierekkäin. Luottamusta voi luoda kertomalla selkeästi ja ymmärrettävästi, miksi, mitä ja milloin mitäkin tapahtuu. Jos jotakin ei tiedä, otetaan selvää ja kerrotaan se vanhemmalle.

Vanhempaa on autettava näkemään itsensä vastuullisena vanhempana vahvistamalla ajatusta, että vanhemmat haluavat lapsilleen parasta. Riippuvuudesta kärsivää vanhempaa autetaan ja kohdataan hyväksyvällä katseella, osoittamalla rajaavaa välittämistä ja vastuuttamalla. Samalla vanhempi saa harjoitusta ja tukea kasvuunsa vanhemmaksi. Selkeä rajaaminen on tarpeen myös riippuvuuden näkökulmasta, sillä riippuvuus on yksilöä ja vanhemman luontaista suojeluvaistoa vahvempi.

Muistetaan:

  • ymmärrä riippuvuuden vaikutus vanhemman elämään
  • usko omaan ammattiosaamiseesi
  • välitä ja rakenna luottamusta
  • luo turvallisia tiloja
  • rajaa ja vastuuta
  • puhu selkeästi ja ymmärrettävästi
  • kerro miksi, mitä ja milloin mitäkin tapahtuu
  • anna aikaa, mutta pidä kiinni
  • tartu heti tilanteisiin, joissa muutosmahdollisuus viriää
  • älä jätä asiakasta tyhjän päälle, vaan sovi aina seuraava tapaaminen tai puhelinsoitto
  • kerro että asiakas voi palata asiaan, jos jokin jää askarruttamaan
  • varmista, että asiakkaalla on yhteystietosi
  • huomioi myös puoliso.

Teksti on laadittu yhteistyössä lastensuojelun kokemusasiantuntijavanhemman Pia Köpsin kanssa.