Kenelle ohje on tarkoitettu?
Ohje on tarkoitettu terveydenhoitajille, kätilöille ja lastenvalvojille, joiden tehtävänä on vanhemmuuden tunnustamisen vastaanottaminen ennen lapsen syntymää vanhemmuuslain 775/2022 mukaisesti.
Ohjeen tarkoituksena on kuvata perusprosessi, joka koskee isyyden tai toisen äidin äitiyden tunnustamista raskausaikana.
Tunnustamisen vastaanottaminen tulee dokumentoida asiakirjalle VSAK-01, jonka kaavan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on vahvistanut (laki 775/2022 69 §, asetus 169/2024 1 §).
Prosessissa käytettävä asiakirja
Asiakirja VSAK-01 laaditaan ensisijaisesti Digi- ja väestötietoviraston (DVV) VanhemmuusWeb-ilmoitusjärjestelmässä. Toissijaisesti käytetään pdf-asiakirjaa, joka on saatavilla sivulta: Vanhemmuuden selvittämisessä käytettävät asiakirjat.
Tunnustamisen vastaanottaminen VanhemmuusWebillä
DVV on valmistellut raskaudenaikaisen tunnustamisen vastaanottamista varten VanhemmuusWeb-ilmoitusjärjestelmän. VanhemmuusWeb ohjaa tunnustamisen vastaanottajaa läpi koko prosessin.
Jotta VanhemmuusWeb voidaan ottaa käyttöön, sen käyttämiseen tarvitaan käyttäjätunnukset. Yleensä kunta tai hyvinvointialue hakee tunnukset vastuukäyttäjälle, joka myöntää käyttäjätunnuksia äitiysneuvolan terveydenhoitajille ja kätilöille.
Raskaudenaikaisen vanhemmuuden tunnustamisen edellytykset
Lapsen äiti on se, joka on synnyttänyt lapsen. Kun lapsi on syntynyt synnyttäneen äidin ja tämän aviomiehen avioliiton aikana, aviomies on lapsen isä. Kun synnyttävä äiti ei ole avioliitossa miehen kanssa, toinen vanhemmuus on tunnustettava ja vahvistettava erikseen.
Vanhemmuus voidaan tunnustaa jo raskausaikana sen hyvinvointialueen äitiysneuvolassa tai neuvolapalveluita hyvinvointialueen toimeksiannosta tuottavassa yksityisessä terveydenhuollon toimintayksikössä, jossa perheelle on annettu raskaudenaikaisia neuvolapalveluita. Tunnustamislausuma on annettava henkilökohtaisesti ja synnyttävän äidin läsnä ollessa terveydenhoitajalle tai kätilölle.
Tunnustamisen voi vastaanottaa myös lastenvalvoja sillä hyvinvointialueella, jonka alueella synnyttävällä äidillä on kotikunta, jos tämä esittää todistuksen raskaudestaan.
Tunnustamisen vastaanottamisesta kieltäytyminen
Terveydenhoitajan, kätilön tai lastenvalvojan on kieltäydyttävä ottamasta vastaan tunnustamista, jos:
- synnyttävä äiti vastustaa tunnustamista (vastustamis- ja hyväksymisoikeus on myös alaikäisellä äidillä).
- tunnustajan tai synnyttävän äidin henkilöllisyyttä ei ole luotettavasti selvitetty (henkilöllä ei ole mitään hyväksyttävistä henkilöllisyysasiakirjoista).
- on syytä epäillä, että tunnustajaa ei voida vahvistaa lapsen isäksi tai äidiksi.
- on syytä epäillä, että synnyttävä äiti tai tunnustaja ei mielentilansa, kielivaikeuksien tai muun syyn vuoksi kykene ymmärtämään tunnustamisen merkitystä.
