Omatoiminen varautuminen on osa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Jokaisen tulee varautua itse erilaisiin häiriötilanteisiin, kuten sähkö- ja tietoliikennekatkoihin. Viranomaisten voimavarat eivät riitä kaikissa häiriötilanteissa kaikkiin avuntarpeisiin, ja resursseja joudutaan silloin priorisoimaan eniten avun tarpeessa oleviin kohteisiin.
Miksi varautua?
Varautumisella
- pyritään ehkäisemään vaaratilanteita, kuten myrskyn tuhoja tai tulipalon syttymistä
- huomioidaan normaaliolojen häiriötilanteet, kuten maksujärjestelmien toimimattomuus
- valmistellaan toimenpiteet poikkeusolojen varalta, kuten sähkökatkon pitkittyessä.
Päivittäisiin ja poikkeuksellisiinkin vaaratilanteisiin varautuminen on luonnollista aloittaa jokaisen omista tiedoista ja taidoista sekä asuin- ja työympäristön turvallisuusjärjestelyistä. Jokainen voi varautua omassa kodissaan erilaisten onnettomuuksien ja vaaratilanteiden varalta.
Sähkökatkojen aikana esimerkiksi ruokakaupat saattavat olla kiinni, eikä rahaa saa nostettua automaateista. Varautumista tarvitaan myös sairastumisten varalta. Kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa.
Sosiaalinen suojaverkosto on tärkeä meille jokaiselle. Sosiaalinen suojaverkosto koostuu luotettavista ihmisistä, jotka ovat mukana omassa arjessa ja voivat tukea tilanteissa, joissa ihmisen omat voimavarat eivät riitä. Verkoston merkitys korostuu ikääntyneiden ja toimintakyvyltään alentuneiden henkilöiden erityisesti poikkeusoloissa. Toimiva verkosto tuo sekä turvallisuutta että turvallisuuden tunnetta.