Kenelle ohje on tarkoitettu?
Tämä ohje on tarkoitettu vammaisalan ammattilaisille. Ohje on suositus, joka perustuu lainsäädäntöön.
Sivun ohje on uuden vammaispalvelulain (675/2023) mukainen. Uusi vammaispalvelulaki on voimassa 1.1.2025 alkaen, ja siinä on siirtymäaika 31.12.2027 asti. Ahvenanmaalla sovelletaan edelleen vanhaa vammaispalvelulakia (laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987).
Lue lisää vammaispalvelulain siirtymäsäännöksistä
Tietoa vammaispalvelupäätöksistä ja vammaispalvelujen hakemisesta saa ottamalla yhteyttä hyvinvointialueen vammaispalveluihin. THL ei käsittele yksittäisiä asiakastapauksia.
Oikeusperusta
Tahdosta riippumattomasta erityishuollosta säädetään kehitysvammalaissa (31–33 §:t ja 37–39 §:t) sekä tietyissä tilanteissa mielenterveyslaissa (19 §). Kyse on tilanteista, joissa henkilö määrätään vaativan moniammatillisen tuen yksikköön tahdostaan riippumatta. Menettelyyn liittyy merkittäviä perusoikeuskysymyksiä, kuten henkilökohtainen vapaus, koskemattomuus ja oikeusturva.
Keskeiset periaatteet
- Ihmisarvon kunnioittaminen: Kaikissa toimissa on kunnioitettava henkilön ihmisarvoa ja perusoikeuksia.
- Vähimmän rajoittamisen periaate: Rajoitustoimenpiteitä saa käyttää vain, jos ne ovat välttämättömiä ja oikeasuhtaisia.
- Oikeusturva: Päätökset tehdään kirjallisesti, perustellaan ja alistetaan hallinto-oikeuden vahvistettavaksi.
- Kuuleminen: Henkilön oma mielipide on selvitettävä, ja edustajaa, omaisia tai huoltajia kuullaan hallintolain mukaisesti.
Edellytykset
Henkilö voidaan määrätä tahdosta riippumattomaan erityishuoltoon, jos:
- hän ei kykene tekemään hoitoaan ja huolenpitoaan koskevia ratkaisuja eikä ymmärtämään käyttäytymisensä seurauksia;
- hän todennäköisesti vakavasti vaarantaa omaa tai muiden terveyttä tai turvallisuutta; ja
- hänen hoitoaan ja huolenpitoaan ei voida järjestää muulla tavoin.
(Kehitysvammalaki 32 §)
Hakemus
Henkilön määräämisestä vaativan moniammatillisen tuen yksikköön tahdostaan riippumatta on tehtävä päätöksiä tekevälle vaativan moniammatillisen tuen asiantuntijaryhmälle kirjallinen hakemus.
Henkilö voidaan määrätä tahdosta riippumattomaan erityishuoltoon vaativan moniammatillisen tuen yksikköön. Tämä edellyttää kirjallista hakemusta päätöksiä tekevälle vaativan moniammatillisen tuen asiantuntijaryhmälle.
Hakemuksen on oikeutettu tekemään henkilön laillinen edustaja taikka hänen omaisensa tai muu läheisensä. Jollei hakemuksen tekemiseen oikeutettuja ole tai jolleivat he suostu hakemuksen tekemiseen, hakemuksen voi tehdä myös sen hyvinvointialueen hallintosäännössä tehtävään määrätty viranhaltija, jonka alueella henkilö oleskelee. Vastaavin edellytyksin voi hakemuksen rangaistuslaitoksessa olevan osalta tehdä laitoksen johtaja.
(Kehitysvammalaki 32 §)
Hakemuksen käsittely, kuuleminen ja tutkimukseen määrääminen
-
1
Hakemuksen käsittely ja alkuvaiheen arviointi
Kun hakemus tahdosta riippumattomasta erityishuollosta saapuu päätöksiä tekevälle vaativan moniammatillisen tuen asiantuntijaryhmälle, ryhmän on ensin arvioitava asiakirjojen perusteella, onko ilmeistä, että edellytykset henkilön määräämiselle tahdosta riippumattomaan erityishuoltoon täyttyvät.
