Kenelle ohje on tarkoitettu?
Tämä ohje on tarkoitettu vammaisalan ammattilaisille. Ohje on suositus, joka perustuu lainsäädäntöön.
Tietoa vammaispalvelupäätöksistä ja vammaispalvelujen hakemisesta saa ottamalla yhteyttä hyvinvointialueen vammaispalveluihin. THL ei käsittele yksittäisiä asiakastapauksia.
Vammaissosiaalityön vastuu varautumisesta
Kaikille kansalaisille tarkoitettujen varautumiskeinojen lisäksi vammaispalvelujen ennakkosuunnittelulla varmistetaan haavoittuvassa asemassa olevien vammaisten henkilöiden selviytymistä vakavissa häiriötilanteissa. Selvitetään se, kenelle tehostettua palvelua tarvitaan ja tarvittavat toimenpiteet, joilla turvallisuuden yhdenvertaisuutta voidaan mahdollisimman pitkälle ylläpitää kaikissa turvallisuustilanteissa.
Esimerkiksi vakavassa häiriötilanteessa palvelun tehostaminen voi olla henkilökohtaisen avun lisääminen tai avun järjestämistavan muuttaminen työnantajamallista ostopalveluun tai avun järjestäminen tilapäisesti kotihoidolla.
Kun varautumisessa määritellään riskiryhmiä, on hyvä muistaa, että vammaiset ja toimintarajoitteiset ihmiset ovat moninainen joukko ihmisiä. Yksittäinen tekijä ei automaattisesti tarkoita haavoittuvuutta, mutta selviytyminen kannattaa ottaa puheeksi.
Erilaisten haavoittuvuuksien kasautuminen heikentää ihmisen psyykkistä selviytymiskykyä ja joustavuutta häiriötilanteissa verrattuna muuhun väestöön. Ihmisen haavoittuvuutta vakavissa häiriötilanteissa on hyvä erikseen selvittää, jos hänellä on useampia seuraavista tekijöistä:
- toimintarajoite
- vamma tai pitkäaikaissairaus
- äidinkieli muu kuin suomi, ruotsi tai saame
- luku- ja digitaitojen puuttuminen
- asuu yksin
- perheessä on alaikäisiä lapsia
- tarvitsee avustajaa ja/tai käyttää sähköisiä apuvälineitä ja/tai
- sosiaaliset verkostot puuttuvat.
Sosiaalityössä huolehditaan sekä työhön liittyvästä yleisestä että osittain yksittäisten ihmisten varautumisesta. Sosiaalityössä tulee olla ohjeet häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin.
Käy läpi nämä asiat vammaissosiaalityössä
- Minkälainen suunnitelma varautumisesta on olemassa?
- Varautumisen ohjeessa lukee näin, mitä se tarkoittaa meille tässä työssä?
- Onko olemassa toimintakortti varautumisesta?
- Keiden varautumisesta minun on huolehdittava ja mitä se tarkoittaa käytännössä? (Asiakkaiden yksilölliset varautumissuunnitelmat)
- Ostopalvelut ja omat palvelut: Miten varautuminen otetaan osaksi ostopalvelusopimusta ja mitä palveluntuottajien velvollisuuksiin varautumisessa kuuluu? Miten varautuminen laitetaan osaksi sopimusperusteita?
- Häiriötilanteissa toimimisen harjoittelua, jotta olemassa olevia ohjeita pystytään noudattamaan ja toimimaan harjoitteiden mukaisesti.
Tuki vammaiselle ihmiselle häiriötilanteita varten
Vammaisilla ihmisillä on oikeus saada tietoa ja tarvittaessa myös tukea varautumiseen. Esimerkiksi moni vammaisista ihmisistä asuu itsenäisesti kotiin saatavan avun ja tuen avulla. Tällöin omatoiminen varautuminen on erityisen tärkeää. Kotitalouksien yleisten varautumisohjeiden lisäksi on tärkeä selvittää yhdessä tukea tarvitsevan ihmisen kanssa:
- Miten ihminen saa tietoa häiriötilanteesta?
- Mitä apuvälineitä ihminen tarvitsee ja miten ne toimivat sähkökatkon aikana?