Jos on syytä epäillä tai on tiedossa, että isäehdokkaita on useampi kuin yksi, vanhemmuuden tunnustaminen ennen lapsen syntymää ei ole mahdollista. Tällaisissa tilanteissa lastenvalvoja selvittää isyyttä lapsen synnyttyä ja tarvittaessa tehdään oikeusgeneettinen vanhemmuustutkimus (DNA-tutkimus), jolla saadaan varmuus biologisesta isyydestä.
Vanhemmuuden tunnustaminen osana terveystarkastusohjelmaa
Vanhemmuuden tunnustamisen vastaanottaminen ei edellytä erillistä käyntiä äitiysneuvolassa, vaan tunnustaminen ja sitä edeltävä tiedottaminen sisällytetään osaksi äitiysneuvolan määräaikaisia terveystarkastuksia.
Tiedä ja toimi -kortissa Vanhemmuuden tunnustaminen äitiysneuvolassa ennen lapsen syntymää on kuvattu tunnustamista koskevat prosessin vaiheet äitiysneuvolassa sekä potilasjärjestelmään tehtävät kirjausohjeet.
Tiedä ja toimi -kortti: Vanhemmuuden tunnustaminen äitiysneuvolassa ennen lapsen syntymää (Julkari)
Koska vanhemmuuden tunnustamisen vastaanottaminen ennen lapsen syntymää on laissa annettu äitiysneuvolan terveydenhoitajan/kätilön tehtäväksi, noudattaa terveydenhuollon ammattihenkilö kirjaamisessa terveydenhuollon potilasasiakirjoja koskevaa lainsäädäntöä.
Lapsen syntymää edeltävä vanhemmuuden tunnustamisasiakirja
Tunnustamisasiakirjaan VSAK-01 kirjataan mm. seuraavat tiedot:
- tunnustettava vanhemmuus
- synnyttävän äidin ja vanhemmuuden tunnustajan tiedot
- tulkin käyttö
- henkilöllisyyden toteamisessa käytetyt asiakirjat (Henkilöllisyyden toteamiseksi hyväksyttävät asiakirjat vanhemmuusasiassa)
- laskettu aika
- mahdollista hedelmöityshoitoa koskevat tiedot
Synnyttävän äidin ja vanhemmuuden tunnustajan ei tarvitse asua yhdessä, jotta vanhemmuuden tunnustaminen raskausaikana olisi mahdollista.
Synnyttävällä äidillä ja tunnustajalla on velvollisuus pysyä totuudessa vanhemmuutta tunnustaessaan ja tunnustamista hyväksyessään.
Henkilöllisyyden toteamiseksi hyväksyttävät asiakirjat
Synnyttävällä äidillä ja tunnustajalla tulee olla jokin asetuksessa 168/2024 määritellyistä henkilöllisyysasiakirjoista. Nimi- ja syntymäaikatietojen kirjauksessa tulee noudattaa erityistä huolellisuutta, jos henkilön tietoja ei ole Suomen väestörekisterissä. Jos mahdollista, käytetystä ulkomaisen valtion viranomaisen myöntämästä asiakirjasta toimitetaan kopio DVV:lle tunnustamisasiakirjan mukana, jotta nimien kirjoitusasu voidaan vielä tarkistaa ennen vanhemmuustiedon kirjaamista.
Lue lisää: Henkilöllisyyden toteamiseksi hyväksyttävät asiakirjat vanhemmuusasiassa
Tunnustamisen merkitys ja vanhemmuuden vahvistamisen oikeusvaikutukset
Synnyttävälle äidille ja vanhemmuuden tunnustajalle tulee kertoa vanhemmuuden tunnustamisen merkitys ja vanhemmuuden vahvistamisen oikeusvaikutukset ja kummankin tulee ymmärtää nämä asiat.
Lue lisää: Vanhemmuuden tunnustamisen merkitys ja vanhemmuuden vahvistamisen oikeusvaikutukset
Tunnustamisasiakirjaa koskevat käytännöt
Tunnustamisen vastaanottajan on huolehdittava siitä, että tunnustamisasiakirjan allekirjoittavat tunnustaja, synnyttävä äiti ja tunnustamisen vastaanottanut terveydenhoitaja, kätilö tai lastenvalvoja samalla kertaa.
