Stigman vähentäminen: Huumeita käyttävät ihmiset ja heidän palvelunsa

Kenelle ohje on tarkoitettu?

Ohje on tarkoitettu erityisesti kohtaavien alojen, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, esihenkilöille ja opiskelijoille. Ohje soveltuu kuitenkin kaikille, jotka haluavat oppia lisää huumeita käyttäviin ihmisiin ja heidän palveluihinsa liittyvästä stigmasta.

Ohjeen tavoitteena on vähentää huumeita käyttäviin ihmisiin ja heidän palveluihinsa liittyviä kielteisiä asenteita ja ennakkoluuloja, jotka voivat heikentää tai estää ihmisen halukkuutta hakeutua hoitoon ajoissa.

Miksi stigman vähentäminen on tärkeää?

Päihteitä - ja erityisesti huumeita - käyttäviin ihmisiin kohdistuu paljon stigmaa, eli kielteisiä asenteita, virheellisiä käsityksiä ja ennakkoluuloja. Päihderiippuvuus on kuitenkin sairaus, johon on olemassa hoitoa ja johon jokaisella on oikeus. Stigman vähentäminen on tärkeää myös yliannostuskuolemien ehkäisemiseksi, sillä tutkimusten mukaan negatiiviset asenteet estävät tai hidastavat esimerkiksi korvaushoitoon hakeutumista ja hoidossa pysymistä.

Huumeita käyttäviin ihmisiin kohdistuvan stigman lisäksi myös haittoja vähentäviin tuki- ja hoitopalveluihin saattaa liittyä virheellisiä käsityksiä. Yksi tyypillinen on, että huumeiden käyttö nähdä ihmisen omana valintana eli itseaiheutettuna ongelmana.

Huumeita käyttävän ihmisen itsensä sisäistämä stigma voi vaikuttaa toivoon ja haluun hakea apua. Stigman sisäistäminen on yksi kielteisten asenteiden ja ennakkoluulojen haitallisimmista seurauksista. Varhain sisäistetyllä stigmalla, tuen puutteella ja ulossulkemisen kokemuksella voi olla merkittäviä vaikutuksia myös lasten ja nuorten kasvuun ja myöhempään elämään.

Ole liittolainen

Jos asiakas ei luota ammattilaiseen, hän voi kokea tämän kysymykset uhkaavina ja syyllistävinä. Tällöin myös avun ja tuen vaihtoehdot tuntuvat helposti vallankäytöltä. Jos asiakas näkee ammattilaisen liittolaisena, hänen on helpompi luottaa tähän ja ottaa häneltä vastaan apua, tukea ja haastavia kysymyksiä.

Hyvä lähtökohta kaikkiin ammatillisiin kohtaamisiin on tasapuolisuus: kaikki ihmiset tulee lähtökohtaisesti kohdata rauhallisesti ja johdonmukaisesti. Kohtaa huumeita käyttävät ihmiset aina inhimillisesti ja arvostavasti.

Näin luot luottamusta ja mahdollistat toimivan vuorovaikutustilanteen. Ammatillisuus ei tarkoita pakotetun neutraalia asennetta. Haastavat tilanteet saavat koskettaa ja herättää tunteita. Ammattilainen on kuitenkin aina vastuussa siitä, että vuorovaikutus ja reaktiot säilyvät eettisinä ja asiallisina.

Miten puhut mielenterveys- ja päihdeongelmista

Sanoilla on suuri merkitys, sillä niiden avulla voidaan joko lisätä, vahvistaa tai vähentää stigmaa. Puhetavan tulisi olla neutraali ja tuomitsematon. Esimerkkinä termi ”huumeiden tai päihteiden väärinkäyttäjä”, joilla annetaan viesti siitä, että ihminen tekee väärin, jolloin tästä seuraa se, että häntä tulisi rangaista.

Myöskään ”sekakäyttäjä” ei ole neutraali termi. Puhu mieluummin ihmisestä, jolla on päihteiden ongelma- tai riskikäyttöä, tai haitallista käyttöä; usean päihteen samanaikaista käyttöä.