Jos edellytykset vaikuttavat täyttyvän, henkilö määrätään toimitettavaksi tutkimukseen vaativan moniammatillisen tuen yksikköön.
-
2
Kuuleminen ennen tutkimukseen määräämistä
Ennen tutkimukseen määräämistä on selvitettävä henkilön oma mielipide häntä kuulemalla.
Lisäksi kuullaan henkilön edunvalvojaa, huoltajaa tai muuta laillista edustajaa, jos kuuleminen on tarpeen henkilön edun vuoksi tai asian selvittämiseksi.
Alaikäisen kohdalla kuullaan vanhemmat ja henkilö, jonka hoidossa ja kasvatuksessa alaikäinen on ollut välittömästi ennen tutkimukseen määräämistä.
Kuulemisessa noudatetaan hallintolain 6 luvun säännöksiä.
-
3
Päätös tutkimukseen määräämisestä
Päätös tutkimukseen määräämisestä on tehtävä:
- kiireellisissä tapauksissa viivytyksettä
- muissa tapauksissa viimeistään seitsemän päivän kuluessa hakemuksen saapumisesta.
Henkilöä voidaan pitää tutkittavana enintään 14 päivää tutkimukseen määräämistä koskevan päätöksen tekemisestä. Tutkittavana pitäminen on lopetettava heti, jos tutkimuksen aikana ilmenee, ettei henkilön määräämiseen vaativan moniammatillisen tuen yksikköön tahdostaan riippumatta ole edellytyksiä.
(Kehitysvammalaki 33 §)
Tutkimus
Tutkimuksen suorittavat laillistettu lääkäri, psykologi ja sosiaalityöntekijä, jotka ovat virkasuhteessa ja perehtyneet kehitysvammahuoltoon. Tarvittaessa tutkimukseen osallistuvat muut sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt.
Tutkimuksessa otetaan huomioon aiemmat selvitykset henkilön toimintakyvystä ja palvelutarpeesta.
Tutkimuksen aikana on selvitettävä henkilön oma mielipide ja varattava tilaisuus kuulemiseen edellä mainituille tahoille (henkilö itse, laillinen edustaja, omaiset, huoltajat). Kuulemisessa noudatetaan hallintolain 6 luvun säännöksiä.
Tutkimuksesta laaditaan kirjallinen tutkimuslausunto, jonka allekirjoittavat tutkimuksen suorittaneet lääkäri, psykologi ja sosiaalityöntekijä. Lausunnon on sisällettävä perusteltu kannanotto siitä, täyttyvätkö edellytykset tahdosta riippumattomaan erityishuoltoon määräämiselle.
(Kehitysvammalaki 33 §)
Päätöksenteko
Tahdosta riippumattomasta erityishuollosta päättää pääsääntöisesti päätöksiä tekevä vaativan moniammatillisen tuen asiantuntijaryhmä.
Kun tutkimus on suoritettu, päätöksiä tekevän asiantuntijaryhmän on tehtävä kirjallinen päätös siitä, määrätäänkö henkilö vaativan moniammatillisen tuen yksikköön tahdostaan riippumatta.
Päätös on tehtävä kirjallisesti viimeistään 14 päivän kuluessa tutkimukseen määräämistä koskevan päätöksen tekemisestä.
Päätöksen on sisällettävä perusteltu kannanotto siitä, ovatko edellytykset henkilön määräämiselle vaativan moniammatillisen tuen yksikköön tahdostaan riippumatta olemassa.
Päätös on alistettava hallinto-oikeuden vahvistettavaksi välittömästi, viimeistään 14 päivän kuluessa sen tekemisestä. Hallinto-oikeuden tulee käsitellä asia kiireellisenä.
THL:n päätös rikoksesta syytetyn kehitysvammaisen henkilön osalta
Jos rikoksesta syytetty kehitysvammainen henkilö on ollut mielentilatutkimuksessa, mutta tutkimuksen perusteella ei täyty edellytykset tahdosta riippumattomaan psykiatriseen hoitoon mielenterveyslain nojalla, voi tulla tarve järjestää erityishuoltoa. Mikäli henkilö pyytää poistamista sairaalasta, mutta hänen katsotaan edelleen tarvitsevan hoitoa ja huolenpitoa, ja kehitysvammalain edellytykset täyttyvät, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tekee päätöksen tahdosta riippumattomasta erityishuollosta.
