Kenelle ohje on tarkoitettu?
Tämä ohje on tarkoitettu vammaisalan ammattilaisille. Ohje on suositus, joka perustuu lainsäädäntöön.
Tietoa vammaispalvelupäätöksistä ja vammaispalvelujen hakemisesta saa ottamalla yhteyttä hyvinvointialueen vammaispalveluihin. THL ei käsittele yksittäisiä asiakastapauksia.
Valvontalain tarkoitus
Vuoden 2024 alusta voimaan tullut sote-valvontalaki (laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta 741/2023) muutti valvontaa. Tässä valvontalaissa säädetään sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjien valvonnasta sekä yksityisten ja julkisten palveluntuottajien toimintaedellytyksistä, rekisteröinnistä, omavalvonnasta ja viranomaisvalvonnasta.
Sosiaalihuollon asiakaslaki ja potilaslaki sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölait ovat edelleen voimassa.
Valvontalain tarkoituksena on varmistaa sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävän asiakkaan ja potilaan asiakas- ja potilasturvallisuus, laadultaan hyvät palvelut sekä edistää palveluntuottajan ja valvontaviranomaisten välistä yhteistyötä.
Ohjauksella ja valvonnalla pyritään varmistamaan asiakkaiden perusoikeuksien toteutuminen. Huomioon tulee ottaa muuttunut toimintaympäristö ja uudet palvelumuodot.
Valvonnan kokonaisuuteen kuuluu
- ennakkovalvonta eli uusi rekisteröintimenettely
- omavalvonta eli oman toiminnan valvonta
- reaktiivinen viranomaisvalvonta eli valvontaviranomaisten toteuttama jälkikäteinen laillisuusvalvonta.
Rekisteröintimenettely
Rekisteröintimenettely korvaa entisen lupa- ja ilmoitusmenettelyn. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutoiminnan aloittaminen edellyttää, että sekä palveluntuottaja että palveluyksikkö on rekisteröity Lupa- ja valvontaviraston (LVV) ylläpitämään valtakunnalliseen Soteri-rekisteriin. Lisäksi palvelutoiminnan aloittaminen edellyttää, että rekisteröinnistä on annettu päätös.
Rekisteröintivelvoite koskee sekä julkisia että yksityisiä palveluntuottajia. Myös hyvinvointialueen omat yksiköt pitää rekisteröidä. Palveluyksiköllä tarkoitetaan julkisen tai yksityisen palveluntuottajan ylläpitämää hallinnollisesti ja toiminnallisesti järjestettyä kokonaisuutta, jossa tuotetaan sosiaali- tai terveyspalveluja. Myös etä- ja digipalvelut sekä kotiin annettavat palvelut voivat muodostaa palveluyksikön eli määritelmä ei edellytä fyysisiä toimitiloja.
Sosiaalipalveluita saa tuottaa vain rekisteröity palveluntuottaja ja palveluyksikkö. Lupa- ja valvontavirasto tekee päätöksen rekisteröinnistä. Rekisteröinnin edellytyksenä on, että palveluntuottaja ja palveluyksikkö täyttävät sille säädetyt taloudelliset, toiminnalliset ja hallinnolliset edellytykset. Tiedot rekisteröidään sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajien ja palveluyksikköjen valtakunnalliseen Soteri-rekisteriin.
Lisätietoja rekisteröintimenettelystä löydät Lupa- ja valvontaviraston verkkosivuilta.
Omavalvonta
Palvelunjärjestäjän ja -tuottajan on valvottava omaa toimintaansa ja varmistettava, että se on sisällöltään, laajuudeltaan ja laadultaan asiakkaiden tarpeiden mukaista. Myös turvallisuudesta on huolehdittava. Omavalvonnan tavoitteena on varmistaa palveluiden käyttäjien oikeuksien toteutuminen ennakolta siten, että toimintaan ei tarvitse puuttua jälkikäteisen viranomaisvalvonnan keinoin.
Palvelunjärjestäjän ja -tuottajan käsitteet on määritelty valvontalain 4 §:ssä.
Keskeisiä omavalvontaan liittyviä dokumentteja ovat omavalvontaohjelma ja palveluntuottajan omavalvontasuunnitelma.
Omavalvonta on ennakoivaa toiminnan aikaista valvontaa ja siinä havaittuihin ongelmiin puuttumista. Palvelunjärjestäjä – esimerkiksi sosiaalihuollon järjestämisvastuussa oleva hyvinvointialue – vastaa aina sen järjestämisvastuulle kuuluvien palveluiden asianmukaisuudesta.
Palvelunjärjestäjän on puututtava epäkohtiin, jos niitä ilmenee. Omavalvonta on aina ensisijaista valvontaviranomaisten jälkikäteiseen valvontaan nähden.
Palvelunjärjestäjän omavalvontavelvoite koskee sekä hyvinvointialueen oman tuotannon ohjausta ja johtamista että muiden palveluntuottajien ja niiden kanssa tehtyjen sopimusten toteutumisen valvontaa. Palvelunjärjestäjän omavalvontaan kuuluu ostopalveluna palveluita hyvinvointialueelle tuottavien yksityisten palveluntuottajien ja niiden alihankkijoiden jatkuva ohjaus ja valvonta.
Palvelunjärjestäjä voi päättää itse, kuinka se järjestää omavalvonnan, kunhan toiminta vastaa valvontalain asettamiin vaatimuksiin. Valvontaviranomainen voi ohjata omavalvontaa. Valvontaviranomainen ei voi määritellä, miten valvonta konkreettisesti määritellään.
Laadukkaan omavalvonnan pohjan muodostaa keskeisten prosessien sekä laadukkaiden ja turvallisten palveluketjujen määrittely, ohjeistus ja jatkuva kehittäminen. Palveluprosesseja tulee kehittää moniammatillisessa yhteistyössä ja yhteistyössä asiakkaiden kanssa.
Palvelunjärjestäjän on seurattava jatkuvasti palvelujen henkilöstön riittävyyttä ja arvioitava sen ammatillista osaamista. Lisäksi palvelunjärjestäjän on seurattava jatkuvasti tilojen ja laitteiden turvallisuutta ja soveltuvuutta palveluiden toteuttamiseen.
Hyvinvointialueen tulee ottaa omaan hallintosääntöönsä ja yksityisten palvelutuottajien kanssa tehtäviin sopimuksiin hyvinvointialueen järjestämisvastuun toteuttamiseksi tarvittavat määräykset. Hyvinvointialueen velvollisuudesta ohjata palvelutuotantoa säädetään hyvinvointialuelain 10 §:ssä.
Palvelunjärjestäjän on laadittava sähköinen omavalvontaohjelma vastuulleen kuuluvista tehtävistä ja palveluista. Omavalvontaohjelma toimii pohjana palvelunjärjestäjän omavalvonnan ja palveluyksikkökohtaisten omavalvontasuunnitelmien laatimiseen. Se kokoaa yhteen palveluyksiköiden omavalvontasuunnitelmat ja lääkehoitosuunnitelmat.
Jokaisen palvelunjärjestäjän omavalvontaohjelman tulee kuvata yksilöllisesti omavalvonnan rakenteet, järjestäminen ja toteutus. Omavalvontaohjelmassa on määriteltävä, miten palvelunjärjestäjän omavalvontavelvoitteen noudattaminen järjestetään ja toteutetaan.
Omavalvontaohjelmassa on todettava, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen toteutumista, turvallisuutta ja laatua sekä asiakkaiden ja potilaiden palvelujen yhdenvertaisuuden toteutumista seurataan ja miten havaitut puutteellisuudet korjataan.
Omavalvontaohjelman toteutumista on seurattava palveluja saavilta asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään sekä palveluyksikön henkilöstöltä säännöllisesti kerättävän palautteen perusteella.
Palveluja on kehitettävä omavalvontaohjelman toteutumisen seurannassa tehtyjen havaintojen perusteella ja asiakastyöhön osallistuvan henkilöstön riittävyyden seurannan sekä henkilöstön ja asiakkaiden palautteen perusteella.
Omavalvontaohjelma ja sen seurannassa tehdyt havainnot ja toteutetut toimenpiteet on julkaistava julkisessa tietoverkossa tai muilla niiden julkisuutta edistävillä tavoilla.
Palveluntuottajan omavalvonta
Palveluntuottajan omavalvonta on keskeinen osa organisaation johtamisjärjestelmää. Omavalvonta on myös henkilöstön työkalu, joka auttaa seuraamaan ja kehittämään palveluiden laatua ja turvallisuutta päivittäisessä asiakastyössä. Siksi henkilöstön ymmärrys omavalvonnan merkityksestä, tarkoituksesta ja tavoitteista sekä henkilöstön sitoutuminen omavalvontaan on tärkeää.
Myös palveluntuottajan on laadittava kaikki palveluyksiköt kattava omavalvontaohjelma, jos sillä on useampi kuin yksi palveluyksikkö.
Omavalvontasuunnitelma kattaa kaikki palvelut, joiden toteuttamisesta palveluntuottaja on vastuussa. Jokaisessa palveluyksikössä tehtävässä omavalvontasuunnitelmassa määritellään palveluyksikössä noudatettavat omavalvonnan toimintatavat sekä se, kuinka toimintatapojen toteutumista seurataan.
Omavalvontasuunnitelma sisältää menettelytavat riskien, vaaratilanteiden ja laadullisten puutteiden ennaltaehkäisemiseksi tai korjaamiseksi. Ohjelma sisältää myös tiedot siitä, kuinka ammattihenkilöiden ammatillinen osaaminen varmistetaan.
