Vanhemman vankeusrangaistus

Kenelle ohje on tarkoitettu?

Tämä ohje on tarkoitettu lastensuojelun ammattilaisille tilanteisiin, joissa vanhempi suorittaa vankeusrangaistusta. Ohjeessa käsitellään vankeutta lapsen näkökulmasta, yhteistyön merkitystä eri viranomaisten ja perheen välillä, vanhemman vankeuden tuomia arjen ja tunne-elämän haasteita sekä valmistautumista vanhemman vapautumiseen. Tavoitteena on varmistaa lapsen etu ja tuki koko prosessin ajan.

Vankeus lapsen näkökulmasta

Vanhemman vankeus koskettaa eri tavoin ja monissa eri tilanteissa olevia lapsia. Vankilaan saattaa joutua

• isä tai äiti tai
• isä- tai äitipuoli
• samassa taloudessa asuva vanhempi tai
• etävanhempana oleva vanhempi tai heidän puolisonsa.

Vankilassa oleva vanhempi voi olla myös lapsen huoltaja riippumatta siitä, onko hän ollut ennen vankilaan joutumistaan lähi- vai tapaajavanhempi. Sosiaalihuoltoviranomaisten tuleekin huomioida myös tämä lapseen liittyvistä asioista informoitaessa ja lapsen tilannetta käsiteltäessä.

Vanhemman vankilaan joutuminen saattaa tulla yllätyksenä perheelle. Vankila-aika voi olla lyhyt tai vuosien mittainen. Esimerkiksi tutkintavankeuden aikana tilanne voi olla hyvinkin epäselvä ja tarkkaa tietoa vankilajakson kestosta ole.

Suomessa ei ole tilastoja tai tutkimusta siitä, kuinka paljon vangeilla on lapsia. Suomen vankiluku Rikosseuraamuslaitoksen (Rise) tilastollisen vuosikirjan mukaan oli vuonna 2024 päivittäin keskimäärin 3 356.

Vanhemman vankeus voi aiheuttaa lapsessa myös häpeän ja ikävän tunteita. Lasta voidaan kiusata päivähoidossa tai koulussa tai hän voi pelätä kiusaamista, jos asia tulee muiden lasten tietoon. Lapsesta voi myös tuntua, että hän on ainoa, jonka vanhempi on vankilassa. Vertaistuella on suuri merkitys lapselle, kuten myös sillä, että lapsen kanssa työskentelevillä aikuisilla on keinoja käsitellä myös omia, asiaan liittyviä tunteitaan. Lapsella tulee olla mahdollisuus keskustella tilanteesta neutraalisti ja turvallisesti omia tunteitaan, pelkojaan ja ajatuksiaan esiintuoden.

Vanhemman vankeudesta lapselle kertominen

Vanhemman vankeudesta puhuminen lapsen ja koko perheen kanssa avoimesti on tärkeää. Perhe saattaa kaivata ulkopuolista apua ja tukea, kuinka puhua asiasta lapsen kehitystason mukaisesti. Usein myös vanhemmat tarvitsevat tukea omien tunteidensa käsittelyyn. Kun vanhempi joutuu vankilaan, erityisen tärkeää on kertoa lapselle totuus huomioiden lapsen ikä ja kehitystaso. Sekä kotiin jäävä että vankilassa oleva vanhempi saattavat kaivata tukea siinä, miten asiasta kerrotaan lapselle.

Asian salaaminen ja selitysten keksiminen, esimerkiksi "isä tai äiti on työmatkalla", on yleistä. Lasten kanssa työskentelevien tulisi ymmärtää, miten vahingollista asian salaaminen tai jopa valehtelu voi olla niin lapselle kuin hänen vanhemmilleenkin. Salaisuuden taakka on raskas kantaa, ja lapsi voi myös totuuden tietäessään yrittää suojella vanhempiaan siltä, että hän tietää totuuden. Lapsi voi myös menettää luottamuksensa vanhempiin pitkäksikin aikaa, mikäli hänelle selviää, että hänelle on valehdeltu.

Vankilassa oleva vanhempi saa apua ja tukea vankilan henkilökunnalta. Vankiloissa järjestetään vanhemmuutta käsittelevää yksilö- ja ryhmäohjausta. Lapsen kanssa kotona arkea elävän vanhemman taakkaan on myös tärkeää kiinnittää huomiota ja tarjota riittävästi tukea ja apua niin taloudelliseen tilanteeseen, lapsen tilanteen huomioimiseen kuin omaan jaksamiseenkin. Lapsen voi ohjata juttelemaan tilanteesta esimerkiksi koulupsykologin tai kuraattorin kanssa, ja asiaa voidaan käydä läpi myös perheneuvolassa, nuorisoasemalla tai muussa vastaavassa paikassa.

Yhteistyö

Lapsen edun arvioiminen ja viranomaisten välinen yhteistyö

Vankiperheiden kanssa työtä tekeviä tahoja on paljon, ja ne saattavat toimia erillään eri puolin maata. Yhteistyötä sosiaali- ja vankilaviranomaisten välillä tarvitaan niin vanhemman vankeuden jokaisessa vaiheessa etenkin, kun arvioidaan lapsen etua. Sosiaalihuoltoviranomaisen roolina on yleisesti arvioida lapsen ja perheen tilannetta lapsen edun näkökulmasta.

Kun vanhempi aloittaa tutkintavankeuden tai vankeusrangaistuksen suorittamisen, on henkilöstöllä velvollisuus selvittää vangin hoidossa olevan lapsen hoidon ja tuen tarve. Tarvittaessa tehdään hyvinvointialueelle sosiaalihuoltolain mukainen yhteydenotto tai ilmoitus, tai lastensuojeluilmoitus.
Lastensuojeluilmoitus
(Sosiaalihuoltolaki (1301/2014, 44 §))

Lapsen etua arvioitaessa tulee huomioida, mitä lapsi tietää jo tilanteesta ja että lapselle on kerrottu vanhemman vankilassaolosta. Mikäli asiaa ei ole käsitelty lapsen kanssa lainkaan, on asian esilleotto vanhemman/vanhempien kanssa ensisijaista (katso kohta Vanhemman vankeudesta lapselle kertominen). On tärkeää, että lastensuojelu on tietoinen vanhemman ja lapsen näkemyksistä vankila-aikana.

Edun arvioinnissa tulee olla käytettävissä faktatieto lapsen ja vanhempien tilanteesta. Lapsen edun arviointi toimii taustatietona esimerkiksi lapsen ja perheen tarvitsemien tukitoimien tarpeen kartoittamisessa sekä lapsen ja vankilassa olevan vanhemman yhteydenpidon keinojen ja tapaamisten suunnittelussa sekä toteutuksessa. Lapsen ollessa sijaishuollossa on tärkeää, että myös sijaishuoltopaikka on mukana suunnittelemassa tukitoimia ja yhteydenpidon tapoja.

Erilaiset tilanteet vaikuttavat siihen, miten lapsi kokee vanhemman vankilassaolon ja miten asiaa tulisi lapsen ja perheen kanssa työstää. Asian työstämisessä tulee huomioida myös vanhemman vankilaan joutumisen syyt: onko rikos kohdistunut perheen jäseneen tai lapselle muutoin läheiseen ihmiseen, onko lapsi nähnyt rikoksen, onko kyseessä runsaasti julkisuutta saava rikos tai liittyykö vanhemman rikokseen asioita, joista lapsi saattaa tuntea syyllisyyttä.

Esimerkiksi talousrikoksien kohdalla lapsi saattaa tuntea syyllisyyttä siitä, että on pyytänyt vanhemmalta rahaa tai tavaroita tai että rikos on tullut esiin jonkin lapsen esiintuoman asian perusteella (esimerkiksi vanhemman päihteenkäytön tai lähisuhdeväkivallan seurauksena).