Tämä menettely perustuu mielenterveyslain 19 §:ään ja koskee poikkeustilanteita, joissa rikosoikeudellinen prosessi ja erityishuollon tarve limittyvät. Päätös tehdään kirjallisesti ja perustellaan. Henkilön oma mielipide sekä laillisen edustajan kuuleminen on varmistettava hallintolain mukaisesti. Päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen.
Tahdosta riippumattoman erityishuollon lopettamista koskeva päätös
Jos vaativan moniammatillisen tuen yksikköön tahdostaan riippumatta määrättyä henkilöä tutkittaessa tai hänen hoitoaan ja huolenpitoaan järjestettäessä käy ilmi, että tahdosta riippumattoman erityishuollon edellytykset puuttuvat, tahdosta riippumattoman erityishuollon lopettamisesta on tehtävä heti päätös.
Päätöksen tekee:
- Hyvinvointialueen päätöksiä tekevä vaativan moniammatillisen tuen asiantuntijaryhmä, jos kyse on sen alaisuudessa olevasta erityishuollosta.
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), jos kyse on tilanteesta, jossa THL on alun perin tehnyt päätöksen tahdosta riippumattomasta erityishuollosta (rikoksesta syytetyn kehitysvammaisen henkilön osalta mielenterveyslain 19 §:n perusteella).
Päätös on tehtävä kirjallisesti ja perusteltava. Henkilön ja hänen laillisen edustajansa kuuleminen on varmistettava hallintolain mukaisesti. Päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen.
(Kehitysvammalaki 37 §)
Kesto ja jatkaminen
Tahdosta riippumattoman erityishuollon päätöksen perusteella henkilöä voidaan pitää vaativan moniammatillisen tuen yksikössä enintään kuusi kuukautta kerrallaan.
Jos ennen kuuden kuukauden määräajan päättymistä näyttää ilmeiseltä, että edellytykset tahdosta riippumattomalle erityishuollolle ovat edelleen olemassa, on tehtävä uusi tutkimus ja laadittava uusi tutkimuslausunto.
Uusi tutkimus tehdään samoja menettelyjä noudattaen kuin alkuperäisessä määräämisprosessissa (kuuleminen, asiantuntijalausunnot, kirjallinen päätös).
Päätös jatkamisesta on tehtävä kirjallisesti ennen kuin alkuperäinen kuuden kuukauden määräaika päättyy. Päätös alistetaan hallinto-oikeuden vahvistettavaksi samalla tavalla kuin ensimmäinen päätös. Jatkaminen voi olla enintään kuusi kuukautta kerrallaan, ja edellytykset on arvioitava vähintään puolen vuoden välein.
(Kehitysvammalaki 38 §)
Oikeus pyytää arviointia
Tahdosta riippumattomaan erityishuoltoon määrätyllä henkilöllä ja hänen laillisella edustajallaan on oikeus pyytää edellytysten arviointia myös ennen määräajan päättymistä.
Jos henkilöllä ei ole laillista edustajaa, oikeus arviointiin on myös hänen omaisellaan tai muulla läheisellä, joka osallistuu palvelujen suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Jos aiemmasta arviosta on kulunut alle kuukausi ja on ilmeistä, ettei henkilön tilassa ole tapahtunut muutosta, arvio voidaan jättää tekemättä. Arvion tekemättä jättämisen peruste on kirjattava henkilön asiakasasiakirjoihin.
(Kehitysvammalaki 38 §)
Kuljetukset
Erityishuoltoa järjestävän hyvinvointialueen on huolehdittava tahdosta riippumattomaan erityishuoltoon tai sitä edeltävään tutkimukseen määrätyn henkilön kuljetuksesta toimintayksiköiden välillä. Kuljetukset ovat maksuttomia.
(Kehitysvammalaki 39 §)
(Asiakasmaksulaki 4 §)
Oikeusturva ja valvonta
Hallinto-oikeus vahvistaa päätökset ja käsittelee ne kiireellisenä. Lisäksi Lupa- ja valvontavirasto LVV valvoo menettelyjen laillisuutta.
Henkilöllä ja hänen edustajallaan on oikeus hakea muutosta päätöksiin.
Lähteet
Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 519/1977, Kehitysvammalaki (Finlex)