- Mihin ja miten pian hän mahdollisesti tarvitsee lisätukea?
- Keneltä ja miten hän saa tarvittaessa apua?
Tukena voidaan käyttää esimerkiksi selkokielisiä ja kuvatuettuja ohjeita ja materiaaleja, jotka tukevat varautumista yhdessä ammattilaisten ja läheisten kanssa. Tilanteen läpikäyminen ennakkoon auttaa ymmärtämään, mitä tilanteessa tapahtuu ja tukee häiriötilanteessa toimimista.
Vammaisten ihmisten arjen selviytymistä on mahdollista tukea erilaisilla asiakaslähtöisillä palveluilla ja ratkaisuilla. Turvallisuustilanteen muuttuessa saattaa syntyä tarve palvelujen tehostamiselle. Vammaisen henkilön kohdalla palvelujen tehostamisella tarkoitetaan sitä, että välttämättömät palvelut järjestetään ja niitä mahdollisesti myös lisätään vakavissa häiriötilanteissa.
Asiakkaiden yksilölliset varautumissuunnitelmat
Varautumissuunnitelmaan asiakas ja sosiaalityö kirjaavat ne keinot, joilla tuetaan ja turvataan asiakkaan selviytymistä vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Suunnitelmaan kuvataan asiakkaan päivittäin tarvitsema välttämätön apu, joka täytyy järjestää hänelle myös vakavissa häiriötilanteissa.
Varautumissuunnitelma soveltuu erityisesti yksittäisissä asunnoissa asuvien sekä paljon tukea ja apua tarvitsevien asiakkaiden selviytymisen tukemisen suunnitteluun.
Häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa asiakkaiden yksilölliset varautumissuunnitelmat voidaan ottaa asiakastietojärjestelmästä (tai paperisena) ja toimia niiden mukaan. Viranomaisten tuki häiriötilanteessa voidaan tällöin suunnata niille henkilöille, jotka ovat eniten tuen tarpeessa.
Vammaispalveluissa tulisi tehdä ensisijaisesti paljon apua ja tukea tarvitseville asiakkaille yksilöllinen varautumissuunnitelma, jonka avulla kartoitetaan vammaisen ihmisen varautumisen erityistarpeet. Periaatteena on, että suunnitelmien ja etukäteisvalmistelujen avulla varmistetaan vakavassa häiriötilanteessa tuki haavoittuvimmassa asemassa oleville vammaisille ihmisille.
Yksilöllinen varautumissuunnitelma sisältää kuvauksen asiakkaalle välttämättömästä avusta ja sen järjestämisestä. Suunnitelmaan kuvataan myös, miten apu järjestetään ja kenen läheisen, omaisen tai viranomaisen kanssa toimitaan avun järjestämistä suunniteltaessa ja apua järjestettäessä.
Lisäksi suunnitelmaan kirjataan asiakkaan suostumuksella omaisen tai läheisen puhelinnumero, jotta häneen voidaan olla yhteydessä tarvittaessa. Omaisen tai läheisen tulee olla läsnä suunnitelmaa laadittaessa tai ainakin häneltä tulee saada etukäteen suostumus siihen, että hänen osuutensa voidaan kirjata suunnitelmaan.
Varautumista tulisi käsitellä myös asiakkaan asiakassuunnitelmapalavereissa ja asian käsittelyn sisältö kannattaa kirjata asiakassuunnitelmaan. Asiakkaan yksilöllinen varautumissuunnitelma tehdään erillisenä asiakassuunnitelmasta, jotta varautumistiedot ovat helposti saatavilla asiakastietojärjestelmästä mahdollisissa häiriötilanteissa.
Asiakkaan yksilöllisen varautumissuunnitelman asiakirjarakenne löytyy THL:n ylläpitämästä Sosmeta-palvelusta. Sosmetassa julkaistaan valtakunnalliset sosiaalihuollon asiakasasiakirjarakenteet, tietokomponentit ja sosiaalialan tiedonhallinnan sanastot. Sosiaalihuollon valtakunnallisia asiakirjarakenteita hyödynnetään sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmissä ja Kanta-palveluissa.