Yhteistyön helpottaminen

Käytännön yhteistyötä voi vaikeuttaa pitkät välimatkat vangin lapsen kotikunnan ja vankilan välillä. Yhteydenpito vankivanhempaan ja vankilan henkilökuntaan onnistuu niin puhelimella kuin videoneuvottelulaitteillakin. Vankia voi käydä tapaamassa vankilassa sovitusti. Vankilassa oleva vanhempi voi osallistua lapsen tilannetta käsitteleviin palavereihin myös vankilan ulkopuolella joko valvotusti saatettuna, poistumisluvalla tai puhelimen ja videoyhteyden avulla.  Avolaitoksessa olevaan vankiin yhteydenpito on suljettua laitosta helpompaa. Vankilan perheosasto on THL:n alainen lastensuojeluyksikkö, joka tarjoaa vanhemmalle mahdollisuuden suorittaa vankeusrangaistusta tai olla tutkintavankeudessa lapsensa kanssa.

Yhteistyö perheen ja läheisten kanssa

Vankien läheiset saatetaan unohtaa. Toisen tai joissakin tapauksissa molempien vanhempien vankeus aiheuttaa suuria muutoksia perheen sosiaaliseen tilanteeseen. Isyyden ja äitiyden hoitaminen vankilasta käsin voi olla vaikeaa. Vankeus ja vanhemman läsnäolon puuttuminen arjesta ovat monen lapsen arkea tämän päivän Suomessa.

Lainsäädäntö turvaa lapsen oikeuden kumpaankin vanhempaansa. Vankeuslaki korostaa suhteiden ylläpitämistä läheisiin. Vankeuslain normaalisuusperiaatteen mukaan vankilan olot on järjestettävä niin pitkälle kuin mahdollista vastaamaan yhteiskunnassa vallitsevia elinoloja. Tämä tarkoittaa esimerkiksi oikeutta tapaamisiin ja muuhun yhteydenpitoon perheen ja läheisten kanssa. Perhe on keskeinen voimavara vankilassa ollessa ja yhteiskuntaan sijoittumisessa.

Perheen sosiaalinen verkosto voi joutua koetukselle vanhemman vapausrangaistuksen takia. Läheiset voivat olla uupuneita ja tiedon sekä tuen tarpeessa. Toimiva perhe on vangille ja koko perheelle voimavara.

Perheen tukea vankeusaikana voidaan parantaa tiivistämällä yhteistyötä vankila- ja siviiliviranomaisten kanssa. Käytännössä tämä toimii parhaiten niin, että työntekijä vankilasta tai siviilistä koordinoi perheen tilannetta ja on koollekutsujana esimerkiksi verkostopalavereissa, joissa on mahdollisuus miettiä yhdessä koko perheen tuen tarvetta. Näiden lisäksi arkea helpottaa palveluohjaustyyppinen tuki. Myös erilainen vertaisryhmätoiminta on tärkeä tukimuoto vapaudessa olevan puolison ja lasten kohdalla.

Vanhemman vankeuden tuomia haasteita

Vanhemman vankilaan joutuminen on kriisitilanne perheelle. Kotona oleva vanhempi saattaa väsyä ja masentua, mikä voi aiheuttaa lapselle huolta. Vankeuden mukanaan tuomia haasteita perheessä ovat muun muassa lähisuhdeongelmat ja puutteet vanhemmuuden taidoissa. Siirtymävaiheessa vankilaan tai vankilasta takaisin perheeseen on hyvä selvittää, mistä avohuollon tukitoimista lapsi ja hänen perheensä voisivat hyötyä.

Lapsi myös murehtii vankilassa olevan vanhempansa tilannetta tai hänellä voi olla pelkoja vankilaa kohtaan. Konkreettinen, selkeä ja faktoihin perustuva informaatio vankilasta ja vankilassa olevan vanhemman tilanteesta helpottaa lapsen oloa. Valvotusta koevapaudesta on tehty myös oma esite lapsille, joka löytyy Rikosseuraamuslaitoksen sivuilta. Lapsille - Rikosseuraamuslaitos

Vanhemman vankilaan joutuminen voi tuoda monenlaisia haasteita perheelle. Yleensä toisen aikuisen tulojen puuttuminen aiheuttaa taloudellisia vaikeuksia ja asioiden saaminen tasapainoon vie aikaa. Perhe voi joutua esimerkiksi muuttamaan tulojen muuttuessa. Perhe saattavat myös tarvita taloudellista tukea vankilassa olevan vanhemman tapaamisiin, koska matkat vankilaan voivat olla pitkiä.

