Kenelle ohje on tarkoitettu?
Tämä ohje on suunnattu perheoikeudellisissa palveluissa työskenteleville ammattilaisille. Ohje on suositus, joka perustuu ajantasaiseen lainsäädäntöön. Ohje sisältää keskeiset tiedot lapsen huolto- ja tapaamisoikeussopimuksen laatimiseksi sekä sopimuslomakkeet, joiden kaavan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vahvistaa.
Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta sovitaan lähtökohtaisesti kirjallisesti
Vanhemmat voivat sopia lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskevista asioista lastenvalvojan luona.
Sopimus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta on tehtävä kirjallisesti. Sopimuksen sisällön on vastattava THL:n vahvistaman sopimuskaavan sisältöä, vaikka sopimusta ei olisi tehty kyseiselle lomakkeelle.
Vanhemmat voivat sopia
- lapsen huollon uskomisesta molemmille vanhemmille yhteisesti tai yksin toiselle vanhemmalle
- lapsen huollon uskomisesta vanhempien ohella muulle henkilölle
- ei-huoltajavanhemman tai muun henkilön tiedonsaantioikeudesta
- lapsen asumisesta
- lapsen ja vanhemman välisestä tapaamisoikeudesta ja
- huoltajat voivat sopia keskinäisestä tehtävienjaosta.
Sopijapuolet
Yleensä sopijapuolina ovat vanhemmat. Vähintään toisen vanhemmista on oltava huoltaja. Lisäksi sopimus voidaan tehdä myös vanhempien ja muun henkilön välillä. Tällainen muu henkilö voi olla
- se, jolle lapsen huolto uskotaan vanhemman tai vanhempien ohella
- se, jolle annetaan tietojensaantioikeus tai
- oheishuoltaja, jonka luona lapsen tulee sopimuksen mukaan asua.
Tällöin muu henkilö on sopimuksessa vanhempien lisäksi sopijapuoli.
Jos lapsella on vain yksi vanhempi, joka on myös huoltaja, voi hän tehdä sopimuksen muun henkilön kanssa.
Sopimuksen sisältö
Tähän kohtaan kirjataan, mitä lapsen huollosta on sovittu. Lapsen huolto voidaan uskoa yhteisesti molemmille vanhemmille tai se voidaan uskoa myös yksin toiselle vanhemmalle. Voidaan myös sopia oheishuollosta eli siitä, että muu henkilö on toisen vanhemman tai molempien vanhempien ohella lapsen huoltaja.
Lisäksi tähän kohtaan kirjataan huoltoon kuuluvien tehtävien jaosta, jos näistä halutaan sopia erikseen. Huoltoon kuuluvien tehtävien jaosta voidaan sopia, jos lapsella on kaksi tai useampia huoltajia ja lapsen etu sitä edellyttää.
Tähän kohtaan kirjataan, mitä sovitaan lapsen asumisesta. Vanhemmat voivat sopia, että lapsi asuu toisen vanhempansa luona. Vanhemmat voivat myös sopia oheishuoltajan kanssa siitä, että lapsi asuu oheishuoltajansa luona. Voidaan myös sopia, että lapsi asuu vuorotellen vanhempiensa luona tai vanhempiensa/vanhempansa ja oheishuoltajan luona (vuoroasuminen).
Vuoroasumisesta sovittaessa sopimukseen on kirjattava vuoroasumisen tarkemmat ehdot eli se, kuinka usein lapsen asuminen toisen vanhemman luota toisen luokse vaihtuu ja miten lapsen asuminen järjestetään lomien aikana ja juhlapyhinä.
Vuoroasumista koskevaan sopimukseen on merkittävä, kumpi koti ilmoitetaan väestötietojärjestelmään lapsen viralliseksi asuinpaikaksi. Lapsella voi olla vain yksi kotikuntalain mukainen virallinen asuinpaikka.
Tapaamisoikeudesta sovittaessa sopimukseen on kirjattava tapaamisten ja luonapidon tarkemmat ehdot, sillä vain tarpeeksi yksityiskohtainen sopimus on täytäntöönpanokelpoinen.