Tunnustamisasiakirjasta otetaan kopio synnyttävälle äidille ja tunnustajalle. Äitiysneuvolassa ei tarvitse säilyttää kopiota vanhemmuuden tunnustamisasiakirjasta vaan riittää, että terveydenhoitaja tai kätilö tekee tunnustamisen vastaanottamisesta merkinnän potilastietojärjestelmään. Näin voidaan todentaa, että tunnustaminen on vastaanotettu asianmukaisesti ja toimenpide tulee myös tilastoitua terveydenhuollon järjestelmiin. Katso ohjeet Tiedä ja toimi -kortista.
Tiedä ja toimi -kortti: Vanhemmuuden tunnustaminen äitiysneuvolassa ennen lapsen syntymää (Julkari)
Hedelmöityshoito
Jos synnyttävälle äidille on annettu hedelmöityshoidoista annetun lain (1237/2006) 1 §:ssä tarkoitettua hedelmöityshoitoa ja lapsi syntyy hoidon tuloksena, hedelmöityshoitotodistus on tunnustamisasiakirjan pakollinen liite.
Isyyden tunnustaminen: Hoidon tuloksena syntyvän lapsen isäksi vahvistetaan se, joka yhteisymmärryksessä synnyttävän äidin kanssa antoi suostumuksensa hoitoon. Menettely on samanlainen riippumatta siitä, käytettiinkö hedelmöityshoidossa miehen omia siittiöitä vai luovutettuja siittiöitä.
Äitiyden tunnustaminen: Siittiöiden luovuttaja ei ole hedelmöityshoidoista annetun lain 16 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla suostunut siihen, että hänet voidaan vahvistaa hoidon tuloksena syntyneen lapsen isäksi. Naisen, joka yhteisymmärryksessä synnyttävän äidin kanssa antoi suostumuksen hedelmöityshoitoon, voidaan vahvistaa olevan lapsen synnyttäneen ohella lapsen äiti.
Isyyden tunnustaminen: Siittiöiden luovuttaja on hedelmöityshoidoista annetun lain 16 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla suostunut siihen, että hänet voidaan vahvistaa hoidon tuloksena syntyneen lapsen isäksi. Tällöin toista äitiyttä ei voida vahvistaa, koska siittiöiden luovuttaja vahvistetaan lapsen isäksi.
Isyyden tunnustaminen: Siittiöiden luovuttaja on hedelmöityshoidoista annetun lain 16 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla suostunut siihen, että hänet voidaan vahvistaa hoidon tuloksena syntyneen lapsen isäksi.
Jos siittiöiden luovuttaja ei ole antanut suostumusta edellä kuvatulla tavalla, lapsen vanhemmuutta ei ole mahdollista tunnustaa tilanteessa, jossa hedelmöityshoitoa on annettu synnyttävälle äidille yksin.
Tunnustamisen peruuttaminen tai kiistäminen
Se, joka on tunnustanut vanhemmuutensa ennen lapsen syntymää, voi peruuttaa tunnustamisensa ilmoittamalla siitä kirjallisesti DVV:lle ennen lapsen syntymää. Lisätiedot ilmoituksen tekemisestä löytyvät DVV:n verkkosivuilta.
DVV:n ohje: Näin peruutat tai kiistät vanhemmuuden tunnustamisen ennen lapsen syntymää
Peruuttamisen voi tehdä sähköpostitse osoitteeseen vanhemmuus(at)dvv.fi (viesti lähetetään turvasähköpostilla DVV:n verkkosivujen kautta) tai postitse osoitteeseen:
Digi- ja väestötietovirasto
PL 1007
28101 Pori
Jos vanhemmuus on tunnustettu Ahvenanmaalla, peruuttaminen tulee ilmoittaa kirjallisesti Ahvenanmaan valtionvirastolle osoitteeseen:
Ahvenanmaan valtionvirasto
Maistraattiyksikkö
PL 58
22101 Maarianhamina
Synnyttävä äiti tai se, joka katsoo olevansa tunnustajan sijasta lapsen vanhempi voi edellä esitetyllä tavalla ilmoittaa käsityksensä siitä, että lapsen tunnustanut ei ole lapsen vanhempi.
Peruuttaminen tai kiistäminen käynnistää lapsen vanhemmuuden selvittämisen samalla tavalla kuin niissä tilanteissa, joissa lapsi on syntynyt avioliiton ulkopuolella ja vanhemmuutta ei ole tunnustettu ennen lapsen syntymää. Lastenvalvoja kutsuu osapuolet tuolloin vanhemmuuslain 775/2022 9 §:n mukaiseen neuvotteluun vanhemmuuden selvittämiseksi lapsen syntymän jälkeen. Vanhemmuutta ei tuolloin voida vahvistaa ennen lapsen syntymää annetun tunnustamislausuman perusteella.
Vanhemmuuden vahvistaminen ja lapsen huolto
DVV vahvistaa vanhemmuuden lapsen syntymän jälkeen, jos
- lapsi on syntynyt elävänä,
- tunnustamista ei ole peruttu tai kiistetty ennen lapsen syntymää,
- eikä ole syytä epäillä, ettei tunnustaja ole lapsen vanhempi.
Lapselle voidaan vahvistaa toinen äiti, kun lapsi on syntynyt hedelmöityshoidon tuloksena ja toinen äiti yhteisymmärryksessä synnyttäneen äidin kanssa on antanut suostumuksen hedelmöityshoitoon 1.4.2019 jälkeen. Äitiyttä ei kuitenkaan voida vahvistaa, jos siittiöiden luovuttaja on suostunut siihen, että hänet voidaan vahvistaa hoidon tuloksena syntyneen lapsen isäksi.
Jos vanhemmuus tunnustetaan ennen lapsen syntymää, myös tunnustajasta tulee lapsen huoltaja, kun vanhemmuus on vahvistettu (laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 361/1983 6 a §).
Raskausaikana ilmoitettu tunnustaminen on vaikutukseton, jos lapsi syntyy hänet synnyttäneen äidin ja tämän aviomiehen avioliiton aikana. Tunnustaminen on vaikutukseton myös siinä tapauksessa, jos Suomen viranomaisilla ei silloin, kun lapsi syntyy, ole vanhemmuuslain 56 §:n 1 momentin 1 kohdan tai 2 kohdan nojalla toimivaltaa vanhemmuutta koskevassa asiassa.
Jos lapsi syntyy kuolleena, tunnustaminen jää vaikutuksettomaksi. Jos lapsi syntyy elävänä, mutta kuolee ennen kuin vanhemmuus on vahvistettu, vanhemmuus voidaan vahvistaa.
Elatusta, asumista ja tapaamisoikeutta koskevat sopimukset
Jos synnyttävä äiti ja tunnustaja eivät asu yhdessä, he voivat ottaa yhteyttä lastenvalvojaan lapsen syntymän jälkeen, jos he haluavat sopia lapsen elatuksesta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta. Näitä sopimuksia ei voida tehdä äitiysneuvolassa eikä ennen lapsen syntymää.
Lisätietoja tapaamisesta ja asumisesta sopimisesta on sivulla: Lapsen huollosta, tapaamisesta ja asumisesta sopiminen
Vanhemmuuden selvittäminen lapsen syntymän jälkeen
Synnyttänyt äiti ja lapsen toinen vanhempi (joko avioliiton perusteella todettu isä tai raskaudenaikaisen tunnustamisen perusteella vahvistettu vanhempi) voivat tarvittaessa pyytää vanhemmuuden selvittämistä lastenvalvojalta ennen kuin kuusi kuukautta on kulunut lapsen syntymästä.
Yhteystiedot
johtava asiantuntija
puh. 029 524 8723
[email protected]