Vuoden 2026 Kansallinen Kerro palvelustasi -kysely toteutettiin 14.1.–31.3. Kysely on sulkeutunut. Kiitos kaikille osallistujille!
Kerro palvelustasi -kysely – mikä se on?
Kerro palvelustasi -kysely on lakisääteinen kysely vanhuspalveluissa. Siihen vastaavat kotihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaat koko Suomessa. Kysely toteutetaan joka toinen vuosi. Asiakkaat saavat kyselyn ja vastausohjeet omasta palveluyksiköstään.
Kyselyyn voi vastata yksin tai yhdessä läheisen tai avustajan kanssa. Läheinen voi myös vastata kyselyyn asiakkaan puolesta, jos siihen on asiakkaan suostumus. Vastauksen pitää olla asiakkaan mielipiteen mukainen myös silloin, kun häntä avustetaan vastaamisessa tai kyselyyn vastataan hänen puolestaan. Kyselyyn voi vastata kolmella eri kielellä: suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Kyselyyn osallistuminen on asiakkaille vapaaehtoista.
Usein kysytyt kysymykset
Kansallisen vanhuspalvelujen asiakaskyselyn kohderyhmä on määritelty vanhuspalvelulaissa (980/2012, 24 a §). Kohderyhmään kuuluvat säännölliset ja pitkäaikaiset asiakkaat vanhuspalvelujen piirissä.
Kerro palvelustasi -kyselyyn voi vastata asiakas, joka on (kaikkien seuraavien kohtien tulee toteutua)
- vähintään 65-vuotias
- ollut kyselyyn osallistuvan palveluyksikön asiakkaana vähintään yhden kuukauden
- kotihoidon (sosiaalihuoltolaki 19 a §) säännöllinen tai ympärivuorokautisen palveluasumisen (sosiaalihuoltolaki 21 c §) pitkäaikainen asiakas. Tilapäiset ja lyhytaikaiset asiakkaat eivät vastaa kyselyyn.
Säännöllinen kotihoito: asiakkaalle on laadittu asiakassuunnitelma ja/tai asiakkaalle on toteutunut kotihoidon kotikäynti vähintään kuutena päivänä tiedonkeruuta edeltävän 60 vuorokauden sisällä. Pelkästään kotihoidon tukipalvelua, kuten siivous-, ateria- ja asiointipalvelua saavat asiakkaat eivät vastaa kyselyyn.
Pitkäaikainen ympärivuorokautinen palveluasuminen: asiakkaalle on tehty pitkäaikaishoidon päätös tai hoidon voidaan olettaa jatkuvan ainakin kolme kuukautta. Vaihtoehtoisesti asiakas on tehnyt vuokrasopimuksen palveluyksikköön ja hoidon tarve on ympärivuorokautista.
Kyselyyn osallistuminen on asiakkaalle vapaaehtoista. Lähtökohtaisesti asiakas voi päättää omasta osallistumisestaan itse, eikä siihen tarvita esimerkiksi edunvalvojan tai läheisen suostumusta. Niissä tilanteissa, kun asiakas ei kykene päättämään omasta osallistumisestaan esimerkiksi muistisairauden vuoksi, ei asiakas osallistu kyselyyn.
Suomessa ei ole rekisteriä vanhuspalvelujen asiakkaista, minkä vuoksi THL toteuttaa kyselyn yhdessä palveluntuottajien ja palveluyksiköiden kanssa. Palveluyksiköt vastaavat kyselyjen ja sähköiseen kyselyyn tarvittavien kirjautumistunnusten jakamisesta omille asiakkailleen. THL ei voi jakaa kirjautumistunnuksia asiakkaille tai heidän läheisilleen, koska ei voi varmentaa asiakkuuksia tiettyyn palveluyksikköön.
Kysely sisältää vähän yli 10 kysymystä. Asiakas voi vastata kaikkiin kysymyksiin tai vain osaan niistä oman jaksamisen mukaan. Kyselyyn vastaamisessa voi pitää välillä taukoa. Kysymykset liittyvät asiakkaan saamaan palveluun ja arkielämään. Kyselyssä voi antaa myös vapaamuotoista palautetta. Sille on varattu lomakkeella oma kohta.
Kaikilla asiakkailla on mahdollisuus vastata itse tai avustajansa kanssa sähköiseen kyselyyn, jolloin vastaus palautuu suoraan THL:n tutkijoille. Tällöin vastaukset eivät mene palveluyksikköön. Sähköisessä kyselyssä on suojattu yhteys. Tieto asiakkaiden henkilöllisyydestä ei välity THL:ään.
THL on viranomainen, joka säilyttää ja käsittelee tietoja luottamuksellisesti salassapitovelvollisuutta ja henkilötietolakia noudattaen. THL julkaisee kyselyn tulokset verkkosivuillaan, ja tekee tuloksista myös muita julkaisuja. Palveluntuottajat käyttävät tuloksia toimintansa kehittämiseen. Yksittäisiä vastaajia ei voida tunnistaa tutkimuksen tuloksista.
Kysely tuottaa tietoa vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyydestä ja auttaa kehittämään palveluja. Kyselyn tavoitteena on mm. tuottaa asiakastyytyväisyystietoa hyvinvointialueiden, palveluntuottajien ja palveluyksiköiden tietojohtamisen ja kehittämistyön tueksi sekä palvelun laadun parantamiseksi.
Palveluntuottajat ja palveluyksiköt saavat omia palvelujaan koskevat tulokset käyttöönsä. Kyselyn tulokset tarjoavat myös tukea kansalliseen päätöksentekoon asiakastyytyväisyystiedolla. Myös asiakkaat ja läheiset voivat tutustua palveluyksiköiden tuloksiin myöhemmin THL:n verkkosivuilla.