Mielenterveyden häiriöitä sairastavien kuolleisuus on huomattavasti korkeammalla tasolla kuin väestön keskimäärin, ja ne ovat myös yhteydessä somaattiseen sairastavuuteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen. Yhteydet ovat todennäköisesti molemman suuntaisia ja monimutkaisia, ja vaihtelevat häiriöittäin sekä elämänvaiheen mukaan. Lisäksi mielenterveyden häiriöt vaikuttavat merkittävästi myös läheisten hyvinvointiin. Vaikka sekä yksilölliset että ympäristöön liittyvät tekijät ovat keskeisiä mielenterveyden häiriöiden kehittymisessä, on tieto mekanismeista kuitenkin puutteellista.
TRIAD-hankkeessa katsotaan useasta eri näkökulmasta mielenterveyden, sosiaalisen aseman ja eristyneisyyden sekä sairastavuuden ja hyvinvoinnin moniulotteisia yhteyksiä elämänkaarella.
Tavoitteet
Hanke tuottaa lisää tutkimustietoa, joiden avulla voidaan kehittää tehokkaampia interventio- ja preventiomenetelmiä.
Viidessä työpaketissa tarkastellaan
- mielenterveyden, sosioekonomisen aseman ja sairastavuuden yhteyksiä
- ilmaston vaikutusta psyykkiseen terveyteen, sairauspoissaoloihin ja kuolleisuuteen sekä väestörakenteen, sosioekonomisten tekijöiden ja terveydentilan osuutta haavoittuvuudessa ja altistumisessa säätilaan liittyville terveysriskeille
- sosiaalisen eristyneisyyden ja syrjäytymisen riskiä syövän ilmaantuvuuteen ja tapaus- ja kokonaiskuolleisuuteen sekä näihin liittyviä mekanismeja
- koulusuoriutumisen ja mielenterveyden välisiä kompleksisia yhteyksiä ja yhteyksiä selittäviä tekijöitä
- mielenterveyden häiriöiden vaikutusta sosiaalisissa verkostoissa sekä näiden vaikutusten ajallista kestoa.
Toteutus
Tutkimusaineisto muodostuu useista rekisteriaineistoista, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) hoitoilmoitusrekisterien tiedoista, useista Tilastokeskuksen rekistereistä sekä Kelan rekistereistä. Rekisteritiedot on yhdistetty henkilötunnuksen avulla rekisteriviranomaisten toimesta ja tutkijoiden käyttöön on luovutettu Tilastokeskuksen FIONA-etäkäyttöjärjestelmään tunnisteeton aineisto.
Tutkimuksessa käytetään rekisteritutkimukseen soveltuvia tilastollisia menetelmiä, joiden avulla arvioidaan sekä suhteellisia että absoluuttisia riskejä. Perinteisten vakiointimenetelmien lisäksi käytetään perhemenetelmiä, joissa huomioidaan yhteisiä perhetaustaan liittyviä tekijöitä.
Hankkeen tuloksia julkaistaan pääasiassa vertaisarvioiduissa kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä.
Rahoitus
Euroopan unioni, Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö, Suomen Akatemia, Suomen Kulttuurirahasto, Syöpäsäätiö
Yhteistyökumppanit
Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Labore, Tampereen yliopisto
Yhteystiedot
Päivitetty: