Talousvesivälitteisen epidemian selvittäminen

Kenelle ohje on tarkoitettu?

Ohje on tarkoitettu kunnan epidemioiden selvitystyöryhmälle. Talousvesivälitteisen epidemian selvittämisestä on säädetty Valtioneuvoston asetuksessa (1365/2011). Tämä tiivis ohje on suositus toimenpiteiksi tilanteessa, jossa viranomainen epäilee talousvesivälitteistä epidemiaa ja ryhtyy selvittämään tilannetta.

Roolit talousvesivälitteisten epidemioiden selvittämisessä

Kunnan epidemioiden selvitystyöryhmän tehtävänä lainsäädännön nojalla on

• varautua ennalta elintarvike- ja vesivälitteisiin epidemioihin
• sopia epidemioita koskevan selvitystyön järjestämisestä.

Selvitystyöryhmään kuuluvan kunnan terveydensuojeluviranomaisen tehtävänä on valvoa talousveden laatua ja antaa tarvittaessa ohjeita ja määräyksiä talousveden käytöstä aiheutuvien terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Talousveden laadusta ja valvonnasta on säädetty sosiaali- ja terveysministeriön asetuksilla (1352/2015) ja (401/2001).

THL vastaa ihmisistä tai vedestä eristettyjen epidemian aiheuttajien tarkemmasta tutkimuksesta, tyypityksestä ja seurannasta. THL voi antaa asiantuntijatukea talousvesivälitteisen epidemian selvittämiseksi.

Selvitystyön vaiheet

Epidemian selvittäminen edellyttää monia eri vaiheita, jotka kulkevat epidemian selvityksen aikana osin samanaikaisesti eteenpäin. Selvitystyöryhmä määrittelee tarvittavat tutkimukset tapauskohtaisesti.

1. Epidemian havaitseminen

Ota huomioon poikkeavat vatsatauteja koskevat sairastapaukset. Tieto voi tulla terveydenhoidon kautta.

Ota huomioon asiakkailta tai vesihuoltolaitokselta tuleva valitukset vedenlaadun poikkeavista muutoksista tai valitukset oireista.

2. Tiedottaminen ja rajaavat toimenpiteet

Huolehdi jo epidemiaepäilyn selvityksen alkuvaiheessa tiedottamisesta ja toimenpiteistä, jotka rajaavat epidemiaa ja ehkäisevät terveyshaittoja:

• Kaikkein tärkein: Tiedota veden saastumisesta talousveden käyttäjille. Kerro saastumisesta jo alkuvaiheessa ja esitä kehotus juomaveden keittämisestä viiden minuutin ajan. 
• Anna määräys vesilaitokselle kloorauksen aloittamisesta ja/tai verkoston huuhtelusta. 
• Anna ohje korvaavan vedenjakelun (säiliöt, pullovesi) järjestämisestä.

3. Ilmoitus epidemiaepäilystä

Tee mahdollisimman pian ilmoitus epäillystä juomavesiepidemiasta elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden ilmoitusjärjestelmään eli RYMY-järjestelmään.
RYMY-järjestelmä (Ruokavirasto)

4. Talousvesijärjestelmän tarkastus

Tee tarkastuskäynti vesilaitokselle ja perehdy raakavesilähteisiin, pohjavesilaitoksilla kaivojen sijaintiin ja kaivojen kuntoon.

Arvioi vedenkäsittelyprosessien toimivuus: suodatus, desinfiointi, automaatio.

Tarkista laitoksen tekninen tila ja mahdolliset häiriöt, esimerkiksi pintavalumien uhka, kaivojen sijainti, rakenne ja toimintahäiriöt.

5. Talousvesitutkimukset

Ota vesinäytteet ennen kloorausta tai huuhtelua, jotta alkuperäinen kontaminaatio voidaan todentaa. Tarvittava vesinäytetilavuus eri taudinaiheuttajamikrobien ja indikaattoribakteereiden analysoimiseksi on arviolta 15 litraa/näytteenottopiste. Pyri käyttämään steriilejä näyteastioita. Epästeriilejä näyteastioita käytettäessä astiat tulee huuhtoa huolellisesti näytevedellä ennen täyttöä. Ota yhteyttä näytteet tutkivaan laboratorioon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Ota näytteet

• raakavedestä
• laitokselta lähtevästä vedestä
• verkostovedestä useista eri näytepisteistä, huomioi ääripäät, joissa veden vaihtuminen on vähäistä.

Teetätä seuraavat analyysit:

• Indikaattoribakteerit (E. coli, enterokokit, Clostridium perfringens)
• Taudinaiheuttajat (esim. norovirus, kampylobakteeri).

Seuraa talousveden laadun muutosta puhdistustoimenpiteiden ajan. Tavoitteena on, että indikaattorimikrobien suhteen saadaan kolme peräkkäistä puhdasta näytteenottokertaa talous- ja verkostovesinäytteistä.

Hyödynnä sairastuneiden potilasnäytteiden tuloksia ja teetä talousvedestä tarvittaessa epidemian aiheuttajaksi epäillyn taudinaiheuttajan tutkimuksia. Suomessa norovirukset ja kampylobakteerit ovat aiheuttaneet useimmin talousvesivälitteisiä epidemioita.

Vesiepidemioiden kannalta olennaisten mikrobien tyypitykset ja vertailu vedestä ja potilaista eristettyjen kantojen välillä toteutetaan THL:ssa bakteriologian, virologian ja vesimikrobiologian laboratorioiden yhteistyönä. THL:n vesimikrobiologian laboratorio vastaanottaa laboratorioiden vedestä eristämiä mikrobikantoja, genominäytteitä ja sekvenssejä.

Kun lähetät kantoja, täytä oheinen saatelomake.
Saatelomake vedestä eristetyille mikrobikannoille

6. Epidemiologiset tutkimukset

Huolehdi epidemian selvittämiseksi tarvittavien epidemiologisten tutkimusten suorittamisesta.

7. Juomaveden saastumiseen liittyvät toimet

Selvitä syy juomaveden saastumiseen yhteistyössä vesilaitoksen kanssa. Vesilaitoksen pitää korjata likaantumisen syy, jos mahdollista, ja turvata talousveden laatu.

8. Epidemian jälkeen

Varmista talousveden turvallisuus vesitutkimuksin ennen käyttörajoitusten ja veden keittokehotuksen purkamista.

Epidemian päätyttyä pura mahdolliset talousveden käytön rajoitteet ja tiedota normaalioloihin palaamisesta.

Laadi epidemiaa koskeva selvitysraportti ja tallenna se RYMY-järjestelmään viimeistään kolmen kuukauden kuluttua epidemian päättymisestä.

Päivitä tarvittaessa talousveden valvontasuunnitelma epidemiaselvityksessä esiin tulleiden tietojen perusteella.