Vanhemman vankeuden kestäessä yli kolme kuukautta on mahdollista laatia vanhempien välinen elatussopimus, jonka perusteella lapsen lähivanhemmalla on oikeus saada elatustukea.
Elatustuki (Kela)

Joskus toisen vanhemman rikos ja vankilaan joutuminen johtavat myös vanhempien eroon ja myös näissä tilanteissa lapsen ja hänen vankilassa olevan vanhempansa välisen suhteen säilyttämiseen tulee kiinnittää huomiota.

Vapautuminen

Vanhemman vankilasta vapautuminen voi olla myös kriisitilanne perheelle. Perheen arki kokee jälleen muutoksen, kun toinen vanhempi muuttaa takaisin kotiin. Tilanteeseen saattaa liittyä pelkoja, esimerkiksi liittyen vankilasta vapautuvan vanhemman päihteidenkäyttöön tai vanhempien välisiin riitoihin.

Vanhemman valvottu koevapaus

Vankilatuomion loppuvaiheessa vanki voi päästä enintään kuudeksi kuukaudeksi valvottuun koevapauteen. Yhteydenotto asian selvittelyyn liittyen tulee aina vankilaviranomaiselta. Menettelystä kussakin tapauksessa sovitaan yhteistyössä perheen, lapsen kanssa työskentelevien viranomaisten tai muiden työntekijöiden ja vankilaviranomaisten kanssa.

Valvottu koevapaus suoritetaan vankilan ulkopuolella, yleensä omassa kodissa tai kuntoutuksessa. Valvotusta koevapaudesta annetun lain 3 §:n mukaisesti vangin kanssa samassa asunnossa asuvan alle 18-vuotiaan mielipide valvotun koevapauden täytäntöönpanoon asunnossa on selvitettävä ja alaikäistä on kuultava yhteistyössä lastensuojeluviranomaisen kanssa. (VKV määräys) Mielipiteen selvittäminen on tehtävä, mikäli lapsi asuu asunnossa vakituisesti tai vähintään 50 prosenttia ajastaan.
(Laki valvotusta koevapaudesta, 629/2013)

Valvottuun koevapauteen sijoitettu on vankilan kirjoilla, mutta muilta osin hänen asemansa yhteiskunnassa on kuin vapaudessa olevalla, esimerkiksi sosiaalietuuksien suhteen. Lapsen näkökulmasta haasteen tilanteeseen voi tuoda se, että vanhemman liikkumista rajoitetaan. Esimerkiksi yöaikoina on oltava kotona ja lomamatkat kotipaikkakunnan ulkopuolelle eivät välttämättä ole mahdollisia. Valvottua koevapautta suunniteltaessa pyritään huomioimaan perheen tarpeet yksilöllisesti lasten etu huomioiden.

Valvottuun koevapauteen liittyy myös valvontaa. Valvottuun koevapauteen sijoitettu voi joutua käymään vankilassa säännöllisesti, ja kotona tukipartio voi tehdä ennalta ilmoittamattomia valvontakäyntejä. Lasta saattaa jännittää vieraiden henkilöiden kotikäynnit ja muu valvonta.

Vanhemmalla oleva sähköinen valvontalaite voi herättää lapsessa kysymyksiä tai häpeäntunnetta ja pelkoa siitä, että kaverit saavat tietää vanhemman vankilatuomiosta. Perheen kanssa työskentelevien tulee ymmärtää valvotun koevapauden sisältö ja käytännön tilanteet myös lapsen näkökulmasta.
Valvottu koevapaus (Rikosseuraamuslaitos)

Sisällön on tuottanut Rikosseuraamuslaitos (Rise).