Jos tapaamisten ja luonapidon yksityiskohtia ei ole mahdollista määritellä (esim. vuorotyötä tekevien osalta), mutta tapaamisoikeudesta halutaan tehdä sopimus, voidaan sopimukseen kirjata vähintään se, kuinka usein tapaaminen toteutetaan ja miten tapaamisoikeus järjestetään lomien aikana ja juhlapyhinä.
Vanhemmat voivat sopia vain lapsen ja vanhemman välisestä tapaamisoikeudesta. On mahdollista sopia esimerkiksi siitä, että vanhempi tapaa lasta, joka asuu oheishuoltajan luona. Sopijaosapuolina ovat tällöin vanhemmat. Oheishuoltaja on suostumuksenantajana. On tärkeää, että neuvottelut käydään kuitenkin yhdessä kaikkien kesken.
Tähän kohtaan voidaan kirjata muun kuin huoltajan tietojensaantioikeudesta. Vanhemmat voivat sopia tietojensaantioikeuden antamisesta huollosta erotetulle vanhemmalle tai muulle henkilölle. Oikeus tietoihin voi koskea joko kaikkia asioita tai sopimuksessa määrättyjä asioita.
Yhteishuoltaja ei tarvitse erillistä tietojensaantioikeutta, vaikka huoltajien välisestä tehtävien jaosta olisi sovittu niin, että huoltajien yhteistoimintaan kuuluisi vain jokin asia.
Tähän merkitään tieto siitä, minä päivänä tehtyä sopimusta tai päätöstä tällä sopimuksella muutetaan. Epäselvyyksien välttämiseksi tähän merkitään, miltä osin sopimus jää voimaan.
Sopimuksen ehdot
Kun vanhemmat sopivat vuoroasumisesta ja tapaamisoikeudesta, täytyy sopimuksesta ilmetä vuoroasumisen tai tapaamisen ja luonapidon tarkemmat ehdot. Vuoroasumista koskevaan sopimukseen on kirjattava, kumpi koti ilmoitetaan lapsen viralliseksi asuinpaikaksi.
Vuoroasumisesta sopiessaan vanhempien täytyy määritellä vaihtojen rytmi kotien välillä ja miten lapsen asuminen järjestetään esimerkiksi lomien aikana ja juhlapyhinä.
Tapaamisoikeutta koskevassa sopimuksessa on vastaavasti määriteltävä tapaamisen ja luonapidon yksityiskohdat. Tapaamisten lisäksi voidaan sopia puhelin-, tekstiviesti- ja sähköpostiyhteydenpidosta. Erityisestä syystä tapaamiset voivat olla myös tuettuja tai valvottuja.
Täytäntöönpanon kannalta on eduksi, että tapaamisoikeus on määritelty mahdollisimman tarkasti. Suositeltavaa on käyttää yksityiskohtaisia ajan ja paikan ilmaisuja (esimerkiksi "Lapsella on oikeus tapaamiseen parillisten viikkojen perjantaista klo 16 sunnuntaihin klo 18 asti"). Hyvä on myös kirjata lapsen kuljetus tapaamisiin ja kotiin: kuka huolehtii kuljetuksista ja kuka vastaa kustannuksista.
Joskus vanhemmat haluavat liittää tapaamisiin lisäehtoja (esimerkiksi "Lapsen tulee mennä nukkumaan illalla viimeistään kello 21"). On kuitenkin huomattava, ettei tämäntyyppisiä lisäehtoja voi viranomaiskeinoin panna täytäntöön.
Lapsen mielipiteen selvittäminen
Vanhemmilla on ensisijainen vastuu lapsen mielipiteen selvittämisestä, mutta lasta voidaan kuulla myös sosiaalitoimessa ja tuomioistuimessa.
Vanhemmilla on lapsen iästä riippumatta velvollisuus keskustella hänen kanssaan ja ottaa huomioon tämän toivomukset ja mielipide asioista, joista ollaan sopimassa. Lapsen kuulemisen tulee tapahtua lapsen ikään ja kehitystasoon sopivalla kielenkäytöllä. Vanhemmat välittävät tiedon lapsen näkemyksistä lastenvalvojalle.
Kun lastenvalvoja harkitsee sopimuksen vahvistamista, on hänen otettava huomioon lapsen etu sekä lapsen omat toivomukset ja mielipide sikäli kuin se on lapsen ikä ja kehitystaso huomioon ottaen mahdollista.
Lastenvalvojalla myös velvollisuus varmistaa, että vanhemmat ovat selvittäneet lapsensa mielipiteen ja ottaneet sen huomioon ennen kuin sopimus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta vahvistetaan.
Tarvittaessa lastenvalvojan tulee keskustella lapsen kanssa henkilökohtaisesti. Edellytyksenä lapsen kanssa käytävälle keskustelulle on se, että lapsi suostuu keskusteluun ja että keskustelu on tarpeen lapsen toivomusten ja mielipiteen selvittämiseksi. Kyse on siis erityistilanteesta, joka on tarpeen esimerkiksi silloin, kun vanhemmat antavat ristiriitaisia tietoja lapsen mielipiteestä tai eivät halua keskustella lapsen kanssa. Lapsen kuuleminen ei välttämättä tarkoita suoraa keskustelua hänen kanssaan, vaan joissain tilanteissa lapsen mielipide voidaan selvittää myös havainnoimalla hänen käytöstään esimerkiksi vanhempiensa kanssa. Jos lapsella on rajoitteita, tulee lapsen kuulemisessa hyödyntää tulkkausta ja mahdollisia apuvälineitä.
Lapsen mielipiteen selvittämisestä tehdään merkintä sopimukseen. Jos lapsen mielipidettä ei voida selvittää hänen ikänsä ja kehitystasonsa vuoksi, tulee siitäkin merkintä sopimukseen.
Suostumukset
Tilanteesta riippuen sopimuksen vahvistaminen voi edellyttää tiettyjen henkilöiden suostumusta. Suostumuksen antajalla tarkoitetaan muita henkilöitä kuin sopijapuolia.
Suostumusta edellytetään
- oheishuoltajalta, jos lapsella on tällainen
- siltä henkilöltä, jolle on aiemmin vahvistettu tietojensaantioikeus, jos sopimuksella puututaan jo vahvistettuun tietojensaantioikeuteen
- erityisen läheiseltä henkilöltä, jos lapselle on vahvistettu oikeus tavata tällaista henkilöä ja jos sopimus voi vaikuttaa tapaamisoikeuden toteutumiseen.
Sopimuksen vahvistaminen
Sopimuksen vahvistaa sen hyvinvointialueen lastenvalvoja, jossa lapsella on asuinpaikka.
Sopimus on jätettävä vahvistamatta, jos kumpikaan lapsen vanhemmista ei ole lapsen huoltaja. Sopimusta ei myöskään voida vahvistaa, jos on syytä epäillä, että se on lapsen edun vastainen. Asiasta tehdään kirjallinen päätös perusteluineen. Päätökseen liitetään muutoksenhakuohjeet.
Vahvistettu sopimus on pantavissa täytäntöön niin kuin tuomioistuimen lainvoimainen päätös.
Sopimuksen voimassaolo
Sopimus lapsen huollosta ja asumisesta on aina voimassa toistaiseksi. Sen sijaan sopimus tapaamisoikeudesta voidaan tehdä porrastettuna erilaiseksi eri ikäkausille tai se voi olla myös määräaikainen, jonka jälkeen tilannetta tarkastellaan uudelleen.
Sopimuksen muuttaminen
Hyvinvointialueen vahvistamaa sopimusta voidaan muuttaa uudella sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä, mikäli olosuhteet ovat sopimuksen vahvistamisen jälkeen muuttuneet tai jos tähän on muutoin aihetta.
Sopimus- ja päätöslomakkeet
Lapsen huolto ja tapaamisoikeussopimus (word doc 490 kt)
Päätös lapsen huolto- ja tapaamisoikeussopimuksen vahvistamisesta (word doc 441 kt)
Lapsen huolto ja tapaamisoikeussopimus englanniksi
Alla olevat asiakirjat ovat kaksikielisiä (suomi-englanti). Kyseisiä asiakirjoja käytettäessä on huomattava, että mahdollisissa kielten välisissä tulkintatilanteissa suomi on asiakirjojen virallinen kieli ja englanti on epävirallinen käännös.
Agreement on child custody and right of access (word doc 499 kt)
Decision on the confirmation of the agreement on child custody and right of access (word doc 445 kt)
Yhteystiedot
kehittämispäällikkö
puh. 029 524 7779
[email protected]