Jos käytämme henkilökeskeistä puhetapaa, eli puhumme henkilöstä, jolla on huumeriippuvuus tai henkilö, jolla on päihderiippuvuus, niin tällä tavalla ilmaisemme, että henkilöllä on terveydellinen ongelma, johon tarvitaan – ja johon on saatavilla tukea ja apua. Vertailukohtana esimerkkinä henkilö, jolla on diabetes, emme puhu hänestä ”sokerin väärinkäyttäjästä” tai ”katsokaa, tuolta se sokerin väärinkäyttäjä taas tulee kuka ottaa kopin?”

Huumeita ongelmallisesti käyttävien ihmisten kohdalla pitäisi muistaa, että kyse on riippuvuussairaudesta, jossa on erilaisia vaiheita – ja jokainen kohtaaminen voi olla merkityksellinen ja tärkeä – joka voi hidastaa tai edistää myös toipumisprosessia. Termien tulisi olla myös huumeita käyttävien kohdalla samalla tavalla harkittuja, neutraaleja ja ihmistä kunnioittavia kuin muissakin sairauksissa. Voisimme puhua enemmän huumeita käyttävien terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä (esim. kapean raittiuspuheen sijaan).

Toinen esimerkki termeistä, joita media ja myös me suuri yleisö saatamme käyttää ovat: ”huumenuori” ja ”päihdeäiti.” Emme puhu myöskään ”syöpä-äideistä” ja ”astmanuorista” tai ”kolesteroli-isistä” ja ”sokerimummoista”. Käytämme näihin sairauksiin liittyen asiallista, neutraalia kieltä: ”nuori, jolla on astma”, ”vanhempi, jolla on syöpä”, ”isä, jolla on verenpainetauti”, ”henkilö, jolla on diabetes” ja niin edelleen. 

On muistettava, että kieli heijastaa myös meidän arvomaailmaamme. Huume- ja päihde -etuliitteiden käyttö on tarpeetonta ja leimaavaa. ”Huumenuori” tai ”päihdeäiti” eivät ole neutraaleja termejä. Muista että ongelma tai sairaus on vain yksi osa ihmisen elämää.

Käytetty kieli vaikuttaa ratkaisuihin ja edistää palveluiden hyväksyntää

Käytetty kieli vaikuttaa siihen millaisia ratkaisuja tarjotaan. Esimerkiksi itse aiheutettuun ongelmaan ratkaisuksi nähdään usein se, että otetaan itseä niskasta kiinni ja ryhdistäydytään.

Myös palveluihin liittyy leimaavia termejä, kuten ”piikityshuone” ja ”päihdeasuntola”. Näidenkin kohdalla tulisi siirtyä neutraaleihin termeihin (”valvottu käyttöhuone” ja ”asunto ensin -periaatteella toimivat yksiköt”, ”päihde- ja riippuvuuskuntoutujien asumispalvelut”). Neutraalit termit edistävät näiden palveluiden hyväksyntää.

Käytetty kieli antaa toivoa

Kaikkein tärkeintä on käyttää kieltä, joka antaisi toivoa siihen, että ihminen on kaiken tuen arvoinen ja toipuminenkin on mahdollista. Neutraaleihin termeihin siirtyminen on helppoa eikä maksa mitään. Myös ystävällisellä kohtelulla voi olla suuri merkitys- ja sekin on helppoa ja vie aikaa saman verran kuin huono tai välinpitämätön kohtelu.

Miten käytät kuvia

Myös kuvien kohdalla on syytä miettiä lisäävätkö ne kielteisiä asenteita ja ennakkoluuloja päihteitä käyttäviä ihmisiä tai heidän palveluitaan kohtaan. Vältetään esimerkiksi huumeruisku kädessä olevien huppupäisten miesten kuvia sillä tällaiset kuvat kaventavat kuvaa huumeita käyttävistä ihmisistä- ja lisäävät myös pelkoa, ja pahimmillaan inhoa huumeita käyttäviä ihmisiä kohtaan. Huumeita käyttäviä ihmisiä tai huumeiden käytöstä toipumisprosessissa olevia ihmisiä voisi kuvata samalla tavalla kuin muitakin ihmisiä. Hyviä tapoja on käyttää kuvitusta tai kuvata ihmisiä heidän arkisissa ympäristöissään tekemässä arkisia asioita.

Neutraalit termit ja neutraali kuvasto lisäävät hyväksyntää henkiä pelastavia sekä terveyttä ja hyvinvointia edistäviä palveluita kohtaan.