Suomessa terveydenhuollon tiedon digitalisaatio on pitkälle edistynyttä, mutta infektiotautien seurannassa on kuitenkin käytössä lukuisia erillisiä rekistereitä, joista useisiin pitää syöttää tiedot manuaalisesti. Tiedon kulussa on myös viiveitä ja puutteita, eikä tietosisältöä kokonaisuudessaan pystytä käyttämään.
FinSurveillance-hankkeessa kehitetään pysyvää infektiotautien seurantajärjestelmää, jotta rekisteritiedon avulla pystytään seuraamaan mahdollisimman tarkasti
- infektiotautien yleisyyttä ja niiden aiheuttamaa tautitaakkaa
- vakavalle infektiolle altistavia riskitekijöitä
- erilaisten rokotusohjelmien vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta
- mikrobilääkeresistenssiä
- hoitoon liittyviä infektioita.
Järjestelmä parantaa myös maamme pandemiavarautumista.
Koronapandemian kokemusten perusteella Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat asetuksen rajat ylittävistä terveysuhista (EU) 2022/2371 sekä avasivat kansallisten infektiotautien seurantajärjestelmien kehittämiseksi rahoitushaun, mistä hankkeeseen on saatu rahoitus.
Tavoitteet
Hankkeen tavoitteena on yhdistää eri tietolähteet yhdeksi kattavaksi ja kestäväksi tartuntatautien seurantajärjestelmäksi Suomeen.
Tavoitteena on lisäksi parantaa tiedon analysointia, tulkintaa, raportointia ja esittämistä/visualisointia, jotta voidaan toimittaa parempaa tietoa sekä esimerkiksi Euroopan tautiviraston (ECDC) seurantajärjestelmiin että Suomen hyvinvointialueille. Samalla kehitetään tapoja esittää tietoa selkeästi myös yleisölle Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) verkkosivujen (thl.fi) kautta.
Toteutus
Hankkeessa yhdistetään pysyvästi tietietovirtoja eri rekistereistä.
Laboratorioiden Tartuntatautirekisteriin ilmoittamat tartuntatiedot yhdistetään
- perus- ja erikoissairaanhoidon käynti- ja hoitotietoihin avohoidon, sairaalahoidon ja tehohoidon osalta, jotta voidaan arvioida infektioiden vaikeusastetta sekä niiden aiheuttamaa tautitaakkaa väestössä ja terveyspalveluiden käyttöä
- rokotustietoihin, jotta voidaan tutkia rokotusten tehokkuutta, turvallisuutta ja kustannusvaikuttavuutta
- aiempiin hoitojaksoihin ja käynteihin terveydenhuollossa, jotta voidaan löytää vakaville infektioille altistavia riskitekijöitä, kuten krooniset sairaudet ja raskaus
- lääkemääräyksiin, lääkeostoihin ja erityislääkeoikeuksiin, jotta voidaan mm. seurata mikrobilääkkeiden käyttöä ja ottaa lääkekustannukset huomioon kustannusvaikuttavuusanalyysissä, kun uutta rokotetta arvioidaan rokotusohjelmaan
- kuolleisuustietoihin (esim. tautikohtaiset kuolinsyyt)
- sosiaalihuollon hoitoilmoitusrekisterin olosuhdetietoihin, kuten asuminen vanhusten hoitolaitoksessa
- yksityiskohtaisempiin terveystietoihin laitoksissa asuvista vanhuksista.
Lisäksi hankkeessa hyödynnetään tekoälytyökaluja, joiden avulla kerätään tietoa oireista suoraan potilaskertomustekstistä. Näin voidaan tunnistaa esimerkiksi leikkausalueiden infektioita. Samalla hyödynnetään kolmen hyvinvointialueen erikoissairaanhoidon tietoaltaita uutena seurantatietolähteenä muun muassa sairaalassa käytettyjen mikrobilääkkeiden tai immuunipuutosta aiheuttavien syöpälääkkeiden seurannassa.
Hankkeessa tuotetaan myös niin sanottu epidemiologinen alusta tartunnanjäljityksen ja tartuntatautimallinnuksen käyttöön, sekä tutkitaan mahdollisuutta pystyttää osallistava seuranta, johon kansalaiset voisivat ilmoittaa kotitestituloksiaan.
Rahoitus
EU4Health Programme (EU4H) ja THL
Yhteystiedot
Päivitetty: