Jätevesitutkimus tarjoaa riippumatonta ja lähes reaaliaikaista tietoa jätevesiverkoston alueella tapahtuvasta huumeiden käytöstä. Tutkimus tarjoaakin poikkeuksellisen lähestymistavan vaikeasti tutkittavaan väestötason huumeiden käyttöön. Analyysimenetelmien parantuessa on saatu lupaavia tuloksia myös muun muassa muuntohuumeilmiön seurannassa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) valtakunnallisen jätevesitutkimuksen väestöpohja käsittää nykyisin yli 60 prosenttia koko Suomen väestöstä. Useat keskeiset muutokset Suomen huumetilanteessa on havaittu ensimmäisen kerran pääkaupunkiseudun jäteveden pitkittäisseurannassa.
Suomen huumetilannetta arvioidaan vertailulla kansainväliseen huumetilanteeseen osana Euroopan huumeviraston EUDA:n koordinoimaa kansainvälistä verkostoa. THL osallistuu lisäksi jätevesitutkimusten kansainväliseen EU-WISH-hankkeeseen, jonka tarkoituksena on tukea ja parantaa EU-maiden kykyä ehkäistä, varautua ja reagoida vakaviin rajat ylittäviin terveysuhkiin.
Tavoitteet
Jätevesitutkimus tuottaa tietoa huumeiden käytön alueellisesta esiintyvyydestä ja siinä tapahtuvista muutoksista. Väestötason jätevesitietoa yhdistetään muista lähteistä saatavilla olevaan tutkimus- ja rekisteritietoon, jotta saadaan mahdollisimman luotettava ja moniulotteinen kuva huumetilanteesta. Suomen tilannetta arvioidaan vertailulla kansainväliseen huumetilanteeseen.
Keskeinen tavoite on lähes reaaliaikaisen tiedon avulla tunnistaa huumetilanteessa tapahtuvat merkittävät muutokset varhaisessa vaiheessa.
Huumetilanteen ja sen kehittymisen tunteminen tukee alueellista, kansallisesta ja kansainvälisestä poliittista päätöksentekoa sekä toimenpiteiden kartoittamista muun muassa päihdehaittojen ehkäisemiseksi.
Toteutus
THL:n valtakunnallisen jätevesitutkimus kattaa nykyisin yli 60 prosenttia koko Suomen väestöstä. Tutkimus toteutetaan keräämällä keräysviikkoina maaliskuussa ja marraskuussa jätevedenpuhdistamolle tulevasta käsittelemättömästä jätevedestä seitsemän peräkkäistä 24 tunnin kokoomanäytettä. Näytteiden tulosten keskiarvosta lasketaan huumausaineiden käyttömäärät kyseisen puhdistamon toiminta-alueella.
Huumeiden käyttöä mitataan parillisina vuosina 30 kaupungin ja niiden lähialueiden puhdistamattomasta jätevedestä. Vuodesta 2012 lähtien keräyksissä olivat mukana Helsinki, Espoo, Lahti, Turku, Tampere, Jyväskylä, Lappeenranta, Kuopio, Oulu ja Rovaniemi lähialueineen. Vuodesta 2014 lähtien keräykset on toteutettu edellisten lisäksi myös Kotkan, Joensuun, Vaasan ja Savonlinnan alueella. Vuonna 2018 uusina alueina tulivat mukaan Kouvola, Hämeenlinna, Pori, Mikkeli, Seinäjoki, Kokkola, Kajaani, Kemi ja Maarianhamina, vuonna 2020 Rauma, Pietarsaari, Salo ja Vihti sekä vuonna 2024 Porvoo, Huittinen ja Jämsä. Neljällä suurella jätevedenpuhdistamolla (Helsinki, Espoo, Turku ja Tampere) keräykset toteutetaan tämän lisäksi myös parittomina vuosina.
Valtakunnallisen jätevesitutkimuksen lisäksi kolmen suuren jätevedenpuhdistamon alueella (Helsinki, Turku, Tampere) toteutetaan kahden viikon välein jatkuvampaa pitkittäisseurantaa. Sunnuntaiaamusta maanantaiaamuun kerätyt kokoomanäytteet heijastavat viikonloppuna tapahtuvaa päihdekäyttöä. Useat keskeiset muutokset Suomen huumetilanteessa on havaittu ensimmäisen kerran pääkaupunkiseudun jäteveden pitkittäisseurannassa.
Tilastotietoa huumeiden käytöstä väestötasolla
Rahoitus
Kansallinen seuranta on budjettirahoitteista. Euroopan huumevirasto (EUDA) tukee Euroopan laajuista seurantaa, johon kansallisia tuloksia käytetään. Jätevesitutkimuksella on ollut useita ulkoisen rahoituksen hankkeita, jotka liittyvät seurannan ja varautumisen kehittämiseen.
Yhteistyökumppanit
- Jätevedenpuhdistamot tutkimuskaupungeissa
- SCORE verkosto
- European Union Drugs Agency (EUDA)
- United Nations Office for Drugs and Crime (UNODC)
Yhteystiedot
Päivitetty: