Valmisteyhteenvedon mukaan toinen annos voidaan antaa 1 kuukauden kuluttua ensimmäisestä. Onko tarkoitus tehdä näin?
Ei ole. Kansallisessa rokotusohjelmassa rokotukset annetaan 18 kuukauden ja 6 vuoden iässä.
Jos rokotukset aloitetaan myöhemmin, rokotteiden annosväliksi suositellaan vähintään kolmea kuukautta. Ne voi hyvin antaa ikäkausitarkastusten yhteydessä.
Jos henkilö on saanut jo vesirokkorokotteet vähintään 4 viikon antovälillä, ei tarvitse antaa enempää rokotteita. Vesirokkorokotteilla on myyntilupa tällä lyhyellä antovälillä.
Tarvitseeko yli 50-vuotias vesirokkorokotteen?
Ei tarvitse. Lähes kaikki 50 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat on sairastaneet vesirokon elämänsä aikana. 20-50-vuotiasta ainoastaan noin 1-3 prosenttia ei ole sairastanut vesirokkoa.
Estääkö vesirokkorokotus vyöruusua, jos on jo sairastanut vesirokon?
Ei estä. Jos henkilö on jo sairastanut vesirokon, vesirokkorokotus ei estä myöhemmin ilmaantuvaa vyöruusua. Vyöruusu johtuu vesirokon sairastamisen jälkeen elimistöön jääneestä vesirokkoviruksesta, joka voi aktivoitua myöhemmin vyöruusuna. Vyöruusun ehkäisyyn käytetään erillistä vyöruusurokotetta.
Suojaako rokotus myös vyöruusulta?
Vesirokkorokote vähentää vyöruusun ilmaantuvuutta rokotettujen keskuudessa. Vesirokkorokotuksen saaneilla lapsilla vyöruusun ilmaantuvuuden on arvioitu varhaisten tutkimusten perusteella vähenevän noin 80 %. Myös elävä rokotevirus jää hermostoon, mutta sen kyky aktivoitua vyöruusuna rokotetun ikääntyessä on selvästi huonompi kuin villillä viruksella.
Jos lapsi on sairastanut vesirokon alle yksivuotiaana, annetaanko hänelle normaalisti vesirokkorokotukset?
Lievän taudin alle yksivuotiaana sairastaneelle kannattaa antaa vesirokkorokotukset normaalisti. Jos tauti sen sijaan on ollut reiluoireinen, rokotetta ei tarvita. Jos on epävarmuutta taudin oireista, rokotukset kannattaa antaa. Jos vesirokon on sairastanut yli yksivuotiaana lievänä, ei rokotusta tarvita.
Miksi vesirokkorokotus kannattaa ottaa?
Vesirokkorokotus suojaa vesirokolta, johon liittyy tyypillisesti runsaasti kutiava rakkulaihottuma. Limakalvoilla rakkulat aiheuttavat kirvelyä.
Ennen ihottuman puhkeamista saattaa esiintyä kuumetta, päänsärkyä, ruokahaluttomuutta ja yleistä sairauden tunnetta.
Vesirokolla on vakavia jälkitauteja, kuten aivotulehdus, keuhkokuume ja ihon vaikea bakteeritulehdus. Etenkin tulehtuneet rakkulat voivat jättää arpia.
Erityisesti aikuiselle vesirokko voi olla vakava tauti. Raskaudenaikainen vesirokko on vaarallinen sekä äidille että sikiölle.
Voiko rokotettu sairastua vesirokkoon?
Kahden rokoteannoksen jälkeen sairastuminen on harvinaista.
Jos näin kuitenkin käy, tauti on lievä ja toipuminen nopeampaa kuin rokottamattomalla.
Vain yhden rokoteannoksen saaneista jopa viidennes voi sairastua vesirokkoon elinaikanaan. Tauti on tällöinkin lähes aina lievä.
Jos aikuinen sairastuu vesirokkoon, mitä haittaa siitä on?
Aikuiselle vesirokko on monin verroin vakavampi tauti kuin lapselle ja johtaa yleisesti jälkitauteihin. Esimerkiksi aivotulehduksen saa jopa 1 aikuinen 14 000 aikuisena sairastunutta kohden.
Aikuiset tarvitsevat viruslääkehoidon lähes aina. Myös kuoleman riski on noin 25-kertainen, jos vesirokkoon sairastuu aikuisena.
Erityisen vaikea vesirokko on raskaana olevalle. Alkuraskauden aikana sairastettu vesirokko voi aiheuttaa lapselle synnynnäisen vesirokko-oireyhtymän. Sen oireita ovat muun muassa raajojen epämuodostumat, pienipäisyys ja laajasti arpeutunut iho. Oireyhtymä voi johtaa sokeuteen, älylliseen kehitysvammaan ja menehtymiseen.
Jos äiti sairastuu vesirokkoon lähellä synnytystä, vastasyntynyt on vaarassa sairastua erittäin vakavasti.
Miksi annetaan kaksi rokoteannosta?
Yksi rokoteannos antaa noin 80 % suojan kaikkea vesirokkoa vastaan ja 95 % suojan vaikeaa vesirokkoa vastaan. Kahden vesirokkorokoteannoksen teho on 93 % kaikkea vesirokkoa vastaan ja 100 % vaikeita tautimuotoja vastaan.
Voiko rokotteen antamista aikaistaa?
Ohjelmassa oleva Varivax-valmiste on rekisteröity käyttöön 9 kuukauden iästä alkaen. Tätä aikaisemmin rokotetta ei kannata antaa. Jos lapsi saa tartunnan ja sairastuu ennen 9 kuukauden ikää, vesirokkoa voidaan hoitaa vesirokkovasta-aineella tai viruslääkkeillä.
Estääkö vesirokkorokotus taudin, jos on jo saanut tartunnan?
Jos rokote annetaan 3 vuorokauden kuluessa, rokote suojaa vesirokolta tai ainakin lieventää oireita. Jos altistuksesta on kulunut yli 5 vuorokautta, rokote ei enää estä vesirokkoa.
Onko rokote vaarallinen, jos on saanut jo tartunnan?
Ei ole. Vesirokkorokotteen voi antaa niin pian kuin mahdollista. Jos rokote annetaan 3 vuorokauden kuluessa altistuksesta, vesirokko todennäköisesti estyy.
Voiko mittauttaa vasta-aineet etukäteen, jotta saadaan selville, onko sairastanut vesirokon?
Vasta-aineiden mittauttaminen ei ole tarpeellista. Lääkäri voi kuitenkin harkita vasta-aineiden ottamista immuunipuutteiselta, mikäli tietoa sairastamisesta ei ole.
Saako paremman immuniteetin, jos sairastaa vesirokon?
Ei todennäköisesti saa. Kaksi vesirokkorokotetta antaa 100-prosenttisen suojan vaikeita vesirokon tautimuotoja vastaan.
Onko vesirokkorokote uusi rokote?
Ei ole. Rokotusohjelmaa varten hankittua Varivax-valmistetta on käytetty vuodesta 1995 asti. Sitä on annettu maailmanlaajuisesti satoja miljoonia annoksia.
Rokotteesta tiedetään riittävästi, koska sitä on käytetty erittäin laajasti. Lisäksi sitä on tutkittu huolellisesti jo ennen kuin se tuli markkinoille.
Voiko rokotteen antaa lapselle, jos äiti on raskaana?
Kyllä voi. Terveestä rokotetusta rokotevirus ei käytännössä juurikaan leviä ympäristöön. Leviämistä raskaana oleviin ei ole todettu, vaikka pikkulapsia on rokotettu jo useita vuosikymmeniä vesirokkoa vastaan.