Omavalvontasuunnitelman tulee olla sitä laajempi ja yksityiskohtaisempi mitä monimuotoisempaa ja riskialttiimpaa toiminta on. Suunnitelma on julkaistava julkisessa tietoverkossa tai muualla julkisuutta edistävällä tavalla.
Palveluntuottajan ja henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus
Palveluntuottajan ilmoitusvelvollisuus
Palveluntuottajan on ilmoitettava välittömästi salassapitosäännösten estämättä palvelunjärjestäjälle ja valvontaviranomaiselle palveluntuottajan omassa tai alihankkijan toiminnassa ilmenneet
- asiakas- ja potilasturvallisuutta olennaisesti vaarantavat epäkohdat
- asiakas- ja potilasturvallisuutta vakavasti vaarantaneet tapahtumat, vahingot tai vaaratilanteet sekä
- muut sellaiset puutteet, joita palveluntuottaja ei ole kyennyt tai ei kykene korjaamaan omavalvonnallisin toimin.
(Valvontalaki 29 §)
Henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus
Palvelunjärjestäjän ja tuottajan henkilöstöön kuuluvan tai vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai alihankkijana toimivan henkilön on ilmoitettava viipymättä salassapitosäännösten estämättä palveluyksikön vastuuhenkilölle tai muulle toiminnan valvonnasta vastaavalle henkilölle, jos hän huomaa tehtävissään tai saa tietoonsa
- epäkohdan tai
- ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa tai
- muun lainvastaisuuden.
Tarkoituksena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden ja potilaiden hyvän hoidon ja huolenpidon toteutumista ja edistää heidän hyvinvointiaan sekä tukea omavalvonnan toimivuutta. Ilmoitusvelvollisuus koskee sekä julkisen että yksityisen palveluntuottajan henkilöstöä.
Epäkohdalla tarkoitetaan esimerkiksi
- asiakas- ja potilasturvallisuudessa ilmeneviä puutteita
- asiakkaan tai potilaan kaltoin kohtelua ja
- toimintakulttuuriin sisältyviä asiakkaalle tai potilaalle vahingollisia toimia.
Kaltoin kohtelulla tarkoitetaan fyysistä, psyykkistä tai lääkkeillä aiheutettua toimintaa.
Muulla lainvastaisuudella tarkoitettaisiin niin palveluita ja niiden saatavuutta tai järjestämistä kuin asiakkaan ja potilaan oikeuksista annetun sääntelyn rikkomista.
Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta palvelunjärjestäjälle tai palveluntuottajalle. Palvelunjärjestäjän, palveluntuottajan ja vastuuhenkilön on ryhdyttävä toimenpiteisiin epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan taikka muun lainvastaisuuden korjaamiseksi. Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä.
Ilmoitusvelvollisuuden tarkoituksena on, että asiakkaan ja potilaan sosiaali- ja terveydenhuollon toteuttamisessa ilmenevät epäkohdat ja puutteet korjataan ja mahdollisiin ilmeisiin epäkohdan uhkiin reagoidaan ajoissa. Epäkohdat ja puutteet pitää voida korjata ensisijaisesti omavalvonnallisin toimenpitein.
Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava ja ilmoituksen tehnyt henkilö voi ilmoittaa asiasta salassapitosäännösten estämättä valvontaviranomaiselle, jos epäkohtaa tai ilmeisen epäkohdan uhkaa taikka muuta lainvastaisuutta ei korjata viivytyksettä.
Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia.
(Valvontalaki 29 §)
Viranomaisvalvonta
Viranomaisvalvonnasta vastaa vuoden 2026 alusta alkaen perustettu Lupa- ja valvontavirasto, joka toimii valtakunnallisesti monialaisena lupa-, ohjaus- ja valvontaviranomaisena.
Lupa- ja valvontavirasto hoitaa sosiaalipalveluiden järjestämisen ja tuottamisen lainmukaisuuden valvonnan sekä antaa siihen liittyvää ohjausta koko maassa. Se yhdistää aluehallintovirastojen (AVI) ja Valviran tähänastiset tehtävät.
Puhtaasti yksityisten sosiaalihuollon palveluntuottajien valvonta kuuluu jatkossakin osin Lupa- ja valvontaviraston toimivaltaan entisten AVI-lupien ja Valviran lupa- ja valvontatehtävien kautta. Lupa- ja valvontavirasto ei tavallisesti tutki yli kahden vuoden ikäisiä asioita, ellei siihen ole erityistä syytä (valvontakäytännöt säilyvät ennallaan).
Lähteet
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta 741/2023 (valvontalaki tai sote-valvontalaki)
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta HE 299/2022 vp