Voiko rokotteen antaa, jos rokotettavan henkilön perheenjäsen on immuunipuutteinen esimerkiksi syövän tai sen hoidon vuoksi?
Kyllä voi. Rokoteviruksen leviäminen vesirokolle alttiiseen toiseen ihmiseen on mahdollista, mutta hyvin harvinaista. Rokotevirus voi tarttua lähinnä rakkulasta.
Yhdysvalloissa oli raportoitu vain 5 leviämistapausta immuunipuolustukseltaan normaalista rokotteen saajasta siihen mennessä, kun rokotetta oli annettu 55 miljoonaa annosta. Näissä tapauksissa tauti oli lievä ja parani ilman komplikaatioita.
Voiko vesirokko tarttua rokotetusta henkilöstä?
Kyllä voi, mutta se on erittäin harvinaista. Yhdysvalloissa vain 5 henkilön oli raportoitu saaneen tartunnan rokotetusta, kun rokotetta oli käytetty 55 miljoonaa annosta. Näissä tapauksissa tauti oli lievä ja parani ilman komplikaatioita.
Aiemmin sanottiin, että yksi annos riittää. Nyt kansallisessa ohjelmassa kuitenkin tarjotaan kahta annosta. Eikö yksi annos riitäkään?
Yhden annoksen ohje perustui siihen, että se esti vakavat taudit hyvin. Valtaosa lapsista ehti saada luonnontehosteen viruksen kiertäessä .
Kun viruskierto laajojen rokotusten myötä väheni, luonnontehosteetkin käytännössä loppuivat.
Tuottavatko vesirokkorokotukset laumaimmuniteettia?
Kyllä tuottavat. Kun yhä useampi lapsi on rokotusten ansiosta suojassa, viruskierto on vähentynyt, ja myös rokottamattomien lasten vesirokkotartunnat harvinaistuneet.
Laumasuojasta hyötyvät esimerkiksi vakavasti sairaat, joita ei voida rokottaa. Heillä on laumasuojan myötä pienempi riski sairastua vesirokon vaikeaan muotoon.
Onko todennäköistä, että lapseni saa aikuisena vesirokon, jos jätän hänet nyt rokottamatta?
Valitettavasti on. Vesirokko ei ole aivan yhtä tarttuva kuin tuhkarokko, mutta se on kuitenkin yksi tarttuvimmista taudeistamme.
Rokottamaton voi herkästi saada tartunnan esimerkiksi lomamatkalla maassa, jossa vesirokkoa esiintyy. Vesirokkorokote ei kuulu rokotusohjelmaan Virossa, Venäjällä eikä edes kaikissa Keski- ja Etelä-Euroopan maissa.
Onko vesirokkorokotteessa sikaa sisältäviä ainesosia?
Vesirokkorokotteessa käytetty liivate on peräisin siasta. Rokotteessa käytetty liivate eli gelatiini on puhdistettu tarkoin.
Lisäksi se on rikottu ainesosiinsa niin, että se ei enää muistuta esimerkiksi ruuassa käytettyä gelatiinia. Kun esimerkiksi gelatiinia sisältävästä influenssarokotteesta on erittäin tarkalla menetelmällä etsitty sian DNA:ta, sitä ei ole löydetty.
Maailman terveysjärjestö WHO kutsui yli 100 islamin oppinutta kokoukseen, jossa käsiteltiin muun muassa rokotteissa olevan liivatteen merkitystä.
Kokouksen perusteella WHO antoi julkilausuman, jonka mukaan liivate on niin puhdistettua ja muunneltua, että se on menettänyt yhteytensä sikaan. Julkilausumansa mukaan muun muassa liivatetta sisältävät rokotteet sopivat myös islaminuskoisille.
- Islamin oppineiden julkilausuma gelatiinista, jota käytetään rokotteissa ja lääkkeissä (WHO:n kirje englanniksi, pdf 302 kt)
- Erinomainen tietolähde rokotteiden ainesosista (Oxfordin yliopisto, englanniksi)